Tutkimukseni tarkoitus oli alunperin lähteä selvittämään, mitä tarkoittaa työkasvatus ja miten sitä voisi toteuttaa peruskoulun ala-asteella. Taustaa selvittäessäni totesin, että työelämään tutustumiset ovat osa työkasvatusta, ja aiheen laajuuden takia rajasin tutkimukseni tähän osa-alueeseen.Tutkimukseni perustuu lähinnä kirjallisten lähteiden hyväksikäyttöön. Koska työelämään tutustumista ei Suomessa juurikaan ole tutkittu, olen luonut tutkimukseni teoriataustan työkasvatuksen pohjalta. Käytännön näkemystä olen saanut laittamalla kyselylomakkeet Helsingin Eläintarhan, Hämeenlinnan Nummen ja Janakkalan Viralan ala-asteen opettajille sekä haastattelemalla eräitä opettajista ja Nummen ala-asteen vierailukohteitten työpaikan edustajista teemahaastattelun keinoin. Sekä kirjallisten lähteiden että käytännöstä keräämäni materiaalin pohjalta vastaan kysymykseen, millainen on tarkoituksenmukainen työelämään tutustumistilanne ala-asteella. Tähän tarkasteluun olen valinnut tausta-ajatuksiksi työn ja työkasvatuksen historian, työkasvatuksen tavoitteet, yksilön sosiaalistaminen yhteiskuntaan ja yksilön maailmankuvan kehittäminen.Työn ja työkasvatuksen historian tarkastelussa totesin, että 1990-luvun lasten kasvattaminen työhön on entistä tärkeämpää, koska lapset eivät näe työtä eivätkä siten ymmärrä sen merkitystä yhteiskunnalle. Tarkoituksenmukaisuutta voitaisiin lisätä maatalousyhteiskunnan keinoin esittelemällä lapsille pienestä pitäen työpaikkoja ja kasvattaen heitä vähitellen työyhteisön jäseniksi. Tavoitteista tärkeimmiksi nousivat sekä kirjallisuuden että opettajien mielipiteiden pohjalta se, että oppilas saa myönteisen ja monipuolisen kuvan työpaikoista ja niiden merkityksestä yhteiskunnan elämälle. Huomasin ongelmaksi tavoitteiden toteutumiselle sen, että tutustuttavan työpaikan esittelijöillä ei usein ole juuri lainkaan tavoitteita tilanteelle. Tutkimuksessa totesin myös, että vaikkakin yksilön sosiaalistamisessa yhteiskuntaan ja yksilön maailmankuvan kehittämisessä pääpaino on varhaislapsuudessa, koululla ja siellä tapahtuvalla työelämään tutustumisella on mahdollisuus edistää näitä pyrkimyksiä erilaisin keinoin.Tulosten sovellettavuutta pohdittaessa on muistettava, että saadut tulokset perustuvat pitkälti kirjallisuuteen ja pienen otoksen mielipiteisiin eikä niitä testata tutkimuksessa kuin esimerkinomaisesti. Tuloksia voidaan kuitenkin mielestäni pitää suuntaa antavina. Luotettavuutta lisään tarkastelukulmien monipuolisuudella. Kirjallisuuskatsauksessa lähestyn työelämään tutustumista monista eri lähtökohdista ja käytäntöön sovellettavuutta parannan kuvaamalla tarkastelujen yhteydessä työelämään tutustumistilanteissa mukana olleitten eri rooleissa olevien ihmisten mielipiteitä. Työ tulee tulevaisuudessa eriytymään yhä enemmän lapsen maailmasta, joten kasvattajaa tarvitaan yhä enemmän välittämään lapselle ymmärrystä työelämän merkityksestä yhteiskunnalle ja yksilölle. Koulujen suuntauksena on ollut myös 1990-luvulla lisääntyvä opintoretkien määrä ympäröivään yhteiskuntaan ja siis myös työpaikoille. Työelämään tutustumisesta ala-asteella on tehty vain vähän tutkimusta, joten kyseinen tutkimus ja siitä poikivat jatkotutkimusaiheet ovat tulevaisuutta ajatellen tarpeellisia.Asiasanat: työkasvatus - koululaiset - peruskoulun ala-aste, työelämä - koululaiset, sosialisaatio - lapset