Simonkylän Gulf huoltoasema valmistui vuonna 1970. Vanamontiellä sijaitseva, lujitemuovista valmistettu huoltamo on arkkitehti Matti Suurosen käsialaa. Suurosen suunnittelemat muovirakennukset saivat kansainvälistä kiinnostusta vuonna 1968 esitellyn Futuro-talon prototyypin valmistuttua. Futuron suosion jatkuessa Suuronen suunnitteli ja lanseerasi kokonaisen Casa Finlandia -sarjan muovirakennuksia yhdessä Vantaan Hiekkaharjussa toimineen Polykem Oy:n kanssa 1970-luvun taitteessa. Casa Finlandia -sarjaan kuului kaksi erikokoista huoltoasemaa CF-100 ja CF-200, kioski CF-10 ja asuin- tai liikerakennukseksi tarkoitettu Venturo, eli CF-45. Kaikki Casa Finlandia -muovitalot oli tarkoitettu helposti kuljetettaviksi, pystytettäviksi ja yhdisteltäviksi. Sarjan numerot tarkoittavat rakennusten sisätilojen neliömäärää. CF-huoltoasemissa vesikatto koostuu muotoon puristetuista 32:sta lasikuitukuoresta, jotka on tuettu maahan ja kiinnitetty toisiinsa pultein. Kuorirakenne on kevyt ja mahdollistaa sisätilassa pitkät jännevälit ilman pilareita. Lasikuiturakenteet on valmistettu huoltoaseman lähellä, Leinikkitiellä sijainneessa Oy Polykem Ab -nimisessä yrityksessä. Huoltamo ei ole enää alkuperäisessä asussaan, seinien puurakenteet on tulipalon jälkeen vuonna 1988 muutettu ja sisustus purettu autokorjaamon tarpeisiin sopivaksi. Rakennuksen julkisivut ovat alkujaan olleet kauttaaltaan lasia teräskarmein. Yleisvaikutelma on ollut keveä valkeiden kattopintojen assosioituessa purje- tai telttarakenteisiin. Vaikutelmaa heikentää nyt julkisivujen yläosaa peittävät myöhemmin lisätyt peltikasetit. Samaa Suurosen kehittämää huoltamotyyppiä on käytetty kuudessa muussa huoltoasemassa Suomessa. Säilyneitä on Simonkylän aseman lisäksi Lempäälässä, Kemissä ja Tampereella. Huoltamoita tilattiin viisi myös Neuvostoliittoon Moskovan ja Minskin välille vuonna 1972. Polykem Oy oli myös neuvotellut suuresta, kymmenien rakennusten tilauksesta Moskovan vuoden 1980 olympialaisten tarpeisiin. Suunnitelmat kuitenkin kaatuivat, koska kisoista tuli poliittisista syistä ns. tynkäolympialaiset. Casa Finlandia -muovirakennuksien menekki lopahti kuitenkin jo syksyn 1973 öljykriisin nostaessa muovin hinnan kolminkertaiseksi.