Haku

Ryhmäohjaus nuoren suoritusstrategioiden muutoksen mahdollistajana. Motivaatioattribuutioteorian näkökulma koulun luokkaohjaukseen

QR-koodi

Ryhmäohjaus nuoren suoritusstrategioiden muutoksen mahdollistajana. Motivaatioattribuutioteorian näkökulma koulun luokkaohjaukseen

Opinto-ohjauksen toimintatapojen ja menetelmien kehittäminen on yläkoulun ohjauksessa keskeinen haaste. Tässä väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin yläkoulun oppilaanohjauksessa käytettävä nuorten ajattelu- ja toimintatapojen (suoritusstrategioiden) kehittämiseen tähtäävä ohjausmalli (SOKO-malli) ja tutkittiin sen vaikutuksia. Ohjaukseen osallistui yhden Kanta-Hämeessa sijaitsevan yläkoulun kaikki yleisopetuksessa olevat 7.- ja 8.-luokkalaiset (N=234) ja tutkimusjoukko jaettiin kahteen koe- ja kontrolliryhmään. Tutkimuksessa lähestyttiin nuoren koulusuoriutumiseen liittyviä tilanteita itsesäätelyprosessin näkökulmasta, jolloin keskeistä oli luottamus nuoren olemassa oleviin voimavaroihin. Ohjausprosessissa sovellettiin kognitiivisen- ja sosiodynaamisen ohjauksen menetelmiä. Ohjaus kohdistettiin nuoren suoritusstrategian osatekijöihin: ennakointiprosessiin (kykyuskomuksiin, itseluottamukseen ja odotuksiin), toiminnalliseen prosessiin (tehtäväsuuntautuneisuuden kehittymiseen ja opiskelutaitoihin) sekä tulkintaprosessiin (onnistumisten ja vastoinkäymisten rakentavaan tulkintaan).

Keskeisinä tutkimustuloksina havaittiin, että lukukauden kestäneessä luokkamuotoisessa ohjauksessa toteutetulla ryhmäohjauksella voitiin tukea nuorten suoritusstrategioiden kehittymistä monin osin erittäin merkittävällä tavalla. Kehitysmuutokset ilmenivät ohjausprosessiin osallistuneiden nuorten epäonnistumisen ennakoinnin, tehtäväsuuntautuneisuuden ja itsetuntoa tukevan ajattelun myönteisenä kehittymisenä sekä ajattelu- ja toimintatavan muutoksena tarkoituksenmukaiseen suuntaan verrattuna kontrolliryhmiin.

Lisäksi tutkittiin nuorten suoritusstrategioiden yhteyttä psyykkisen hyvinvoinnin tekijöihin. Tarkoituksenmukaisia suoritusstrategioita suosivat nuoret arvostivat enemmän itseään, he olivat tyytyväisempiä, heidän tulevaisuutta koskevat odotuksensa olivat myönteisempiä, he alisuoriutuivat vähemmän ja he kokivat kodin ilmapiirin kannustavampana kuin epätarkoituksenmukaisia suoritusstrategioita käyttävät nuoret. Tutkimustulosten perusteella voitiin päätellä, että nuorten ohjaaminen opinto-ohjauksen menetelmin tarkoituksenmukaisten suoritusstrategioiden käyttöön toimii parhaimmillaan voimavaroja antavana, joustavuutta lisäävänä ja ennaltaehkäisevänä tekijänä, joka tukee nuorta elämän vaativissa suoriutumistilanteissa, esimerkiksi koulussa, jatko-opintoihin pääsemisessä ja työelämään siirtymisessä.

Tallennettuna: