Hakutermit:

mediajulkisuus, julkisuuskuva, journalismi, julkisuudenhallinta, tiedottaminen, julkishallinto

Tutkimus selvitti, millainen julkisuuskuva Tampereen kaupungista välittyi paikallisten viestinten jutuissa keväällä 2004 ja miten kaupungin mediatiedottaminen vaikutti viestinten jutuntekoprosessiin. Tutkimus tarkasteli tiedottavan organisaation ja tiedotusvälineen moniulotteista suhdetta journalismin synnyttämiseksi, vallan ja sen vahtikoiran suhdetta. Tiedotteiden läpimenoa ja vaikuttamista viestimiin ei ole viime vuosina juuri tutkittu. Millaisena toiminta näyttäytyy nyt, kun organisaatiot tiedottavat yhä enemmän ja toimituksissa lisääntyy kiire saada sivut ja lähetykset täyteen?

Tutkimusaineistona olivat viiden viikon aikana maakuntalehti Aamulehdessä, kaupunkilehti Tamperelaisessa, YLEn Hämeen uutisissa (tv-) ja TV-Tampereen Pirkanmaan tv-uutisissa julkaistut Tampereen kaupunkia käsittelevät jutut (740 kpl), kaupungin samalla ajalla julkaisemat mediatiedotteet (99 kpl) ja edellä mainittujen viestinten sekä kaupunginosalehti Hervannan Sanomien ja paikallisradio Radio 957:n toimitusten edustajien teemahaastattelut (7 kpl). Jutuista tutkittiin määrällisellä sisällönanalyysilla muun muassa, pohjautuivatko jutut ja missä määrin kaupungin tiedotteisiin, mitä aihepiirejä jutut käsittelivät, miten jutut olivat mediassa esillä ja mikä oli juttujen sävy kaupunkia kohtaan. Teemahaastatteluilla haettiin tietoa toimitusten journalistisista näkemyksistä, tavoitteista ja käytännöistä.

Tutkimuksen mukaan Tampereen kaupunkia koskeva mediajulkisuus on pääosin neutraalisti kaupunkiin suhtautuvaa uutisjournalismia, joka useimmiten käsittelee kaavoitusta, katuja ja liikennettä. Paikallinen media on kaupungille hyvä tiedonvälityksen resurssi ja kaupunki on medialle hyvä rutiinilähde. Kaupungin tiedotteista menee kaikissa viestimissä läpi keskimäärin 40 prosenttia. Tiedotteilla ei kuitenkaan juuri voi vaikuttaa syntyviin juttuihin, vaan tiedotteen tärkein ominaisuus on aihe, joka ylittää uutiskynnyksen. Suurin osa viestinten jutuista syntyy kuitenkin muista kuin kaupungin tiedotteiden tarjoamista aiheista, esimerkiksi esityslistojen pohjalta.

Kaupunkia koskeva mediajulkisuus on neutraaliudessaan turvallista kaupungin julkisuuskuvalle, varsinkin, kun toimitukset kiireessä julkaisevat tiedotteita usein lähes sellaisenaan. Julkisen keskustelun sekä kuntalaisten tiedonsaannin ja osallistumisen kannalta mediassa voisi käsitellä kaupungin asioita nykyistä moninäkökulmaisemmin ja kriittisemmin. Kaupungin tiedotteissa voitaisiin tuoda monipuolisemmin esille eri aihepiirejä.