Pediatric traumatic brain injury in Finland : contextual influences and threats to caregiver capacity

Aineiston käyttöoikeudet
QR-koodi

Pediatric traumatic brain injury in Finland : contextual influences and threats to caregiver capacity

Tapaturmaisessa aivovammassa mekaaninen voima vaurioittaa aivojen toimintaa. Tämä toiminnan häiriö voi aiheuttaa ohimenevän, pitkäaikaisen tai pysyvän aivojen vaurion ja jopa potilaan kuoleman. Lasten ja nuorten aivovammoihin liittyvä tutkimus on jäänyt melko vähäiseksi, ja erityisen vähän on tutkittu huoltajiin liittyviä tekijöitä, mitkä voivat vaikuttaa lapsen altistumiselle tapaturmaiselle aivovammalle. Tämä väitöskirja laajentaa aiempia tutkimuslöydöksiä, joiden mukaan jopa lievä tapaturmainen aivovamma lapsuudessa voi lisätä riskiä käyttäytymiseen liittyviin, sosiaalisiin ja psykiatrisiin seurausvaikutuksiin myöhemmin elämässä. Se tutkii lasten aivovammojen alueellista jakautumista ja antaa lisätietoa mahdollisista vanhempien terveyden ja heidän hoidossaan olevan lapsen aivovamman välisistä keskinäisistä suhteista. Näitä yhteyksiä tarkastellaan tarkkaan valituissa suomalaisissa otoksissa, pyrkien osin myös maailmanlaajuiseen vertailuun. Tämä väitöskirja koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä osatutkimuksesta. Ensimmäinen (I) tutkimus on systemaattinen katsaus lasten aivovammojen hoidon tuloksista. Tavoitteena oli selvittää neuropsykologisia, psykososiaalisia ja akateemisia toipumistuloksia lievän ja keskivaikean lapsuudessa tai nuoruudessa tapahtuneen aivovamman jälkeen. Kaikkiaan tutkimukseen sisältyi 8 553 alle 18-vuotiasta tai nuorempaa tutkittavaa, joille oli sattunut lievä tai keskivaikea aivovamma. Katsaukseen valikoitui 55 tutkimusta, jotka oli julkaistu tammikuun 2008 ja huhtikuun 2013 välisenä aikana. Katsauksen tulosten mukaan kaikki lapset ja nuoret, joilla oli ollut lievä tai keskivaikea aivovamma eivät parantuneet ilman pitkäaikaisia ongelmia mutta kirjallisuudessa oli paljon toisistaan eriäviä tuloksia tämän suhteen. Toinen tutkimus (II) selvitti 21 457 sairaalahoidossa aivovamman vuoksi vuosien 1998-2012 välisenä aikana olleen suomalaisen lapsen ja nuoren tietoja. Tiedot kerättiin sairaaloiden poistorekisteristä ja kaikki eri aivovammatyypit tunnistettiin ICD-10 diagnoosikoodien perusteella. Aineiston potilaat jaettiin viiteen ikäluokkaan joita käytettiin yleisen ja ikäryhmäkohtaisen ilmaantuvuuden laskemiseen. Tutkimuksessa havaittiin miespuolisten yliedustus suomalaisessa tapaturma-aineistossa ja aivotärähdys oli yleisin aivovammatyyppi molemmilla sukupuolilla. Tutkimuksessa osoitti myös, että verrattuna maihin missä aivovammojen tilastointi lapsilla on samaa tasoa kuten Australiassa, USAssa ja Fijillä, suomalaisilla lapsilla ja nuorilla oli suurempi aivovammojen ilmaantuvuus. Merkittäviä eroja löytyi ikään suhteutetussa vammojen määrässä Suomen eri alueiden välillä. Tämä voi heijastaa erilaisia diagnoosikäytäntöjä tai mahdollisesti maantieteellisiä etäisyyksiä päivystyspisteisiin. Kolmannessa tutkimuksessa (III) käsiteltiin tietoja 60 069 vuoden 1987 suomalaisen syntymäkohorttiaineiston lapsesta ja heidän vanhemmistaan. Työssä tutkittiin miten demografiset ja vanhempien mielenterveyteen liittyvät tekijät vaikuttavat suomalaisten lasten ja nuorten riskiin saada aivovamma. Vanhempien korkea koulutustaso ja hyvä sosioekonominen asema assosioituvat alentuneeseen aivovamman riskiin suomalaisilla lapsilla ja nuorilla. Monet vanhemmilla todetut mielenterveysongelmat assosioituvat heidän hoidossaan olevien lasten aivovammojen todennäköisyyteen. Esimerkiksi mielialahäiriöt, persoonallisuushäiriöt, skitsofrenia ja käytöshäiriöt sekä äideillä että isillä olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä lisääntyneisiin lasten aivovamman riskiin.

Tallennettuna:
Kieli
englanti
ISSN
2343-3213