Suomessa on jo useiden vuosien ajan puhuttu apteekkijärjestelmän uudistustarpeista, sillä apteekkien sääntely on vanhentunut. Nykyinen 1980-luvulta peräisin oleva lainsäädäntö tulisi uudistaa lääkkeitä käyttävien ihmisten ja yhteiskunnan etu edellä. Useat tahot ovat laatineet selvityksiään ja ratkaisuehdotuksiaan aiheeseen liittyen. Monet Euroopan unionin jäsenmaat ja kaikki muut Pohjoismaat ovat liberalisoineet apteekkijärjestelmiään, ja katsotaan, että Suomenkin tulisi seurata muiden maiden esimerkkiä. Uudistusprosessi tuntuu kuitenkin etenevän hyvin hitaasti. Nykyinen apteekkijärjestelmä on tiukasti säännelty, ja markkinoille pääsyä on rajoitettu. Uuden apteekin perustaminen on aikaa vievää ja apteekin harjoittaminen on proviisorien yksinoikeus. Markkinoille tulon esteitä pidetään ongelmana toimivan kilpailun kannalta. Tässä tutkielmassa perehdytään apteekkijärjestelmässä piileviin epäkohtiin taloustieteen teorian pohjalta. Mielenkiintoisina tarkastelukohteina pidetään ylijäämäntavoittelua (engl. rent-seeking) ja sääntelijän kaappausta (engl. regulatory capture), sillä molemmista on viitteitä nykyisessä järjestelmässä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää johtaako sääntelyn vapauttaminen apteekkimarkkinoilla kilpailun lisääntymiseen. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksen muodossa, sillä aiheeseen liittyen on kattavasti aineistoa eri lähteistä. Tutkielmassa tehdään vertailun vuoksi laajahko katsaus naapurimaahamme Ruotsiin, jossa on nykyään hyvin liberaali apteekkijärjestelmä.
Johtopäätöksenä tehtiin, että kilpailuintensiteetin lisääntyminen on mahdollinen lopputulema, mutta kilpailun vaikutuksia täytyy tarkastella useista lähtökohdista. Kilpailun lisääntymistä voidaan tarkastella lääkkeiden hinnoittelun vapauttamisen, itsehoitolääkkeiden myyntikanavien laajentamisen sekä perustamisen vapauttamisen näkökulmista. Sääntelyn purkaminen on keskeisessä roolissa.