Jatkokäsittelylupajärjestelmä otettiin käyttöön hovioikeuksissa vuonna 2011. Uudistuksen myötä hovioikeus ei enää käsittele täysimittaisesti kaikkia asioita, vaan muutoksenhakija tarvitsee lupajärjestelmän piiriin kuuluvissa asioissa jatkokäsittelyluvan, jonka edellytysten täyttyminen tutkitaan kirjallisen aineiston perusteella. Järjestelmän soveltamisalaa laajennettiin lokakuussa 2015. Tässä selvityksessä tarkastellaan hovi- ja käräjäoikeuksien toimintaa vuosina 2009–2017 kuvaavien tilastoaineistojen valossa sitä, onko jatkokäsittelylupajärjestelmä toiminut odotetulla tavalla. Tällä hetkellä noin kolme neljästä hovioikeuteen saapuneesta asiasta kuuluu jatkokäsittelyluvan piiriin, ja hieman yli puolet asioista saa jatkokäsittelyluvan. Kaikista ratkaisuista noin kolmasosa on kielteisiä jatkokäsittelylupapäätöksiä. Hovioikeuksiin saapuneiden asioiden määrä on laskenut seuranta-aikana selvästi, mikä selittyy sekä käräjäoikeuksien rikosasioiden määrän laskulla että laajoista riita-asioista valittamisen vähentymisellä. Hovioikeudessa merkittävästi muutettujen ratkaisujen osuus on pysynyt koko seuranta-ajan noin 27-28 prosentissa. Tämä viittaa siihen, että jatkokäsittelylupia ei ole hylätty sellaisilta jutuilta, jotka olisivat täystutkinnassa päätyneet lopputuloksen merkittävään muutokseen. Hovioikeuksien käsittelyajat ovat nopeutuneet jonkin verran jatkokäsittelylupajärjestelmän myötä, ja erityisesti sovellusalan laajentamisen jälkeen saapuneissa asioissa käsittelyajat ovat aikaisempaa lyhempiä.