Tutkielman aiheena on asiantuntijaryhmän rooli kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) ja tilintarkastusstandardien (ISA) käännösten laadun varmentajana. Standardit ovat alun perin yksityisoikeudellisten organisaatioiden tuottamia, mutta IFRS-standardeista on jo tullut ja ISA-standardeista on pian tulossa Euroopan Unionin (EU) lainsäädäntöä. Muusta EU:n lainsäädännöstä poiketen standardien kääntäminen on hoidettu EU:n ulkopuolella kyseisiä standardeja antavien tahojen ohjauksessa. Käännöstyössä on keskeinen rooli alan asiantuntijoista koostuvilla ryhmillä, jotka päättävät käännöksissä käytettävästä terminologiasta ja tarkastavat käännösluonnoksen. Tutkimuksen tekijä on suomentanut tarkasteltavana olevat standardit ja toiminut asiantuntijaryhmien työn koordinoijana usean vuoden ajan.

Tutkimus rajattiin käännösluonnoksen tarkastukseen, joten termityö jäi sen ulkopuolelle. Tavoitteena oli selvittää, millaisia muutoksia asiantuntijat ovat ehdottaneet käännösluonnoksiin ja miten ehdotukset ovat toteutuneet. Ehdotuksia ja niiden toteuttamista on käsitelty toisaalta käännösten laaduntarkastukseen liittyvään virheluokituksen (avoimesti ja piilevästi virheelliset käännökset) ja toisaalta käännösprosessin aikana tehtäviä muutoksia koskevan luokittelun (syntaktinen, morfologinen, leksikaalinen, sisältöä koskeva, ortografinen, muu) pohjalta. Muutoksia arvioitaessa on otettu huomioon esimerkiksi erilaiset ekvivalenssikäsitteet ja ryhmien toimeksiantoihin perustuvat rajoitukset.

Tutkimusaineistona käytettiin sekä IFRS- että ISA-standardeista kolmea noin 10 sivun pituista esimerkkitekstiä ja niiden tarkastamisen ja käsittelyn yhteydessä syntynyttä dokumentaatiota. Käännösluonnoksiin ehdotetut ja toisaalta toteutettavaksi päätetyt korjaukset on luokiteltu ja niitä on arvioitu edellä mainittuja kriteerejä käyttäen.

ISA-käännösluonnoksiin sekä ehdotettiin että päätettiin tehdä jonkin verran enemmän muutoksia kuin IFRS-käännösluonnoksiin, mutta tarkasteltujen tekstien välillä oli myös standardiryhmien sisällä huomattavia eroja. Avoimesti virheellisiä käännöksiä asiantuntijat löysivät yllättävän paljon, joskin myös merkittävän osan ehdotetuista muutoksista todettiin olevan pikemminkin makuasioita. Sanastoa koskevia muutoksia ehdotettiin ja myös toteutettiin eniten, vaikka kääntämistä edeltää erillinen termityövaihe. Myös syntaktisia ja morfologisia muutoksia ehdotettiin paljon, mutta erityisesti morfologiaa koskevista muutosehdotuksista useat jäivät toteutumatta.

Asiantuntijaryhmän panos käännöksen oikeellisuuden ja siten myös laadun varmentamisessa todettiin merkittäväksi erityisesti vaikeissa ja moniselitteisissä tekstikohdissa. Toisaalta todettiin, että osa korjauksista ei olisi välttämättä edellyttänyt alan asiantuntemusta. Asiantuntijat myös puuttuivat usein pikemminkin kieleen kuin asiasisältöön. Tämän vuoksi ryhmään saattaisi olla perusteltua ottaa myös suomen kielen asiantuntijoita. Asiantuntijaryhmän osallistuminen käännösprosessiin on mahdollisesti saanut kääntäjän siirtämään osan viime vaiheen tarkistus- ja korjailutyöstä asiantuntijoille, mitä ei voine pitää tarkoituksenmukaisena.

Avainsanat: erikoisalojen tekstit, asiantuntija, käännösprosessi, laadunvarmennus