Korkeakoulujen kirjastojärjestelmävaihdokset tuovat muutoksia Finna.fi-hakupalvelun käyttöön. Lue aiheesta lisää.

Psykiatrisessa osastohoidossa olevan nuoren ja hänen perheensä ruokailutottumukset

Aineiston käyttöoikeudet
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
QR-koodi

Psykiatrisessa osastohoidossa olevan nuoren ja hänen perheensä ruokailutottumukset

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata psykiatrisessa osastohoidossa olevan nuoren ja hänen perheensä ruokailutottumuksia sekä perheen että hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tutkimus on laadullinen. Aineiston keruumenetelmänä on käytetty avointa haastattelua. Tiedonantajina ovat toimineet seitsemän (n=7) psykiatrisessa osastohoidossa olevan nuoren perhettä sekä kymmenen (n=10) nuorisopsykiatrisella osastolla työskentelevää henkilökunnan edustajaa. Haastattelut nauhoitettiin ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Perheet ja hoitajat kuvasivat ruokailutottumuksia ruokailurytmiin, ruokalajeihin, ruuan valmistamiseen, ruokailutilanteeseen, ruuan määrään, ruuan valintaan, perinteisiin sekä ruokailutilaan liittyen. Tulosten mukaan perheen ruokailutottumukset muovautuvat yksilöllisten tekijöiden ja valintojen perusteella. Perheen yhteistä ruokailua pidettiin tavoiteltavana, mutta sen toteutumiseen vaikuttivat monet, pääasiassa perhekohtaiset tekijät. Nuorten ja perheiden ruokailutottumuksissa hoitajien kuvaamana huolta herättivät perheen yhteisten ruokailujen vähäisyys sekä lisääntynyt einesten käyttö ruuan valmistuksessa. Ruuan antamista koettiin käytettävän perheessä hoivan antamisen, syyllisyyden poistamisen, kaupankäynnin, kiitoksen, rankaisun ja vallan välineenä. Nuorten ruokailutottumuksiin liitettiin perheiden ja henkilökunnan kuvaamana sekä myönteisiä että kielteisiä tekijöitä. Ruokailutottumusten nähtiin liittyvän myös nuoren hyvinvointiin, esimerkiksi psyykkisen oireilun kuvattiin ilmenevän ruokahaluttomuutena tai nuoren jättäytymisellä pois perheen yhteisistä ruokailutilanteista. Hoitajien kuvaamana osaston ruokailutottumuksiin liittyy kiinteästi moninaisuus ja pyrkimys kokemuksellisuuteen sekä yhteisöllisyyteen nuorten ja henkilökunnan yhteisen toiminnan kautta. Ruokaan ja ruokailuun liittyvät asiat kuvattiin merkittäväksi osaksi päivittäistä hoitotyötä. Yhdessä nuorten kanssa syöminen ja ruuan valmistaminen nähtiin merkityksellisenä sekä nuorten että henkilökunnan näkökulmasta. Perheen kokemukset ja arviot osaston ruokailutottumusten suhteen olivat pääsääntöisesti myönteisiä. Erityisen tyytyväisiä oltiin hoitajien ja nuorten yhdessä ruokailuun sekä nuorten mahdollisuuteen vaikuttaa osastolla tarjottavaan ruokaan. Nuorten osallistuminen ruuan valmistukseen nähtiin myös osasto-olosuhteissa sekä oppimisen, yhteisöllisyyden että toiminnallisuuden kannalta positiivisena. Tutkimus tuotti kuvailevaa tietoa hoitotyön perusasioihin kuuluvasta ruokailusta ja ruokailutottumuksista. Ruokailutottumukset perheessä sekä hoitoyhteisössä ovat osa päivittäistä toimintaa, jonka ympärille liittyy runsaasti sidonnaisia asioita, ajatuksia ja tunteita. Avainsanat: nuori, perhe, psykiatrinen osastohoito, ruokailutottumukset     ABSTRACT                        The purpose of this study was to describe the food habits of the psychiatric inpatient adolescent and the family from the point of view of the family and the nursing staff. The approach of this study is qualitative. The material is gathered by open interviews. As informants seven (n=7) families of the psychiatric inpatient adolescent and ten (n=10) representatives of nursing staff working in adolescent inpatient ward was interviewed. The interviews were tape-recorded and the material was analyzed by qualitative content analysis. The families and the nurses described food habits by the meal time patterns, the food courses, the food preparation, the meal situation, the amount of the food, the choices about food, the traditions within the family and the habits about the mealtime space. By the results of the analysis, the food habits of the family were shaped by the individual factors and choices. The family meal was seen eligible, but its implementation was influenced by many, mainly family´s personal factors. The nursing staff was concerned about the fact that families eat rarely together and the increased use of the ready meals. The food was experienced to be used as a means for the care, the quilt, trade, giving thanks, punishment and power in the family. The adolescents food habits was seen to include both positive and negative factors. The food habits were seen to be related to the mental well-being of the adolescent by the loss of appetite or leaving out the family meals. The nurses described the food habits in the ward by concepts variety and intention for experientiality and communality by the actions made by the nursing staff. Aspects about food and eating were described as to be significant part of the daily nursing. Eating and preparing the food together was seen to have important meanings both to the adolescents and the staff. The experiences about the food habits in the ward from the family´s point of view were mainly positive. Especially satisfied the families were about the joined meals of the nursing staff and the adolescents and about the possibility to have influence on the served food. The fact, that adolescents were able to do partake to the preparation of the food was also seen positive within the ward circumstances from the point of view of learning, communality and functioning. The study produced descriptive knowledge about eating and food habits, the basics within the nursing.  The food habits of the family and the nursing community are part of the daily functions, including plenty of connected actions, thoughts and feelings. Key words: adolescent, family, psychiatric ward care, food habit

Tallennettuna:
Kieli
suomi
Aiheet