Tutkimuksessa analysoitiin suomalaisissa yliopistoissa työskentelevien ulkomaalaistaustaisten tutkijoiden ja opettajien profiilia sekä julkaisuaktiivisuutta suhteessa suomalaiseen opetus- ja tutkimushenkilökuntaan vuosina 2012–2014. Tutkimusaineistoina käytettiin opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta koottuja tilastoja sekä opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu- ja henkilöstötiedonkeruuaineistoa.

Tutkimustulokset osoittivat, että ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien osuus suomalaisten yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilötyövuosista muodosti vajaan viidenneksen (18 %) vuosina 2012–2014. Ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien työpanos painottui erityisesti tutkijanuran alkuvaiheisiin. Professorien, tutkimusjohtajien ja vastaavien (uraporras IV) osuus henkilötyövuosista oli huomattavasti pienempi. Uraportaan IV ulkomaiset tutkijat ja opettajat olivat kotoisin tyypillisimmin ns. tieteen keskusmaista: Iso-Britanniasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Sen sijaan I uraportaalla eniten henkilötyövuosia tekivät ulkomaalaisista venäläiset, kiinalaiset ja intialaiset tutkijat ja opettajat.

Julkaisuaktiivisuutta tarkasteltiin kolmen indikaattorin avulla: 1) julkaisut/henkilötyövuodet, 2) julkaisupisteet/julkaisut ja 3) kansainväliset yhteisjulkaisut/julkaisut. Ulkomaisten ja suomalaisten tutkijoiden ja opettajien julkaisuaktiivisuudessa ei ollut suuria eroja, mutta julkaisuaktiivisuus painottui hieman eri osa-alueille ja näyttäytyi eri tavoin tutkijanuran eri vaiheissa, eri tieteenaloilla ja sukupuolten välillä. Suomalaiset tutkijat ja opettajat tuottivat ulkomaalaisia enemmän julkaisuja suhteessa henkilötyövuosiin uraportailla I ja II, mutta tutkijanuran vakiintuneimmassa vaiheessa (IV uraporras) toimivat ulkomaiset miehet olivat keskimäärin suomalaisia tuottavampia kaikilla kolmella julkaisuaktiivisuuden osa-alueella. Ulkomaisten tutkijoiden julkaisuista suurempi osuus oli myös kansainvälisiä yhteisjulkaisuja kaikilla uraportailla.