Robert Ullner, Königstedtin kartanon tuolloinen omistaja, perusti ruotsinkielisen kansakoulun vuonna 1872 kartanon maille Seppälän tilalle. 1879 kartanon omistajaksi tullut Eversti Emil von Haartman rakennutti edellisen tilalle uuden koulurakennuksen vuonna 1889. Tässä vaiheessa koulu lakkasi olemasta yksinomaan kartanon ylläpitämä, ja siitä ryhtyivät vastaamaan myös naapuritalojen isännät sekä maalaiskunta. Tämä rakennus paloi. Nykyinen, järjestyksessään kolmas koulurakennus on vuodelta 1925. Hirsinen rakennus on poikkeuksellisen korkea. Siinä on kaksi kerrosta ja lisäksi ikkunalla varustettu vintti. Arkkitehtuuriltaan rakennus edustaa 1920-luvun klassismia. Tunnusomaisia piirteitä ovat muun muassa pieniruutuisiset ikkunat, mansardikatto, poikkipäädyn mansardikaton kaarevat lappeet, jykevärakenteinen punagraniittikvaadereista rakennettu kivijalka sekä kissanpenkit eli sisään käännetyt räystään jatkeet. Mansardin alalapetta koristaa lounaan puolella neljä kattolyhtyä. Peltikatto on maalattu punaisella maalilla, imitoiden tiilikattoa. Julkisivuja jäsentävät lounaan puolella ikkunoiden väleissä sijaitsevien följareiden rivi. Ulkovuoraus on pystyrimalaudoitusta. Alkuperäinen väritys on todennäköisesti ollut tumma keltainen. Königstedtin entinen koulu on säilyttänyt hahmonsa hyvin. Sisätiloissa on säilynyt tilajaon lisäksi tulisijoja, kuten luokan paripönttöuunit. Yläkerrassa olevassa asunnossa on ruskea uusrenessanssikaakeliuuni. Koulurakennusta on käytetty koulutoiminnan loppumisen jälkeen jälkeen ensimmäiset vuodet käsityöasemana sekä nuorisotoimen leiripaikkana. Vuodesta 2000 alkaen se on ollut Seutulan kyläyhdistyksen ylläpitämä kokoontumispaikka.