Haku

Ylästön kotiseututalo, ent. Tolkinkylän kansakoulu; Sienestäjänkuja 5

Ylästön kotiseututalo, eli entinen Tolkinkylän ruotsinkielinen kansakoulu, kuuluu Helsingin maalaiskunnan uusrenessanssi-kauden puukoulujen laajempaan ryhmään ja on näistä pienikokoisimpia. Ryhmään kuuluvat myös Vantaankosken ruotsinkielinen kansakoulu (nyk. Kuninkaan Kartano- ravintola), asuinrakennukseksi muutettu, Seutulassa sijaitseva, Västra finska folkskola ja vielä koulukäytössä oleva Dickursby skolan vanha rakennus. Näiden koulurakennusten pohjakaava ja julkisivut perustuvat tyyppipiirustuksiin, jotka on julkaistu vuonna 1892 tyyppipiirustussarjassa Normalritningar till folkskolebyggnader på landet. Yhdistävinä piirteinä näissä koulurakennuksissa on syvärunkoinen rakennusmassa, T-ikkunat, suuremmat 3-osaiset luokkahuoneen ikkunat, harjakattoinen kuisti sekä pysty- ja vaakalaudoituksen vaihtelu ulkoverhouksessa. Kaikki nämä piirteet ovat läsnä myös Tolkinkylän kansakoulussa. Rakennus vastaa pohjakaavansa osalta pääosin tyyppipiirustussarjan ehdotusta numero 5, poikkeuksena itä-päädyn muusta julkisivusta erottuva päätyrisaliitti. Julkisivut eivät ole yhtä koristeelliset kuin piirustuksissa ja umpikuisti on toteutettu avokuistina. Mahdollista on, että ikkunoiden pielilaudat ovat aiemmin olleet koristeellisemmat, sillä päätyjen pienissä vintti-ikkunoissa on vielä koristeelliset pielilaudat.

Päätös Tolkinkylän kansakoulun perustamisesta tehtiin vuonna 1897. Ensimmäiset vuodet koulu toimi Petaksen sotilasvirkatalossa. Tontti koulurakennukselle saatiin lahjoituksena Grotensin tilasta, hirret ja muut rakennustarpeet taas saatiin kyläläisiltä. Talo rakennettiin talkootyönä ja se valmistui 1903. Kiinteistöllä sijaitsee myös ulkorakennus, jossa on sijainnut puuliiteri ja huussi. Poikien huussissa on jäljellä pisoaari ja alkuperäinen liitutaulu.

Koulurakennuksessa on käytetty erityyppisiä ikkunoita, jotka ilmentävät huonejaon hierarkiaa. Iso, koko rakennuksen syvyinen luokkahuone on sijoitettu talon länsipäätyyn. Luokkahuoneessa on käytetty muihin huoneisiin verrattuna suurempia 9-ruutuisia ikkunoita. Pohjoissivulla, rakennuksen keskellä sijaitsevan veistosalin ikkunat ovat 6-ruutuiset. Lisäksi pohjoissivun itäpäädyssä on yksi T-mallinen ikkuna, joka on keittiön ikkuna. Itä- ja eteläsivun ikkunat ovat T-mallia. Näiden takana on sijainnut luokkahuoneen jatkona eteinen ja kaksi opettajille tarkoitettua huonetta. Ikkunat ovat osittain alkuperäisiä ja osittain niitä on korvattu alkuperäistä vastaavilla ikkunoilla.

Pääsisäänkäynti on keskellä eteläsivua. Avokuistin pylväät ovat muotoon veistetyt ja todennäköisesti alkuperäiset. Kuistin porras on uusittu betoniseksi joskus myöhemmin. Rakennuksen itäpäädystä on ollut käynti keittiöön ja asuinhuoneisiin. Nykyinen sisäänkäynnin porras poikkeaa ulkonäöltään rakennuksen alkuperäisestä tyylistä.

Kansakoulu lopetti toimintansa rakennuksessa 1960-luvulla, jonka jälkeen rakennuksessa toimi vielä ruotsinkielinen apukoulu vuoteen 1968 asti. Tämän jälkeen toiminta koululla jatkui vireänä paikallisyhdistysten kokoontumisten ja harrastetoiminnan puitteissa. 1980-luvun alussa kaupunki kunnosti rakennuksen nuorisotaloksi.

Joulukuussa 1989 rakennuksessa syttyi tulipalo ja etenkin koulun keskiosassa sijainnut veistosali ja itäpäädyssä sijainnut keittiö kärsivät palosta. Välikatto tipahti alas. Hirsirunko kantavine sisäseinärakenteineen hiiltyi, mutta säilyi kuitenkin käyttökelpoisena, kuten myös yläpohjan ja katon kantavat rakenteet. Kotiseutuyhdistyksen aktiivisuuden ansiosta rakennusta alettiin korjaamaan kuusi vuotta palon jälkeen. Tätä ennen kotiseutuyhdistys oli vuokrannut rakennuksen kaupungilta. Korjaaminen tapahtui osin talkootyönä.

Rakennuksen julkisivut, massoittelu ja detaljit ovat hyvin säilyneet. Palon jälkeinen korjaustyö on tehty restauroiden ja säästäen kaikki vanhat säästettävissä olleet rakennusosat. Sisätiloissa on jäljellä alkuperäisiä rakenteita, kaakeliuuneja, pönttöuuneja, panelointeja ja ovia. Osittain on käytetty korvaavia, mutta tyyliin sopivia rakennusosia.

Kokonaisuutena koulutalo on hyvin säilynyt ja hoidettu. Se on Vantaan kaupungin merkittävä rakennusperintökohde.

QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Vantaan kaupunginmuseo

Ylästön kotiseututalo, ent. Tolkinkylän kansakoulu; Sienestäjänkuja 5

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Rakennus
Organisaatio Vantaan kaupunginmuseo
Inventaarionro
1018858455 (pysyvä rakennusnumero)
Valmistus
1897 (Arvioitu valmistumisaika)
Sienestäjänkuja 5, Ylästö 40
Käyttö
331 Seura- ja kerhorakennukset yms., Katselmuksessa todettu käyttötarkoitus

511 Yleissivistävien oppilaitosten rakennukset, Alkuperäinen käyttö
Aiheet
Luokitus
Rakennus (aineistotyyppi)