Asiasanat: kotihoito, lääkehoito, asiakas, omainen

Tarkoituksena oli tutkia lääkehoidon edellytyksiä, lääkkeiden käsittelyä, lääkehoidon toimintaa sekä työntekijöiden yhteistyötä asiakkaan ja hänen omaisensa tai läheisensä kanssa kotihoidossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin kotihoitohenkilöstön näkemystä omasta työstään ja työyksikkönsä käytännöistä lääkehoidossa. Tutkimuksella haettiin tietoa kotihoidon lääkehoidon nykyisistä toimintatavoista.

Tutkimusaineisto kerättiin 160:ltä kotihoidon työntekijältä viidessä maaseutukunnassa ja kahdessa kaupungissa puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Työntekijät olivat sairaan- ja terveydenhoitajia, perus- ja lähihoitajia sekä kodinhoitajia ja kotiavustajia. Vastausprosentti oli 80. Tilastomenetelmänä käytettiin suoria jakaumia ja ristiintaulukointia sekä χ2 -testiä. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysilla. Tulokset esitetään taulukkoina ja kuvioina.

Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat vastasivat laajasti lääkehoitoon liittyvistä tehtävistä; muulla henkilöstöllä oli merkittävä osuus avustaa asiakasta lääkehoidossa ja varmistaa lääkehoidon toteutuminen. Lääkkeiden käsittelyn ja jakamisen lupakäytännöt olivat kirjavia ja osittain epäselviäkin. Lääkehoidon virheettömyyttä tai osaamista ei arvioitu säännöllisesti. Lääkehoidon täydennyskoulutus oli satunnaista, ja sitä toivottiin nykyistä enemmän. Lääkemääräyksiin liittyvät tehtävät painottuivat enemmän sairaan- ja terveydenhoitajien työskentelyssä kuin muilla ammattiryhmillä. Kaikki ammattiryhmät käyttivät monipuolisesti erilaisia lääkkeidenantotapoja. Lääkehoidon toiminnassa, johon liittyi itsenäistä päätöksentekoa, oli lääkehoidon suunnittelussa sairaan- ja terveydenhoitajien osuus muita ammattiryhmiä suurempi, mutta lääkehoidon arvioinnissa ammattiryhmien väliset erot olivat pienemmät. Lääkehoidon ohjauksessa korostui ohjaus reseptilääkkeiden käytöstä ja ravitsemuksen vaikutuksista lääkehoitoon. Kuvailuissa yhteistyöstä asiakkaan kanssa oli toisena ääripäänä omatoimisuutta tukeva ja yhteistyötä korostava, kumppanuutta lähentyvä toiminta ja toisena ääripäänä sopimuksiin pohjautuva ja tehtäviä painottava toiminta. Työntekijöiden yhteistyö omaisten tai läheisten kanssa lääkehoidossa oli vähäistä. Työyhteisöissä asiakkaita tai omaisia ei juurikaan rohkaistu osallistumaan lääkehoitoon.

Kotihoidossa sairaan- ja terveydenhoitajilla on koulutuksensa pohjalta asiakkaan päivittäisessä lääkehoidossa keskeinen rooli, mutta kaikilla kotihoidon työntekijöillä on mahdollisuus seurata, miten kotihoitoasiakkaan lääkehoito kotona toteutuu ja tukea siten asiakasta ja omaista lääkehoidossa. Tuloksia voidaan käyttää kehitettäessä kotihoidon lääkehoitoa sekä ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta.