Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomen ja Venäjän välistä tieliikennepolitiikan lähialueyhteistyötä. Lähialueyhteistyöllä tarkoitetaan rajojen yli tapahtuvaa yhteistyötä rajan läheisyydessä olevilla alueilla. Yhteistyön merkitystä ja rakenteita on tutkittu monissa eri konteksteissa, mutta todella harvoin tieliikennepolitiikan alalla. Tutkimus on historiallisesti kohdistunut etenkin EU:n rahoittamiin CBC-ohjelmiin, kun kahdenvälisen yhteistyön rakenteet ovat puolestaan jääneet varjoon. Tässä tutkielmassa yhteistyötä tarkastellaankin niin CBC-ohjelmien kuin kahdenvälisten yhteistyörakenteiden kautta.

Lähialueyhteistyötä analysoidaan tässä tutkielmassa politiikan siirtymän käsitteen kautta. Politiikan siirtymällä tarkoitetaan toimintapolitiikkojen, hallinnollisten järjestelyiden ja ideoiden siirtämistä poliittisesta järjestelmästä toiseen ajasta ja hallinnon tasosta riippumatta. Empiria koostuu kahdeksasta Suomen ja Venäjän julkisen hallinnon toimijoiden kanssa tehdystä teemahaastattelusta. Haastattelujen keräämisessä ja analysoinnissa käytetään Dolowitzin ja Marshin esittämää viitekehystä, jonka avulla selvitetään seitsemän teeman avulla, millaista politiikan siirtymä on Suomen ja Venäjän välisessä tieliikenteen lähialueyhteistyössä.

Lähialueyhteistyöverkosto näyttäytyy hyvin henkilöityneeltä. Tästä huolimatta myös institutionaaliset tekijät, etenkin maiden lainsäädäntö, asettaa rajoitteita politiikan siirtymiselle. Politiikka, jota siirretään, on hyvin samankaltaista kautta rajan riippumatta yhteistyöorganisaatioista. Pääasiassa yhteistyötä tehdään teiden kunnossapidon ja rakentamisen, liikenneturvallisuuden ja hallinnollisten järjestelyjen, kuten kilpailutuksen käytäntöjen saralla.

Yhteistyötoimijat vaihtelevat paljon eri yhteistyöalueilla. Kaakossa ja Karjalassa yhteistyö on vahvaa federaatiosubjektin, eli aluehallinnon kanssa. Yhteistyö Murmanskin ja Arkangelin alueiden kanssa on sidoksissa Barentsin alueen yhteistyöhön sekä federaatiosubjektien tiehallintojen edunvalvontajärjestö Radoriin. Lisäksi kaikilla toimijoilla ole ymmärrystä siitä, millaisia ja kenen alisteisia organisaatioita Venäjän puolella toimii.

Tutkimuskirjallisuudessa on esitetty monesti, että CBC-ohjelmien tärkeimpänä tavoitteena olisi europasaatio eli eurooppalaisten käytäntöjen, lainsäädännön ja standardien levittäminen EU:n ulkovaltioihin. Haastatteluiden perusteella tätä intressiä ei tutkielman kontekstissa havaittu, vaan yhteistyötä tehdään aidosta halusta oppia parempia käytäntöjä. Vaikka CBC-ohjelmat ja kahdenvälinen yhteistyö toteuttavat eri tarkoitusta, ovat yhteistyön sisällöt ja teemat kummassakin yhteistyömuodossa pitkälti samoja.