Tämä tutkimus käsittelee Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan kuuden seutukunnan keskinäistä yhteistyötä ja kehittämisnäkemysten yhteensovittamista. Tarkoitus on selvittää, mitä näiden tärkeiden maakunnassa vaikuttavien yleiskehittäjien väliseltä yhteistyöltä odotetaan ja toivotaan sekä toisaalta, miten nämä odotukset toteutuvat käytännön kehittämistyössä. Tämän kautta hahmotetaan myös, millaisena Pirkanmaan aluekehityskenttä ja kehittämiskulttuuri näyttäytyvät näiden kehittäjäorganisaatioiden välisen yhteistyön suhteen.

Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu asiakirja-analyyseistä ja yhdeksästä teemahaastattelusta. Asiakirja-analyysien avulla on selvitetty, mitä ylikansalliset, kansalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden kehittämistä ohjaavat strategiset asiakirjat korostavat tyypillisesti toimijoiden välisen hyvän yhteistyön määritelminä.

Teemahaastatteluilla on puolestaan tarkasteltu toimijoiden yhteistyön toteutumista käytännössä. Aineistoja vertaamalla on saatu varsin yhtenäinen ja yleistettävissä oleva kuva Pirkanmaan liiton ja seutukuntien välisen yhteistyön näyttäytymisestä ja luonteesta.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Jurgen Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoria, joka vaikuttaa useimpien kommunikatiivisuutta korostavien suunnitteluteorioiden taustalla. Sen avulla sosiaalista toimintaa voidaan tarkastella toiminnan orientoituneisuuden mukaan: maakunnan toimijoiden yhteistyössä hallitsevampana voi näyttäytyä menestyssuuntautunut strateginen toiminta tai yhteisymmärryssuuntautunut kommunikatiivinen toiminta.

Pirkanmaan liiton ja seutukuntien välinen yhteistyö vastaa käytännössä varsin onnistuneesti sille erinäisissä asiakirjoissa asetettuja toiveita ja odotuksia.Tämän lisäksi Pirkanmaan kehittämiskenttä ja –kulttuuri näyttäytyvät hyvinkin yhtenäisinä sekä yhteisymmärryssuuntautuneina. Lisäksi voidaan todeta, että Pirkanmaata kehitetään kokonaisuutena varsin onnistuneesti. Kehittämisnäkemysten yhteensovittamisen onnistumisen taustalla vaikuttaa neljä toisiaan täydentävää osatekijää: Pirkanmaan positiivisena jatkunut kehitys, Pirkanmaan liiton ja seudullisten kehittäjäorganisaatioiden toimivat roolit ja työnjako, vakiintunut aluekehittäjäkenttä sekä Pirkanmaan maakuntarakenne tiiviinä toiminnallis-taloudellisena yhteistoiminta-alueena.

AVAINSANAT: Pirkanmaan liitto, seutukunta, kommunikatiivisen toiminnan teoria, kommunikatiivinen suunnittelu, maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma, strategia