Tutkimukseni on kuvailevaa tutkimusta, jossa tarkastelen miten organisaation kehittämistä on tutkittu oppimisen ja osaamisen näkökulmista, sekä kehittämistä yhteistyön haasteena. Valtionhallinnossa on määritelty konsernitasolla osaamisen ja organisaation kehittämisen periaatteet, joita tarkastelen myös tapausorganisaation näkökulmasta.

Kyselytutkimuksen avulla olen selvittänyt Kaakkois-Suomen TE-keskuksessa tehtyjen osaamiskartoitusten kattavuutta, osaamisvajeiden tunnistamista, sekä arvioinnin vaikutuksia. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää kyselytutkimuksen avulla johtavatko osaamiskartoitukset henkilöstön osaamisen laajentamiseen ja muutoksiin työtehtävissä? Tutkin miten osaamista arvioidaan ja tunnistetaanko henkilön tai tiimin osaamisvajeet. Siirtyvätkö osaamisvajeet kehittymissuunnitelmiksi ja vaikuttaako osaamisen arviointi esimerkiksi tehtävien monipuolistamiseen, uralla etenemiseen tai palkkaukseen. Tarkastelen myös eroavatko näkemykset arvioinnista ja sen vaikutuksista miesten ja naisten välillä. Osaamiskartoituksen tarkoituksena on selvittää tietyn henkilön tai organisaatioyksikön osaamisen nykytila ja verrata sitä tavoitetasoon.

Tulokset osoittavat, että nykyosaamiset henkilötasolla on kartoitettu kattavasti vuonna 2005 ja niitä käsitellään vuosittaisissa kehityskeskusteluissa, mutta systemaattinen arviointi puuttuu. Tiimien tarvittavia osaamisia ei ole määritelty, mutta henkilöstö näyttää tietävän mitä osaamista tiimiltä odotetaan. Arvioinneilla näyttää olevan vaikutusta tehtävien monipuolistamiseen ja laajentamiseen, mutta ei niinkään urapolkujen rakentamiseen. Näkemykset miesten ja naisten välillä poikkeavat varsin paljon lähes kaikilla osa-alueilla. Miehet ovat käsitelleet omat ja tiimin nykyiset ja tarvittavat osaamiset, niiden tasot ja tehneet kehittymissuunnitelmat naisia useammin.

Tulokset antavat aihetta pohtia miten osaamisen hallinta saadaan systemaattiseksi ja arviointi tapahtuisi samoilla kriteereillä koko organisaatiossa, sekä miten rakennetaan kehittymissuunnitelmat kattamaan niin yksilön kuin organisaationkin osaamisvajeita. Osaamisten arviointi tulisi rakentaa koko valtiokonsernin yhteiseksi, jolloin organisaatioiden osaamisia voitaisiin seurata ja vertailla systemaattisesti.

Avainsanat: Organisaation kehittäminen, oppiminen, osaaminen, osaamisen arviointi, osaamisvajeet, kehittymissuunnitelmat