Kunta- ja palvelurakenneuudistus on saattanut kuntakentän muutoksen tilaan. Muutos avaa mahdollisuuksia, mutta sisältää myös uhkia. Syntyykö uudistuksen kautta aikanaan elinvoimaisempi kuntajoukko, vai onko vaarana kadottaa kuntien olennaisia vahvuuksia? Perinteisen kunnallisen itsehallintomme voima, läheisyysperiaate ja omavastuisuus eivät ole uudistuksen aikana nousseet riittävästi esille. Muutosten keskelläkin on tarpeen painottaa suunnanmäärityksiä. Näitä ovat erityisesti kansalaisläheisyys, demokratia ja subsidiariteetti eli läheisyysperiaate. Kirjassa esitellään näiden periaatteiden merkitystä ja peilataan niitä ajankohtaiseen eurooppalaiseen keskusteluun. Tällainen taustoitus antaa laajempaa perustaa omien konkreettisten reformiemme tekemiselle.