Tutkielma pyrkii selvittämään, millaisiin opettajuuden ja koulukasvatuksen teemoihin tuotemaailman maailmallisuus kiinnittyy opettajaopiskelijoiden kertomuksissa. Työn tavoitteena on asettaa kriittiseen tarkasteluun puheavaruuksia, joissa opettajaopiskelijoiden kasvatusajattelu limittyy tuotemaailmallisen ajattelun ja uusliberaalin markkinaehtoisuuden kanssa ja tuoda näin näkyväksi rajapintoja, jotka ovat tuotemaailmassa tapahtuvan kasvatuksen kannalta merkittäviä.

Tutkielma kiinnittyy kriittisen kasvatustieteen teoriaperinteeseen sekä sosiaalisen konstruktionismin tieteenfilosofiaan. Tutkimusaineistona toimivat maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoilta vuonna 2018 kerätyt tulevaisuusnarratiivit. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin eläytymismenetelmällä ja analysoitiin laadullisesti teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

Tutkielma tarkastelee tuotemaailman kiinnittymistä kolmeen puheavaruuteen: teknologian käyttöön ja teknologisen ajattelun sanoittamiseen kertomuksissa, elinikäisen oppimisen ideaaliin ja sen sanoittamiseen kertomuksissa sekä uskomuksiin rahallisten resurssien jakamisen suhteesta koulutuksen tasa-arvon ylläpitämiseen. Analyysin perusteella nämä kolme puheavaruutta ovat keskeiset rajapinnat, joilla tuotemaailmallinen ajattelu kietoutuu osaksi koulukasvatusta. Teknologia näyttäytyy kertomuksissa laajalti omaksuttuna todellisuuden osana, mikä on linjassa tuotemaailman moraalisten käskyehtojen kanssa. Elinikäistä oppimista käsittelevissä teksteissä oppimisen motiiveissa on havaittavissa tuotemaailmallisen ajattelun vaikutuksia. Rahapuheessa on myös löydettävissä toisaalta huoli ja toisaalta halu kiinnittää rahalliset resurssit uusliberaaliin markkinaideologiaan sekä yksilöllisten kykyjen maksimoinnin varmistamiseen.

Tutkielma esittää, että opettajaopiskelijat ovat omaksuneet tuotemaailmallisen ajattelun osaksi kasvatusajatteluaan. Tuotemaailmallinen ajattelu vaikuttaisi olevan yhteydessä ennen kaikkea opettajan ja oppilaiden tarpeeseen säilyttää merkityksensä ja arvonsa suhteessa tuotemaailman moraaliperiaatteisiin ja osaamistavoitteisiin. Vaikuttaa myös, että opettajaopiskelijat suhtautuvat tulevaisuuden mahdollisuuksiin ennemmin vastaanottavasti kuin aktiivisina toimijoina.

Tutkielman perusteella opettajaopiskelijoiden kasvatusajatteluun vaikuttaa käsityksiä ja oletuksia, joiden kriittiselle tarkastelulle on tarvetta. Tutkielman ja havainnon myötä on aiheellista kysyä, tarjotaanko opettajille tarpeeksi työkaluja maailmallisuuden ymmärtämiseen ja oman työn kriittiseen arviointiin tuotemaailman läpäisemässä maailmassa.