Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden vaikutukset valtimoiden jäykkyyteen sekä sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaan

Väitöskirjassa tutkittiin sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden (metabolinen oireyhtymä, sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt) vaikutuksia valtimoiden jäykkyyteen sekä sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaan. Valtimoiden jäykkyyttä arvioitiin mittaamalla pulssiaallon etenemisnopeus, jonka kohoaminen viittaa valtimoiden jäykistymiseen. Sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa kuvaavina suureina käytettiin sydämen iskutilavuutta sekä ääreisverenkierron vastusta.

Metabolinen oireyhtymä sekä glukoosinsiedon heikkeneminen olivat yhteydessä alentuneeseen sydämen iskutilavuuteen sekä kohonneeseen pulssiaallon etenemisnopeuteen ja suurempaan ääreisverenkierron vastukseen. Henkilöillä, jotka parantuivat metabolisesta oireyhtymästä kuuden vuoden seuranta-aikana, oli matalampi pulssiaallon etenemisnopeus sekä suurempi sydämen iskutilavuus verrattuna koehenkilöihin, jotka sairastivat metabolista oireyhtymää seuranta-ajan. Lapsuudessa metabolista oireyhtymää sairastaneilla oli korkeampi pulssiaallon etenemisnopeus aikuisena verrattuna niihin henkilöihin, jotka olivat lapsuudessa terveitä. Myös niillä henkilöillä, jotka sairastivat metabolista oireyhtymää sekä lapsuudessa että aikuisena, oli korkeampi pulssiaallon etenemisnopeus verrattuna henkilöihin, jotka parantuivat oireyhtymästä 21 vuoden seuranta-aikana. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että apolipoproteiini B:n (veren “haitallisten rasvojen” määrää kuvaava suure) suurentuminen oli yhteydessä kohonneeseen pulssiaallon etenemisnopeuteen.

Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että tutkituilla sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöillä on useita haitallisia vaikutuksia valtimoiden jäykkyyteen sekä sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaan. Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että parantuminen metabolisesta oireyhtymästä voi aikaansaada suotuisia vaikutuksia valtimoiden jäykkyyteen sekä sydämen toimintaan. Tutkimuksen tulokset painottavat osaltaan sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden tunnistamisen, ehkäisyn ja hoidon tärkeyttä.