Tässä työssä tarkastellaan Suomen Venäjän ja Neuvostoliiton kanssa solmimien valtiosopimusten termistöä ja termien käytön johdonmukaisuutta. Samalla luodaan yleiskuva valtiosopimusten luomis- ja käännösprosessiin sekä kääntäjien käyttämiin apuvälineisiin. Teoreettisen lähdeaineiston lisäksi työn pohjana on käytetty valtiosopimusten kääntäjien haastatteluja, mikä tuo työhön käytännönläheisyyttä.

Tutkijat eivät ole yksimielisiä termin määritelmästä. Työssä on luotu yleiskatsaus vallitseviin käsityksiin termin ominaisuuksista sekä tarkasteltu, miten konteksti vaikuttaa siihen, onko kyseessä termi vai tavallinen sana ja siihen, mihin erikoisalaan termi kuuluu.

Tämä jälkeen on laskettu termien osuus valtiosopimuksista, termien jakautuminen osien määrän ja sanaluokkien mukaan sekä tarkasteltu termistön monipuolisuutta type/tokenration sekä hapax lagomenojen avulla. Termit on jaettu aineiston perusteella viiteen ryhmään: 1) sopimuksiin kiinteästi liittyvät termit; 2) hallintoelimet, organisaatiot ym.; 3) sopimuksen aiheeseen liittyvät termit; 4) maat, hallinnolliset alueet, kaupungit, maantieteelliset paikat ym. sekä 5) muut termit.

Tutkimus osoitti, että termien osuus kaikista sanoista on keskimäärin 44 %. Osuuden suuruus johtuu siitä, että sopimuksissa on pyrittävä ilmaisemaan asiat mahdollisimman täsmällisesti ja yksiselitteisesti. Suurin osa termeistä liittyy kiinteästi sopimuksiin tai sopimuksen aiheeseen. Suurin osa termeistä on yksiosaisia, mutta suomenkielisessä termistössä yksiosaisten termien osuus on usein selvästi suurempi kuin venäjänkielisessä termistössä. Tämä johtuu etenkin siitä, että suomessa monet yhdyssanalla ilmaistut käsitteet ilmaistaan venäjässä kahdella tai useammalla erillisellä sanalla. Substantiivipainotteisuus on selvä kummassakin kielessä.

Termien käytön johdonmukaisuutta on tutkittu tarkastelemalla sekä termien vastineita toisessa kielessä että saman käsitteen ilmaisutapoja kielen sisällä. Kieltenvälisen epäjohdonmukaisuuden syiksi osoittautuivat etenkin konteksti sekä termin korvaaminen pronominilla tai muulla ilmaisulla. Sekä kieltensisäiseen että -väliseen johdonmukaisuuteen vaikuttavat muun muassa useampi vastinevaihtoehto, historialliset tekijät sekä lyhenteiden käyttö.

Termityön apuvälineitä kääntäjillä on mielestään tarpeeksi, vaikka he pitäisivätkin hyödyllisenä esimerkiksi korpusta, jossa olisi kaikki Suomen Venäjän ja Neuvostoliiton kanssa solmimat valtiosopimukset.

Avainsanat: johdonmukaisuus, konteksti, käsite, termi, termistö, termityön apuväline, valtiosopimus