Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella kaukolämpöverkon lämpöhäviöitä ja tulosten perusteella analysoida verkoston hyötysuhdetta sekä etsiä kehityskohteita edellä mainittujen asioiden parantamiseksi. Varsinainen tutkimuskysymys oli: Miten kaukolämpöverkon lämpöhäviöitä voidaan vähentää? Tutkimusmenetelmänä käytettiin Valkeakosken Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon liittyvien tietokantojen analysointia. Kaukolämpöverkon tiedettiin jo etukäteen olevan Energiateollisuus ry:n tilastoihin verrattuna keskimääräistä energiatehokkaampi.

Työssä määritettiin laskemalla yhtiön tietokantojen perusteella lämpöhäviöiden määrä erikseen kaikille käytössä oleville kaukolämpöjohtotyypeille, betonielementtikaivoille sekä verkon vuotovedelle. Siinä myös laskettiin verkon lämpötilojen ja eristyspaksuuden vaikutusta lämpöhäviöiden määrään ja pohdittiin, miten lämpötiloihin ja eristyspaksuuteen voidaan vaikuttaa. Lämpöenergian mittauksissa todettiin olevan mahdollista epätarkkuutta ja sillä todettiin olevan mahdollisesti vaikutusta verkon hyötysuhdelaskentaan.

Laskelmien perusteella vahvistettiin kaukolämpöverkon olevan energiatehokas ja merkittäviä ongelmakohtia ei siinä havaittu. Merkittävimmäksi kehitysehdotukseksi nousi kaukolämpöjohtotyypin vaihto 2Mpuk:sta Mpuk-tyyppiseen johtorakenteeseen uudis- ja saneerausrakentamisen yhteydessä. Tällä johtotyypillä on huomattavasti pienemmät lämpöhäviöt sekä edullisemmat rakentamiskustannukset, joten pitkällä aikavälillä tämä on taloudellisesti erittäin kannattava muutos. Toisena kehitysehdotuksena on betonielementtikaivojen eristämättömien lämpöjohtojen eristäminen, mutta tällä toimenpiteellä todettiin olevan myös haittoja mahdollisten korroosiovaurioiden muodossa. Kolmanneksi verkoston paluulämpötilaan tulee kiinnittää huomiota, koska sillä on suoraan vaikutusta lämpöhäviöihin.

Etukäteen oli jo tiedossa kaukolämpöverkon hyvä hyötysuhde kohtuullisine lämpöhäviöineen, mutta asioita ei ollut tarkemmin selvitetty ja dokumentoitu. Lämpöhäviöt aiheuttavat taloudellisesti merkittävän menoerän, joita vähentämällä voidaan säästää huomattavasti energian hankintakustannuksissa. Työssä saatiin yksityiskohtaisesti määriteltyä ja dokumentoitua lämpöhäviöiden jakautumista ja tarkasteltua verkon nykytilaa sekä pohdittua lämpöhäviöiden taloudellisia vaikutuksia.