Tässä työssäni käsittelen venäläisiä lainasanoja Keski-Kannaksen murteessa. Aineistona olen käyttänyt Lauri Kanteen vuonna 2003 ilmestynyttä ”Parrai Päi” Keski-Kannaksen murresanakirjaa (toim. Jaakko Okker). Sanakirja perustuu lähinnä 20-ja 30-luvuilla Etelä-Muolaassa puhuttuun murteeseen, jonka sanasto kattaa pitkälti myös koko Keski-Kannaksen alueella puhutun murteen. Aineistosta olen kerännyt venäjän kielestä lainautuneet sanat ja ilmaisut, jotka esitellään merkityksineen venäjänkielisen vastineensa kanssa. Joidenkin sanojen kohdalla olen lainannut esimerkkilauseen L. Kanteen aineistosta. Olen myös pyrkinyt määrittämään sanojen levinneisyyttä Suomessa tarkoituksenani selvittää, mitkä sanat ovat olleet tyypillisiä nimenomaan Keski-Kannaksen murteelle. Tältä osin analyysin tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia.

Työni koostuu neljästä pääluvusta, joista ensimmäisessä käsittelen kielikontaktia ja sen mukanaan tuomia muutoksia kielessä. Etualalle kielikontaktia tarkastellessa nousevat sosiaaliset tekijät, kuten ”prestiisin” käsite. Yksi kielikontaktin seuraus on sanojen lainautuminen, jonka syitä ja mekanismeja käsittelen kielikontaktin yhteydessä. Toinen pääluku käsittelee murteentutkimusta, sekä suomen kielen kaakkoismurteita, joihin Keski-Kannaksella puhuttu murre kuului. Ensimmäisessä pääluvussa pääasiallisia teorialähteitäni ovat olleet S.G. Thomasonin ”Language Contact” (2001) sekä U. Weinreichin ”Languages in Contact” (1973) ja toisessa M. Rapolan ”Johdatus suomen murteisiin” (1990). Kolmannessa pääluvussa tarkastelen Karjalan Kannaksen historiaa, erityisesti Pietarin kaupungin merkitystä Kannaksen suomalaisten elämässä. Neljäs luku käsittää sanastoanalyysin. Olen jakanut venäläiset lainasanat kuuteen temaattiseen ryhmään (”Pihapiiri”, ”Pietarin kaupunki”, ”Työ”, ”Kotiteollisuus”, ”Ihmisten nimitykset” ja ”Abstraktit käsitteet”). Tällä jaottelulla pyrin valaisemaan suomalais-venäläisten suhteiden luonnetta ko. alueella – yksinkertaistaen voidaan olettaa, että mitä enemmän tietyllä elämänalueella on sanojen lainautumista, sitä tiiviimpää on ollut myös kanssakäyminen. Temaattinen jaottelu ei luonnollisestikaan ole ehdoton – sanat olisi voitu jakaa myös toisin. Sanastoanalyysin ohella olen esittänyt lyhyitä kuvauksia kannaslaisesta elämänmenosta. Tässä pääasiallinen lähteeni on ollut Greta Karste-Liikkasen ”Pietari-suuntaus kannaslaisessa elämänkentässä 1800-luvun loppupuolelta vuoteen 1918.” (1968).

Venäläistä alkuperää olevia sanoja kertyi suhteellisen paljon, 351 kpl (Kanteen sanakirjassa hakusanoja yhteensä yli 3300 kpl), joista 155 esiintyi todennäköisesti vain Keski-Kannaksen murrealueella. Lähes kaikki lainat ovat ns. suoria lainoja, käännöslainoja on joukossa muutamia. Venäläiset lainat ovat pääosin jokapäiväiseen elämään liittyviä sanoja, mutta myös joitakin abstrakteja käsitteitä on lainautunut. Myös Pietarin kaupungin suuri vaikutus kannaslaiseen elämään kuvastuu lainautuneessa sanastossa. Pitkäaikainen naapuruus, kauppasuhteet, kannaksen venäjänkielinen asutus sekä erityisesti Pietarin kaupungin läheisyys vaikuttivat kaikki osaltaan siihen, että venäjän sanastollista vaikutusta esiintyi alueen murteessa runsaasti.

Asiasanat:

kielikontakti, lainasanat, Karjalan Kannas, venäjän kieli, suomen kieli