<b> Lasten influenssa: diagnostiikka, hoito ja ehkäisy</b>

<b>Tausta: </b> Influenssa aiheuttaa lapsille merkittävän tautitaakan. Vaikka influenssan aiheuttama kuolleisuus lapsilla on vähäistä, ovat sairastuvuusluvut toistuvasti korkeimpia lapsilla. Myös influenssan aiheuttamat komplikaatiot ovat lapsilla yleisiä. Influenssan luotettava tunnistaminen jo oireiden perusteella voisi auttaa vähentämään turhia antibioottikuureja. Inaktivoidun influenssarokotteen ja oseltamiviirihoidon tehosta pienillä lapsilla on olemassa niukasti tutkimustietoa.

<b>Tavoitteet ja menetelmät: </b> Selvitimme tapaus-verrokki asetelmassa, onko löydettävissä oireita, joita voitaisiin käyttää apuna influenssan kliinisessä diagnostiikassa lapsipotilailla. Arvioimme lisäksi erilaisten diagnostisten tutkimusmenetelmien käyttökelpoisuutta taudin alkuvaiheessa. Tutkimme varhain (<24 h oireiden puhkeamisesta) aloitetun oseltamiviirihoidon tehoa satunnaistetussa, lumekontrolloidussa kaksoissokkotutkimuksessa 1 – 3-vuotiailla lapsilla sekä arvioimme inaktivoidun influenssarokotteen tehoa havainnoivassa kohorttitutkimuksessa 9 kk – 3 v ikäisillä lapsilla.

<b>Tulokset:</b> Kuume oli ainoa oire, joka itsenäisesti ennusti influenssaa lapsipotilailla. Influenssa pystyttiin havaitsemaan perinteisesti käytetyillä laboratoriomenetelmillä jo 24 tunnin kuluessa taudin alusta 92 %:lla influenssaa sairastavista lapsista. Influenssapikatestin herkkyys taudin alkuvaiheessa oli 90 % influenssa A:n ja 25 % influenssa B:n diagnostiikassa. Varhainen oseltamiviirihoito lyhensi taudin kestoa influenssa A:ta sairastavilla lapsilla 3.5 – 4.0 vuorokautta, mutta lääke ei ollut tehokas influenssa B:tä vastaan. Inaktivoidun influenssarokotteen teho hyvin rokotekantaa vastannutta influenssa A:ta vastaan oli 84 %, mutta rokote ei antanut suojaa huonosti rokotekantaa vastannutta influenssa B:tä vastaan.

<b>Johtopäätökset: </b>Lapsilla influenssan diagnostiikassa tarvitaan apuna laboratoriotutkimuksia. Influenssavirus pystytään havaitsemaan yleisesti käytetyillä diagnostisilla tutkimusmenetelmillä herkästi jo taudin ensimmäisenä päivänä. Varhain aloitettu oseltamiviirihoito on tehokas influenssa A:ta vastaan, mutta teho on huono influenssa B:n kohdalla. Inaktivoitu influenssarokote on tehokas myös pikkulapsilla silloin, kun rokotteen sisältämät viruskannat vastaavat hyvin epidemian aiheuttavia viruskantoja.