Nuorten sairaanhoitajien aikomus lähteä ammatistaan Suomessa – monimenetelmällinen tutkimus

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten sairaanhoitajien aikomusta lähteä ammatistaan ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä erityisesti silloin, kun lähtöaikomukset olivat alkaneet ennen 30 vuoden ikää. Tutkimuksessa kehitettiin käsitteellinen malli kuvaamaan nuorten sairaanhoitajien ammatista lähtöaikomuksia ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi tulosten perusteella annettiin suosituksia poliitikoille, hoitotyön johtajille ja esimiehille, jotta useampi nuori sairaanhoitaja voitaisiin saada jäämään ammattiinsa. Suosituksia annettiin myös jatkotutkimukselle.

Ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin kaksi integroitua kirjallisuuskatsausta. Katsaukset sisälsivät yhteensä 75 empiiristä artikkelia ja ne käsittelivät hoitajien ammatista lähtöaikomuksia. Tutkimuksen toisessa vaiheessa analysoitiin kyselytutkimuksen aineistoa, joka oli kerätty eurooppalaisessa Nurses Early Exit (NEXT) tutkimuksessa. Yhteensä 147 suomalaisen nuoren sairaanhoitajan aineisto oli kerätty BQ 12 lomakkeella. Tämä aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Kolmannessa vaiheessa toteutettiin kaksi haastattelututkimusta. Ensin toteutettiin laadullinen tapaustutkimus, jotta voitiin lisätä ymmärrystä kokemuksista ja merkityksistä ammatista lähtöaikomuksiin liittyen. Tämän tutkimuksen aiheisto koostui kolmen sairaanhoitajan uratarinoista. Aineisto analysoitiin narratiivisella holistisella sisällönanalyysillä sekä teemallisella menetelmällä. Toisessa laadullisista tutkimuksista haastateltiin 15 sairaanhoitajaa organisaatiosta lähtemiseen ja ammatista lähtöaikomuksiin liittyen. Tämän teemahaastattelun aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.

Aikaisempi tutkimus on osoittanut että empiirinen tutkimus koskien nuorten sairaanhoitajien ammatista lähtöaikomuksia on erittäin vähäistä. Hoitajien ammatista lähtöaikomuksia on tutkittu pääsääntöisesti määrällisin menetelmin ja kyselytutkimuksin. Lisäksi tutkimusten laatu vaihtelee. Aikaisempien tutkimusten mukaan monet eri tekijät ovat yhteydessä ammatista lähtöaikomuksiin. Kyselytutkimuksen mukaan noin joka neljäs (26%) sairaanhoitajista oli ajatellut ammatistaan lähtemistä vähintään muutaman kerran kuukaudessa kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Tässä tutkimuksessa esimerkiksi uupumus ja työtyytymättömyys olivat yhteydessä ammatista lähtöaikomuksiin. Haastatteluissa nuoret kuvasivat huonon hoitotyön toimintaympäristön ja ammatinvalinnan toissijaisena tai sattumanvaraisena valintana olevan yhteydessä ammatista lähtöaikomuksiin.

Yhteenvetona voidaan todeta ammatista lähtöaikomusten olevan monimutkainen ilmiö, johon on yhteydessä monia eri tekijöitä. Poliittisten päätöksentekijöiden, hoitotyön johtajien ja esimiesten tulisi kehittää hoitotyön toimintaympäristöä. Riittävä henkilöstömitoitus, tasapainoinen työkuormitus, työstressin vähentäminen sekä mahdollisuudet kehittyä ja edetä uralla ovat hyvän hoitotyön toimintaympäristön ominaispiirteitä ja ne voivat edesauttaa nuorten sairaanhoitajien pysymistä ammatissaan. Nuorten sairaanhoitajien halu toteuttaa korkealaatuista ja eettisesti kestävää hoitotyötä on huomioitava niin yhteiskunnassa kuin terveydenhuollon organisaatioissa. Lisäksi kaikille vastavalmistuneille tulisi tarjota riittävästi perehdytystä ja mentorointia. Jatkotutkimusta tarvitaan, jotta voidaan selvittää, onko ammatinvalinnan motiiveilla vaikutusta ammatissa pysymiseen. Sekä määrällistä että laadullista tutkimusta tarvitaan, jotta sairaanhoitajien lähtöaikomusten tutkimus kehittyy monipuolisesti jatkossa