Tarkastelen tutkielmassani 1800-luvun brittiläisessä yhteiskunnassa esiintyneitä diskursseja naisten seksuaalisuudesta sekä lääketieteen että tapaoppaiden lähtökohdasta. Lääketieteen sisällä muodostui 1800-luvun puolivälillä alkaen uusi seksologinen tieteenala, jossa tutkittiin naisten seksuaalisuutta. Se syrjäyttikin 1800-luvun alussa suositut tapaoppaat suosituimpana kirjallisuutena siinä, miten ihmiset oppivat niin itsestään kuin toisistaan. Tapaoppaat eivät kuitenkaan poistuneet markkinoilta vaan ne yhdessä seksologisen tutkimuksen kanssa loivat, muokkasivat ja toistivat naisten seksuaaliseen haluun ja normatiiviseen seksuaaliseen käytökseen liittyneitä tutkimustietoja, uskomuksia ja moraalioppeja. Näillä kahdella kentällä oli tutkimushypoteesini mukaan suuri vaikutus siihen, miten naisten seksuaalisuutta ymmärrettiin, miten siitä puhuttiin ja millaista tietoa siitä levitettiin.

Haluankin selvittää tutkielmassani, millaisia diskursseja naisten seksuaalisuudesta muodostettiin sekä millaisen seksuaalisuuden koettiin olevan normaalia ja millaisen taas epänormaalia? Tämän jälkeen keskityn analysoimaan, millaisia taustavaikuttajia muodostuneisiin diskursseihin liittyi ja millaisia yhteiskunnallisia elementtejä niihin sisältyi? Keskityn tutkimuksessani brittiläiseen keskiluokkaan ja tarkastelen, miten seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset sukupuolesta ja luokasta sekä rodusta määrittelivät luokkarajoja. Varsinkin kysymykset, millainen seksuaalisuus oli hyväksyttävää keskiluokan sisällä ja millainen tuotti häpeää ja paheksuntaa, olivat tärkeässä osassa keskiluokan muodostaessa omaa moraalikäsitystään ja siihen liittyviä käyttäytymisoppeja.

Olen käyttänyt tutkimuksessani lääketieteellisenä lähdemateriaalina brittiläistä ja anglo-amerikkalaista tutkimusta 1800-luvulta, kun taas tapaoppaat ovat kaikki lähtöisin isobritannialaisesta kontekstista. Käytän tutkielmassani tutkimusmetodinani diskurssianalyysiä ja sen teoreettisena pohjana toimivat Michel Foucault’n sekä Joan Scottin teoriat sukupuolesta ja seksuaalisuudesta. Tutkimustulokseni mukaan uudenlaiset lääketieteelliset diskurssit muokkasivat yhteiskunnallisia käsityksiä naisten seksuaalisuudesta nyt myös biologisen tiedon avulla. Niihin sisältyi kuitenkin yhä moralistisia pyrkimyksiä naisten seksuaalisuuden jakamisesta hyväksyttävään ja sopimattomaan. Naisten seksuaalisuuteen liittyneet diskurssit tapaoppaissa ja seksologiassa tulevatkin esiin tutkimustuloksessani tapoina pyrkiä kontrolloiman naisten paikkaa yhteiskunnassa, heidän yhteiskunnallista asemaansa ja sosiaalisia suhteitaan sekä itsemääräämisoikeuttaan.