Tutkimuksen taustalla on Suomen taloutta tulevaisuudessa uhkaava kustannuskriisi talouden menojen kasvaessa ja tulojen pienentyessä. Kustannuskriisiä pahentaa osiltaan kasvava työttömyys. Nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät kasvuyritykset voisivat olla onnistuessaan ainakin osittainen ratkaisu Suomen taloutta kohtaavaan ongelmaan. Kasvuyritykset voisivat olla työpaikkojen luojia ja verotulojen kasvattajia.

Kasvuyrityksen lähtökohtana on joukko potentiaalisia innovaatioita. Suomessa on panostettu sekä yksityisen että julkisen sektorin toimesta merkittävästi tutkimus ja tuotekehitystoimintaan ja Suomen vahvuus onkin potentiaalisten innovaatioiden suuri määrä. Näitä innovaatioita ei saada kuitenkaan menestyviksi kasvuyrityksiksi, sillä alkavia siemenvaiheen kasvuyrityksiä kohtaa rahoitus- ja liiketoimintaosaamiskuilu perustamisvaiheen jälkeen.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on mallintaa teoreettiset perustelut julkisen sektorin osallistumiselle kasvuyrittäjyyden edistämiseen ja kartoittaa julkisen sektorin nykyistä roolia kasvuyritystoiminnan kehittäjänä Suomessa. Suomen lisäksi tarkastellaan taustaksi julkisen sektorin roolia Amerikassa. Amerikka valitaan vertailukohteeksi, koska maa on edelläkävijä pääomasijoitustoimialalla ja maassa vallitsee ainutlaatuinen yrittäjyyskulttuuri. Tutkimusongelmaa lähestytään käsiteanalyyttisesti liittämällä tutkimus aikaisempaan tieteelliseen tutkimukseen ja tutkimustuloksiin. Teoreettisen taustan avulla pyritään mallintamaan viitekehys julkisen sektorin osallistumisesta kasvuyritystoimintaan. Tieteellistä teoriaa tuetaan empiirisellä haastattelututkimuksella, jonka avulla analysoidaan julkisen sektorin roolia Suomessa yksityisen ja julkisen sektorin haastateltavien näkökulmasta.

Julkisen sektorin osallistumisen pääperusteena on taloudellisen kasvun vauhdittaminen markkinapuutteita korjaamalla. Julkisen sektorin kenttä Suomessa on hyvin hajanainen ja käsittää useita eri toimijoita. Tämä aiheuttaa hallinnon jäykkyyttä ja yhteisen intressin pilkkoutumista hyvin pieniin osiin. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei kannusta riskinottoon ja kasvuyritysten toimintaympäristöä tulisi kehittää erilaisin verotuksellisin ja lainsäädännöllisin keinoin. Rahoituksen tarjoamisen suhteen julkisen sektorin tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on ollut mittavaa. Rahoitusta kasvuyritystoimintaan tarvitaan kuitenkin entistä enemmän sekä tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen että suorien rahallisten tukien muodossa. Liiketoimintaosaamisen tarjonnan lisäämiseen julkisella sektorilla ei ole riittäviä resursseja.

Hakutermit:

kasvuyritys, kasvuyrittäjyys, julkinen sektori, venture capital, venture-to-capital