Tutkimuksen päätavoitteena oli arvioida Suomessa vuosien 1960–1975 välisenä aikana rakennettujen asuinkerrostalojen korjaustarpeen ja korjausvelan suuruutta. Sekä korjaustarve että korjausvelka esitettiin euromääräisenä arvona, jonka lisäksi korjaustarve on jaoteltu eri rakennus- ja rakenneosiin. Tutkittavassa kannassa olevaa korjaustarvetta verrattiin Ruotsin vastaavan ikäisessä kannassa olevaan korjaustarpeeseen Ruotsissa vuonna 2013 toteutetun tutkimukseen pohjautuen. Kirjallisuustutkimus kohdistui korjaustarpeen peruskäsitteisiin, sisältöön ja aikaisemmin saatui-hin korjaustarvetuloksiin. Tutkimuksessa selvitettiin korjaustarpeen muodostumiseen johtavia syitä ja tekijöitä. Tutkimuksessa käytiin läpi Ruotsissa tehdyn korjaustarvetutkimuksen sisältö ja tutkimustavat sekä tutkimuksen tulokset. Kirjallisuustutkimuksessa käsiteltiin myös korjausvelan teoriaa, sisältöä ja käsitteitä. Työssä esiteltiin kattavasti rakennuskannan tilastotietoja korjaustarve- ja korjausvelkalaskennan näkökulmasta. Työssä käsiteltiin myös korjausrakentamisen kannalta tärkeitä termejä ja perehdytään korjausrakentamisen sisältöön. Työn aikana toteutettiin avoin asiantuntijahaastattelu koskien korjausrakentamisen sisältöä ja tilaa Suomessa. Korjaus-rakentamisen määrää tutkittiin myös toteutuneiden korjauskustannusten avulla käyttäen Kiinteis-töliitto KTI:n ja Tilastokeskuksen keräämää dataa. Tutkimuksessa korjaustarvetta mallinnettiin aikavälillä 1960–2050. Korjaustarve laskettiin usealle eri rakenneosalle soveltamalla Herzin säilyvyysmallia. Säilyvyysmallin käyttämiseksi muodostettiin säilyvyyttä kuvaavat parametrit jokaiselle tutkittavalle rakenneosalle. Työn tulosten perusteella korjaustarve alkaa kehittyä vuonna 1960, kun tutkittava kanta alkaa rakentumaan. Vuonna 2019 tutkittavan kannan vuotuinen korjaustarve on noin 1,8 miljardia euroa. Korjaustarve saavuttaa huippunsa vuonna 2023, jolloin vuotuinen korjaustarve on noin 1,9 miljardia euroa. Korjaus-velka alkoi kehittymään vuonna 1984 kuntotason laskiessa alle 75 prosentin tason. Korjausvelka oli korkeimmillaan vuonna 2008 kuntotason ollessa 43 prosenttia. Tällöin korjausvelkaa oli yhteensä 10,3 miljardia euroa, joka vastaa noin 320 euroa neliötä kohden. Tutkittavan kannan keskimääräinen kuntotaso on vuonna 2019 noin 56 prosenttia korjausvelan määrän ollessa 4,7 miljardia euroa. Korjausvelka poistuu kannasta vuoteen 2031 mennessä, kun kuntotaso saavut-taa 75 prosentin tason. Kuntotaso alkaa kuitenkin pian laskea uudelleen ja korjausvelkaa alkaa kertyä jälleen vuonna 2037. Tutkittavan kannan korjausrakentamisen tilanne vastaa melko paljon Ruotsin tilannetta. Tutkimuksen perusteella Ruotsi oli korjannut suhteellisesti enemmän asuntoja kuin Suomi vuonna 2013 mutta tästä seuraavien viiden vuoden aikana korjaustarpeen arvioitiin olevan suhteellisesti saman verran. Tutkimustulosten perusteella korjaustarve on korkealla tasolla ja se kasvaa vielä vuoteen 2023 asti. Korjaustarpeesta talotekniikka on tällä hetkellä suurin yksittäinen korjattava rakennusosa euromääräisesti mitattuna. Tutkimuksen mukaan talotekniikan korjauskustannukset kattavat yli 40 prosenttia kaikista korjauskustannuksista vuonna 2019. Tutkittavan kannan korjausvelka on pienentynyt vuodesta 2009 asti ja tällä hetkellä korjaaminen on nopeampaa kuin kuntotason lasku. Korjausvelkalaskennassa huomattiin, että kantaan alkaa kertyä korjausvelkaa jo hyvin varhaisessa vaiheessa, jolloin korjaustoimenpiteet eivät ole vielä käytännössä perusteltuja. Tämä johtui osittain kuntotason kehityksen mallintamisessa käytetystä lineaarisesta funktiosta. Voidaan kuitenkin olettaa, että työssä käytetty 75 prosentin kuntotaso oli liian korkea määrittä-mään korjausvelan alkamista. Tutkimuksen perusteella normaali kuntotaso ikääntyneelle kannalle on noin 60 – 65 prosentin luokkaa.