Tutkimuksen tehtävänä on selvittää kunnan harjoittaman sähköliiketoiminnan perusteita/tarkoituksenmukaisuutta ja kunnallisen sähköliikelaitoksen toimintaedellytyksiä vapautuneilla sähkömarkkinoilla kunnan yleistoimialan kannalta tarkasteltuna.

Sähköliiketoiminnoilla tarkoitetaan sähkön verkko- ja myyntitoimintaa sekä tuotantotoimintaa. Tutkielmassa tarkastellaan vain kunnallisen liikelaitoksen muodossa toimivia sähkölaitoksia, koska ne edustavat puhtaimmin varsinaisen kunnallisen liiketoiminnan harjoittamisen organisaatiomuotoa. Kyseisiä laitoksia on jäljellä enää kolmetoista kappaletta.

Tutkimusaineisto koostuu voimassaolevasta lainsäädännöstä, valmisteilla olevista lainsäädäntöhankkeista, vanhoista laeista, aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta sekä energialaitosten vuosi- ja toimintakertomuksista.

Kuntien rooli on tärkeä yhdyskuntateknisten palveluiden tuottamisessa siihen liittyvän suuren yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen takia. Kunta voi perustella osallistumistaan sähköliiketoiminnan harjoittamiseen strategisen ja tuloa tuottavan omistamisen tärkeydellä. Kunnallinen energiaomistaminen on kunnalle ennen kaikkea energiapoliittinen turvatekijä. Lopullisen arvovalinnan energialaitoksen merkityksestä tekee kunnanvaltuusto liikelaitoksen tai yhtiön myyntipäätöstä miettiessään.

Kunnallisen sähköliiketoiminnan luonne on muuttunut sähkömarkkinoiden vapauduttua. Tutkielmassa tarkasteltiin sähköliiketoiminnan luonnetta suhteessa niihin liiketoiminnan rajoituksiin, joiden perusteella on vanhastaan arvioitu jonkin liiketoiminnan soveltuvuutta kunnan ylei-seen toimialaan. Asiaa tarkasteltiin kunnan yhteisten asioiden, kunnan alueen ja spekulatiivisen liiketoiminnan kiellon näkökulmasta. Kunnallinen sähköliiketoiminta täyttää mainittujen rajoitusten perusteella edelleen liiketoiminnan harjoittamiselle asetetut rajat. Tosin sähkön myynnin liiketoimintariskit ovat kilpailun myötä lisääntyneet ja muuttuneet vaikeammin hallittaviksi. Jos riskeiltä on pyritty suojautumaan asianmukaisella ja ammattitaitoisella tavalla, niin ei voida kat-soa, etteikö kunta voisi harjoittaa sähkön myyntitoimintaa.

Sähkömarkkinalakiin kaavaillaan jakeluverkkotoiminnan eriyttämisvelvollisuutta. Jos lakiluonnos menee eduskunnassa läpi, täytyisi 130 GWh:n eriyttämisrajan täyttävien seitsemän kunnallisen energialiikelaitoksen yhtiöittää jakeluverkkoliiketoimintansa sekä oikeudellisesti että toiminnallisesti muusta verkkoliiketoimintaan kuulumattomasta liiketoiminnasta. Perustuslain ja kuntalain perusteella ei olisi esteitä ulottaa määrämuotoinen eriyttämistapa koskemaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen myös kunnallisia liikelaitoksia. Yhtiöittämisvelvoite ei olisi kunnallisen itsehallinnon vastainen, sillä velvoite johtuu yleisen sähkömarkkinoiden avoimuuteen ja kilpailun edistämiseen liittyvän sääntelyn uudistamisesta. Edellisestä huolimatta kunnilla tulisi säilyttää oikeus sähköverkkotoiminnan harjoittamiseen kunnallisen liikelaitoksen muodossa tai muutoin parhaaksi katsomallaan tavalla. Näin eriyttämisellä ei puututtaisi myöskään kuntien oikeuteen liikevoiton verovapaudesta.