Katrinebergin kartano on entinen Knapbackan rälssisäteri, jonka omistajat ovat tiedossa 1500-luvun puolivälistä alkaen.

Merkittävä vaihe kartanoalueen historiassa osuu 1700-luvun viimeisille vuosille, jolloin kartanon nykyisen päärakennuksen on arvioitu valmistuneen. Rakennuksen eteläpuolelle sijoittuu geometrinen terassipuutarha, jonka arvellaan ajoittuvan päärakennuksen rakentamisen jälkeiseen aikaan, 1800-luvun ensimmäisille vuosikymmenille.

Kartanon päärakennus edustaa arkkitehtuuriltaan uusklassismia. Uusklassismin tunnusmerkkinä on muita kerroksia korkeampi juhlakerros. Tämä niin kutsuttu piano nobile -kerros oli tyypillinen etenkin kustavilaiselle uusklassismille, joka oli muodissa kartanoiden arkkitehtuurissa 1700-luvun lopulla. Toisen, hieman myöhemmän uusklassismin suunnan, empiren piirteitä ovat taas leveä vaakalaudoitus, loiva aumakatto, harkotusta imitoivat nurkkapilasterit, ullakon kaari-ikkunat ja räystään alla kulkeva attikavyöhyke.

Rakennuksen pohjoissivulla pääsisäänkäynnin yllä on puupylväiden kannattama altaani, eli oleskelutasanne. Suomessa niitä alettiin rakentamaan empiremuodin aikana. Altaanin kaiteet ovat olleet alun perin ristikkoaiheiset. Rakennuksessa on 1800-luvun vaihteelle tyypillinen suurista luonnonkivistä tehty kivijalka.

Rakennuksesta on tehty vuonna 1946 mittapiirustukset. Tuolloin alakerran pohjakaava oli vielä puhdaspiirteinen karoliininen pohja, mikä oli Helsingin maalaiskunnan kartanoissa tyypillistä. Rakennuksen keskellä olevasta salista avautuu kolme ikkunaa etelän puolella sijaitsevaan terassipuutarhaan sekä Vantaanjokilaaksoon. Toisen kerroksen pohjakaava on poikennut karoliinisesta siten, että keskellä on ollut neliömäinen pienempi huone ja lounaisnurkan kamarin paikalla suuri sali. Tästä syystä yläkerran puutarhan puoleisen fasadin aukotus on epäsymmetrinen. Vanhasta kiinteästä sisustuksesta on jäljellä yksi 1800-luvun loppupuolen tulisija yläkerran keskitilassa sekä useita kustavilaisia- sekä uusrenessanssiovia.

Helsingin maalaiskunta osti kartanon vuonna 1949. Kartanon päärakennukseen sijoitettiin lastenkoti vuonna 1955. Muutamaa vuotta myöhemmin valmistui kartanon pihapiiriin arkkitehti Elsi Laisaaren suunnittelema Katriinan kunnalliskoti henkilökunnan asuntoloineen, josta tuli myöhemmin Katriinan sairaala. Sairaalaa laajennettiin vuonna 1979. Nykyään kartano toimii Vantaan kaupungin asukastilana.