Tämä tutkimus käsittelee vuodesta 2009 alkaen Tampereelle suunniteltua monitoimiareenaa – siis Keskusareena-hanketta. Maailmankuulun arkkitehdin Daniel Libeskindin suunnittelema hanke on Tampereen ja koko Suomen mittakaavassa varsin massiivinen ja sen tiimoilta on virinnyt hyvin monipuolinen keskustelu. Tutkimuksessa Keskusareenaa tarkastellaan sekä laajojen yhteiskunnallisten muutosten kautta että ihmisten hankkeesta tekemien tulkintojen ja merkityksenantoprosessin myötä. Tutkimuksessa etsitään vastausta siihen, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet Keskusareena-hankkeen syntymiseen sekä sitä, millaisia merkityksiä ja tulkintoja hankkeesta käydyssä keskustelussa on muodostunut.  Tutkimusta voi pitää laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen aineisto koostuu tavoitteiden mukaisesti kahdesta toisiaan oleellisesti tukevasta aineistosta. Hankkeeseen vaikuttaneita tekijöitä eriteltäessä aineistona on käytetty hankkeen nettisivuilta (www.tampereenkeskusareena.fi) löytyvää julkista materiaalia, jonka käsittely on kiinteässä yhteydessä hyvin laajaan ja monipuoliseen tutkimuskirjallisuuteen. Keskusareenan saamia merkityksiä ja hankkeesta tehtyjä tulkintoja analysoitaessa aineistona on Aamulehden nettisivuilta (www.aamulehti.fi) löytyvät, julkisiin ja kaikille avoimiin aihetta käsitteleviin artikkeleihin annetut lukijakommentit. Tutkimus perustuu sosiospatiaalisen dialektiikan ja sosiaalisen konstruktionismin mukaisiin lähtökohtiin, joiden mukaan yhteiskuntien tilallinen organisoiminen, käyttö ja erilaiset merkitykset ovat inhimillisen toiminnan seurausta, siis sosiaalisia konstruktioita. Lukijakommenttien analysoinnissa lähestymistapa on diskursiivinen, ja kommenttien ymmärretään representoivan ihmisten ja yhteiskunnan välistä suhdetta.Tutkimus liittyy kiinteästi arkkitehtuurin symboliseen merkitykseen ja sitä kautta kaupungeista aktiivisesti tuotettujen imagojen rakentamiseen. Yksinkertaisesti tutkimus käsittelee arkkitehtuuria kaupunkien kannalta oleellisena menestystekijänä. Näkemys ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen, joten tämän ymmärtämiseksi tutkimuksessa käsitellään laajasti arkkitehtien ja arkkitehtuurin sekä Keskusareena-tyyppisten urbaanien projektien merkityksen kasvuun vaikuttaneita, kaikilla tilallisilla ja maantieteellisillä tasoilla ilmeneviä yhteiskunnallisia ja kulttuurillisia tekijöitä. Tutkimuksen toinen lähestymistapa koskee käsitystä, jonka mukaan arkkitehtuuri on kieltä, jolloin rakennetun ympäristön voi nähdä kommunikoivan erilaisia merkityksiä. Sen lisäksi, että arkkitehtuuri ymmärretään kieleksi, Keskusareenan saamien merkitysten tavoittamiseksi tutkimuksessa korostetaan kielenkäytön merkitystä. Lukijakommenttien analysoinnin kautta lähestytään näkemystä, jonka myötä on mahdollista tehdä tulkintoja arkkitehtuurista ja rakennetusta ympäristöstä, tässä tapauksessa siis Keskusareenasta ja vielä hieman laajemmin Tampereen kaupungista. Tämän kautta on mahdollista hahmottaa tutkimuksessa käsiteltyjen, laajojen ja osittain varsin abstraktienkin tekijöiden paikallisuutta.

Asiasanat:Keskusareena, arkkitehtuuri, rakennettu ympäristö, Tampere