Kerrotaan, että Håkansbölen kartanon omistaja, kauppias Johan Sederholm rakennutti Mutteritaloksi kutsutun kahdeksankulmaisen huvimajan Kustaa III:n vierailun kunniaksi. Kuningas yöpyi ohikulkumatkallaan Håkansbölen säteriratsutilalla vuonna 1775. Yleisesti on oletettu, että Mutteritalo on pystytetty välittömästi kuninkaan vierailun jälkeen. Edelleen kerrotaan, että Munsterhjelmien omistajuuden aikana (1838–1878) rakennus muutettiin asuinkäyttöön ja sen toinen kerros, josta pääsi rakennuksen ympäri ulottuvalle parvekkeelle purettiin.

Vantaan vanhojen rakennusten inventoinnin, eli VAARI-inventoinnin yhteydessä tehtyjen kartta ja muiden lähteiden tutkimuksen myötä rakennuksen historia on saanut monimutkaisempia käänteitä. On mahdollista, että rakennus olisi tuhoutunut ja rakennettu kokonaan uudestaan ainakin kerran.

Mutteritalo ei esiinny niin kutsutussa Winterin kartassa vuosilta 1786–1787, vaikka kartanon muut rakennukset on esitetty selväpiirteisesti pienimpiä rakennuksia myöten. Kartta dokumentoi tilan Sederholmin ajan rakennukset tarkasti ja puutarhan alue on siinä vielä kokonaan rakentamaton. Tämän perusteella voidaan päätellä, että rakennusta ei olisikaan rakennettu välittömästi kuninkaan vierailun jälkeen.

Vuoden 1879 kartalla huvimaja näyttää olevan paikallaan, kun taas vuosien 1881 ja 1907 kartoissa huvimajaa ei ole. Näissä kartoissa muut rakennukset on jälleen esitetty tarkasti. Håkan Wikbergin kartassa vuodelta 1932 huvimaja näkyy jälleen nykyisellä paikallaan. Jutikkala-Nikanderin kirjassa Suomen kartanot ja suurtilat I (1939) on valokuva, jossa huvimaja on yksikerroksinen ja siinä on pyramidimainen katto. Sekä katto että seinät ovat pärepintaiset. Rakennus näyttää seisovan suurehkoilla nurkkakivillä. Kuva esittää mitä ilmeisimmin huvimajaa Munsterhjelmien korjaamassa asussa, se on otsikoitu "Entinen huvimaja". Paul Nybergin Håkansbölestä kertovassa kirjassa En nyländsk herrgård on valokuva huvimajasta. Kirja on julkaistu vuonna 1956 ja huvimaja on siinä kuvattu vuonna 1947 tehdyn korjauksen jälkeen, jolloin rakennukseen palautettiin toinen kerros.

On mahdollista, että rakennus olisi tuhoutunut 1880-luvulla. Uusi rakennus olisi rakennettu ennen vuotta 1932, jolloin se taas palautuu karttalähteisiin. 1900-luvun alkuvuosikymmenien rakentamisesta kertoo myös rakennuksessa käytetyt materiaalit, etenkin betoninen kivijalka. Kartanoihin sementti ja sen sovellukset saapuivat 1910-luvulta lähtien.

Mutteritalo on täysin symmetrinen, osittain kaksikerroksinen rakennus, jossa alakerta on hirrestä ja yläkerta on rankarakenteinen. Ylempää osaa peittää telttamainen bitumihuopakatto. Rakennuksen betonisokkelissa on nähtävissä muottilaudoituksen jälkiä. Rakennuksen alaosassa on käytetty punaiseksi maalattua peiterimalaudoitusta. Yläkerta taas on vaakalaudoitettu ja maalattu vaaleankeltaiseksi. Ensimmäisessä kerroksessa on kaksi paripeiliovellista sisäänkäyntiä vastakkaisilla puolilla rakennusta. Muilla sivuilla on ikkunoita. Yläkerrassa ikkunat ovat jokaisella kahdeksalla sivulla. Ikkunoiden määrä ja muoto on vaihdellut vuosien saatossa. Nykyiset pystysuuntaiset ikkunat ovat kuusiruutuiset.