Analysoin tutkielmassani myöhäiskeskiaikaista varhaisuusyläsaksan kielellä kirjoitettua rukouskirjaa. Kirja syntyi 1520-luvun Augsburgissa ja se laadittiin alun perin Brandenburgin markiisitarta varten. Keskityn työssäni tarkastelemaan erityisesti sitä, millä tavoin Jeesusta kirjassa kuvataan. Analysoin sekä kirjan tekstiä että sen kuvitusta. Tärkeimpiä teorialähteitäni ovat keskiajan uskonnollisuutta laajasti tutkineiden Arnold Angenendtin ja Peter Dinzelbacherin teokset. Hypoteesinani on, että Jeesus kuvataan kirjassa kärsivänä kipujen miehenä ja että hänen inhimilliset ominaisuutensa korostuvat. Tämä on myöhäiskeskiajalle tyypillinen tapa kuvata ja nähdä Jeesus.

Työni alkupuolella esittelen erilaisia kristuskuvia: Jeesuksen voi nähdä yhtä lailla välittäjänä ihmisen ja Jumalan välillä kuin morsiamena, kuninkaana ja tuomarinakin. Kristuskuvien esittelemisen jälkeen valotan sitä, millaisena Jeesus nähtiin varhais-, sydän- ja myöhäiskeskiajan uskonnollisuudessa ja kulttuurissa. Varhaiskeskiaikaisissa kuvauksissa korostuvat Jeesuksen mahti ja jumalallisuus; sydänkeskiajasta alkaen hänet kuitenkin alettiin yhä useammin ja vahvemmin nähdä kärsivänä ihmisenä, "kipujen miehenä". Tämä kuvaustapa oli vahvimmillaan myöhäiskeskiajalla.

Kuvailen työni teoriaosassa myös keskiaikaista kirjanvalmistusta sekä kirjamaalausta sekä mm. esittelen keskiaikaisia (rukous)kirjagenrejä. Tutkimani kirja voidaan luokitella ns. tuntien kirjaksi (saks.Stundenbuch), joten esittelen tämän genren muita tarkemmin.  Kerron myös romaanisen aikakauden sekä gotiikan ajan kirjamaalauksesta. Lopuksi esittelen tässä työssä tutkimani kirjan. Kerron kirjan teettäjistä ja kuvailen, mitä osia kirjaan kuuluu. Pohdin myös vielä kirjan genreluokitusta; tutkimani kirja ei nimittäin ole aivan tyypillinen Stundenbuch. 

Työni analyysiosassa selvitän tekstianalyysin keinoin, millä tavoin Jeesusta kuvataan kirjan tekstissä. Keskityn pohtimaan, korostuuko tekstissä Jeesuksen jumalallisuus vai inhimillisyys. Entä korostuuko Jeesuksen kärsimys? Mitä erilaisia kristuskuvia tekstistä voidaan löytää? Analysoin ja luokittelen kunkin sivun erikseen. Lopuksi teen tuloksista yhteenvedon kvantitatiivisen analyysin avulla. Tämän jälkeen analysoin vielä tarkemmin muutaman valikoidun tekstinpätkän (jotka olen myöskin suomentanut). Keskityn analysoimaan kielen kuvallisuutta: selvitän siis, millaisten metaforien, metonymioiden ym. avulla Jeesusta kirjassa kuvataan. 

Analysoin työssäni myös rukouskirjan kuvitusta. Luokittelen kirjan kuvat pitkälti samaan tapaan kuin tekstiä sisältävät sivutkin. Kuvien luokittelussa keskeistä on se, korostuuko niissä Jeesuksen kärsimys. Tämänkin analyysin tuloksista teen kvantitatiivisen yhteenvedon. Lopuksi analysoin tarkemmin neljä eri kuvaa. 

Tutkimuksessani havaitsin, että tutkimassani kirjassa kuvataan Jeesusta yllättävänkin monipuolisella tavalla. Jeesuksen kokemaa kärsimystä kuvataan kirjan tekstissä huomattavan yksityiskohtaisesti ja brutaalisti; kuitenkaan sitä ei korosteta joka kohdassa. Jeesuksen mahtavuuden ja jumalallisuuden korostaminen saa kirjan tekstissä yllättävän paljon tilaa, ja hänen kärsimyksensä ja jumalallisuutensa esiintyvät tekstissä hämmästyttävän usein myös yhdessä. Useissa kohdin oli kuitenkin vaikea sanoa yksiselitteisesti, korostuuko Jeesuksen jumalallisuus vai inhimillisyys enemmän.

Rukouskirjan kuvituksessa Jeesuksen kärsimys korostuu selvemmin kuin tekstissä. Useimmissa  niistä kuvista, joissa Jeesus ylipäätään esiintyy, hänet kuvataan kärsivänä, "kipujen miehenä". Rukouskirjassa kerrotaan Jeesuksen kärsimystarina kuvasyklin avulla. Lisäksi monet kirjan kuvista henkivät ajattomuutta, joka houkuttelee eläytymään Jeesuksen kärsimyksiin.

Asiasanat: kristinusko, Jeesus, myöhäiskeskiaika, kirjamaalaus, kielen kuvallisuus, kuva-analyysi, rukouskirja