Tutkin kahden lukion oppilaita saadakseni selville heidän suhtautumisensa naistenlehtien kuva-aineistoon. Tutkimus toteutettiin esseinä, jotka tutkittavat kirjoittivat lukion äidinkielen tunnilla. Tutkittavina oli 48 tyttöä ja 48 poikaa. Esseitä tulkitsin semioottisin menetelmin ja konnotatiivisen luennan avulla. Laskin myös tiettyjä asioita ainekirjoituksista, joten tutkimustapa on paitsi kvalitatiivinen myös kvantitatiivinen.

Tärkein kiinnostuksen kohde oli tietää, miten nuoriin ja heidän itsetuntoonsa vaikuttaa naistenlehtien kuva-aineisto. Tutkin, onko kuvien vaikutus nuoriin positiivinen vai negatiivinen. Olin kiinnostunut tietämään myös, miten nuoret tulkitsevat kuvia ja mitä he ajattelevat kuvamanipulaatiosta.

Tulokseksi sain, että nuoret melko yleisesti ajattelivat median luovan heille paineita. Muita paineiden aiheuttajia olivat lähipiirin ihmiset sekä kyseinen ihminen itse omilla tavoitteillaan. Suurin osa tytöistä (48 %) ajatteli, että naistenlehtien kuvat veivät heidän ajatuksensa itsestä kielteisempään suuntaan ja 62 %  piti mediaa ulkonäköpaineiden aiheuttajana. Pojilla sen sijaan ulkonäköpaineita  oli paljon vähemmän. Täysin ilman paineita oli peräti yli puolet pojista.

Tutkimustulosteni perusteella kannattaisi tiedostaa naistenlehtien tarjoama ”naisen malli” ja ymmärtää, että paitsi ympäristö, myös itse voi yrittää vaikuttaa kunkin yksilön naiskuvaan. Haastattelututkimukseni johtopäätös on että median tulisi välttää kuvamanipulaatiota ja kiinnittää huomiota tarjoamaansa naisen malliin. Jokaisen naisen on myös tiedostettava, että  yksilökin itse pystyy tekemään valintoja, jotka vaikuttavat hänen elämäänsä.

Asiasanat:kuvamanipulaatio, naistenlehdet, mediatutkimus, vaikutus nuoriin