Kansallisen suosituksen vaikutukset koulujen makeanmyyntiin – koulutason tekijät ja suun terveyserot Väitöstutkimuksessa selvitettiin, 1) vaikuttiko kansallinen suositus koulujen suun terveyttä edistäviin toimiin, 2a) ovatko koulutason välilliset tekijät yhteydessä koulujen sosioekonomiseen asemaan ja 2b) vaihtelivatko kansallisen suosituksen vaikutukset välillisiin tekijöihin koulujen sosioekonomisen aseman mukaan. Tutkimuksen tietoaineisto koostui kahdesta kaikilta suomalaisilta yläkouluilta (N=970) erikseen kerätystä aineistosta: suun terveyden edistämiseen liittyviä toimia koskeva aineisto kerättiin vuosina 2007 (n=480), 2008 (n=508), 2009 (n=593) ja 2010 (n=478) kouluille järjestetyn kyselyn avulla, kun taas suun terveyteen liittyviä tapoja koskeva aineisto koostettiin Kouluterveyskyselyyn vastanneilta oppilailta. Näistä aineistoista muodostettiin yhdistetty aineisto (n=360). Ensimmäistä tutkimuskysymystä selvitettiin suun terveyden edistämiseen liittyviä toimia koskevan, vuosina 2007–2009 (n=258) sekä vuosina 2007 ja 2010 (n=237) kerätyn pitkittäisaineiston perusteella. Toisen tutkimuskysymyksen (2a) selvittämisessä käytettiin yhdistettyä aineistoa tutkimuksen lähtötilanteessa, ja kolmatta tutkimuskysymystä (2b) selvitettiin pitkittäisen yhdistetyn aineiston perusteella. Kansallisella suosituksella oli vaikutusta koulujen suun terveyttä edistäviin toimiin: koulut vähensivät makeisten ja virvoitusjuomien myyntiä. Lisäksi havaittiin, että koulutason välilliset tekijät ovat yhteydessä koulujen sosioekonomiseen asemaan. Kansallinen suositus myös vaikutti koulujen makeanmyyntiin yhtä paljon kaikissa koulujen sosioekonomisissa ryhmissä. Kansallinen suositus osoittautui tehokkaaksi työkaluksi suomalaisten yläkoulujen makeanmyynnin vähentämisen kannalta ilman, että makeanmyynnin sosioekonomiset erot olisivat lisääntyneet. Tiukempia toimia, kuten lainsäädäntöä, voidaan tarvita, jos koulujen makeanmyynti halutaan kokonaan lopettaa.

Kunta-alalla työskentelevien suomalaisten naisten ihanteellinen sydänterveys – mielenkiinnon kohteina psykososiaaliset riskitekijät, työn imu, itsekoettu terveys sekä fyysinen suorituskyky Tausta: Vuonna 2010 julkaistiin Yhdysvaltain sydänjärjestön toimesta ihanteellisen sydänterveyden konsepti, joka pyrkii parantamaan kansanterveyttä asettamalla tavoitteita, jotka ovat saavutettavissa terveellisillä elämäntavoilla. Ihanteellinen konsepti koostuu seitsemästä muuttujasta: tupakoimattomuudesta, terveellisestä ruokavaliosta ja riittävästä liikunnasta yhdessä normaalin painon, kokonaiskolesterolin, verenpaineen sekä paastosokerin kanssa. Tavoite: Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määrittää ihanteellisen sydänterveyden esiintyvyys naispuolisilla kuntatyöntekijöillä sekä tutkia konseptin yhteyttä ei-perinteisiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin. Menetelmät: Tämä tutkimus on osa PORTAAT-tutkimusta, joka on suunniteltu tarkastelemaan sydän-ja verisuonitautien riskitekijöitä Porin kaupungin työntekijöillä. Tähän tutkimukseen otettiin ilman poissulkukriteereitä vuonna 2014 osallistuneet naistyöntekijät (n=732). Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät määritettiin ihanteellisen sydänterveyden muuttujin sekä tutkittavien täyttämillä kyselykaavakkeilla, jotka sisälsivät psykososiaalisten riskitekijöiden avainkysymykset ja kyselyt työn imusta ja itsekoetusta terveydestä. Lisäksi fysioterapiaopiskelijat mittasivat tutkittavien fyysisen suorituskyvyn (puristusvoima, tuolilta ylösnousutesti, yhden jalan tasapainotesti ja kuuden minuutin kävelytesti). Tulokset: Vain 1.2% tutkittavista saavutti ihanteellisen sydänterveyden määritelmän, vaikka 25.0% täytti 5-7 ihanteellista muuttujaa. Psykososiaalisilla riskitekijöillä oli negatiivinen yhteys, kun taas työn imulla positiivinen yhteys ihanteelliseen sydänterveyteen. Kuitenkin yhdenkin psykososiaalisen riskitekijän olemassaolo liittyi negatiivisesti työn imuun huolimatta ihanteellisesta sydänterveydestä. Vähintään yksi psykososiaalinen riskitekijä oli yli puolella naisista, joilla oli hyvä sydänterveyden taso (5-7 ihanteellista muuttujaa). Konsepti liittyi positiivisesti myös hyvään itsekoettuun terveyteen elintapojen välityksellä (tupakoimattomuus, normaali paino, terveellinen ruokavalio ja liikunnallinen aktiivisuus) sekä fyysiseen suorituskykyyn. Johtopäätökset: Ihanteellinen terveys oli harvinaista työikäisillä naisilla. Lisäksi ei-perinteiset sydän- ja verisuonitautien riskitekijät olivat yhteydessä ihanteelliseen sydänterveyteen. Kuitenkin yhteyksien syy-seuraussuhde jää varmistumatta tutkimuksen poikkileikkausasetelman vuoksi.

Tässä opinnäytetyössä käsitellään riskejä liittyen maantiekuljetuksiin Venäjän ja Suomen välillä. Työn tavoitteena oli saada selville, miten näihin riskeihin voitaisiin valmistautua ja miten nämä riskit voitaisiin ehkäistä. Työ tehtiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä. Lähteenä on käytetty kirjoja, sanomalehtiä ja verkkosivuja. Tutkimusta varten laadittiin kyselylomakkeet ja niitä lähetettiin yri-tyksille, joiden työ keskittyy maantiekuljetukseen. Tutkimustoiminta on empiirinen tutkimus ja tutkimusmenetelmäksi on otettu kvalitatiivinen menetelmä ja kyselylomakkeet. Työn eteneminen ei ollut niin helppoa kuin aluksi oli arvioitu. Kyselyihin vastasi vain pieni osa Suomen yrityksistä ja sen takia tulokset eivät ole kovin luotettavia. Siitä huolimatta työssä ollut tavoite on pääosin saavutettu ja työssä annettu keinot, joiden avulla yritykset voivat tehdä maantiekuljetukset Suomen ja Venäjän välissä turvallisemmin kuin koskaan.

Syrjäseuduilla asuminen voi tehdä nuorten elämästä eriarvoista. Palveluiden ja julkisen liikenteen puuttuminen vaikeuttaa yhteiskunnan toimintoihin osallistumista ja lisää syrjäytymisriskiä. Digitaalisten, verkossa toimivien palveluiden kehittäminen nähdään yhtenä ratkaisuna palveluiden saavutettavuuden lisäämiseksi. Digillä duuniin! -hankkeen yhtenä toimenpiteenä on verkossa toimivan nuorten työpajan kehittäminen. Nuorten arjenhallintaa, opiskelu- ja työelämävalmiuksia sekä sosiaalista vahvistumista tukevan työpajatoiminnan nähdään ehkäisevän nuorten syrjäytymistä. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin nuorten näkökulmia verkossa toimivan työpajan kehittämiseen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena teemahaastattelemalla kuutta eteläsavolaista nuorta kevään 2018 aikana. Tavoitteena oli kuulla nuoria heille tarkoitetun palvelun kehittämisessä sekä tuottaa Digillä duuniin! -hankkeelle verkossa toimivan työpajan kehittämistyössä hyödynnettävää tietoa. Tutkimuksessa hankittiin tietoa siitä, millaista sisältöä ja ohjausta nuoret kokevat tarvitsevansa, mikäli heille tarjottaisiin työpajatoimintaa verkossa. Tutkimuksessa hyödynnettiin hankesuunnitelmaa sekä olemassa olevaa tietoa syrjäseutunuorista, työpajoista ja verkko-ohjauksesta. Tuloksista ilmeni, että nuorten edellytykset osallistua työpajatoimintaan verkossa ovat pääosin hyvät ja nuorten suhtautuminen ajatukseen verkossa toimivasta työpajasta oli suurimmaksi osaksi myönteistä, vaikka verkon kautta tapahtuva ohjaus ei nuorten mielestä voikaan täysin korvata fyysistä paikallaoloa työpajoilla. Verkossa toimiva työpaja näyttäytyy tutkimuksen nuorille monipuolista sisältöä tarjoavana, elämäntilanteen mukaan joustavana keinona pysyä mukana työpajatoiminnassa. Verkossa toimivan työpajan ohjauksen tulisi olla aktiivista ja reaaliaikaista. Ohjaajan ammattitaito sekä kiinnostus omaa tehtäväänsä ja ohjattavia nuoria kohtaan koettiin tärkeäksi. Sosiaalisen kanssakäymisen ja ryhmätoiminnan sisällyttäminen toimintaan sekä tekniikan ja tietoturvan toimivuus ovat myös nuorten mukaan tärkeitä verkossa toimivassa työpajassa.

Projektinhallintajärjestelmä on isossa roolissa projektin onnistumisessa. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin dokumentoinnin uudistusta ja yhtenäistämistä Destia Rail Oy:n projektinhallintaan liittyen. Työssä tarkasteltiin vaihde- ja turvalaitehuoltoprosessien etenemistä ja dokumentaatiota, jonka avulla haluttiin selvittää dokumentoinnin eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä eri kunnossapitoalueilla, tehtiin haastattelututkimus, jonka avulla selvitettiin käyttäjäkokemuksia sekä lopuksi tarkasteltiin jo selvinneiden tutkimustulosten perusteella nykyistä projektien kansiorakennetta ja sen kehitystarvetta. Destian projektinhallinnan aloituskansiorakenne on yksinkertainen, eikä sen sisäistä tallentamista ole ohjeistettu tarpeeksi. Tähän haluttiin saada muutos tekemällä tutkimusta ja haastattelemalla henkilöstöä, jotta kansiorakenteesta voitaisiin tehdä kattavampi. Tutkimuksen vertailukohteina on ollut vaihde- ja turvalaitehuoltoprosessit ja niiden dokumentointi. Projektinhallinnan käyttäjäkokemuksista haluttiin saada kehitysehdotuksia. Tutkimustyö suoritettiin haastattelumenetelmällä, kahdessa vaiheessa. Haastattelun ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin pienryhmiä projektinhallinnan käyttäjäkokemuksista. Toisessa vaiheessa haastateltiin prosessin omistajaa prosessin etenemisestä ja dokumentointitavoista. Haastattelussa havaittuja parannusehdotuksia apuna käyttäen on lähdetty muokkaamaan nykyistä kansiorakennetta. Kansiorakenteen työstämisessä on käytetty jatkohaastatteluja, jotta rakenteesta saatiin mahdollisimman yhtenäinen. Haastattelujen tuloksena saatiin paljon jatkokehitysideoita. Yhtenä niistä oli turvalaitehuoltoprosessin yhtenäistäminen tilaajan toimesta, jotta sen tutkiminen olisi jatkossa mahdollista. Toisin kuin turvalaitehuoltoprosessi, vaihdehuoltoprosessi on vakinaistettu ja se todettiin tässä opinnäytetyössä. Poikkeuksena vaihdehuollossa paljastuivat alueelliset erot dokumentoinnin käytännöistä. Niitä tulisi yhtenäistää jatkossa, jotta saadaan yhteinen toimintamalli projektien dokumentointiin. Käyttäjäkokemuksista tuli paljon kehitysehdotuksia, kuten että projektin aloituksessa kaivataan apua dokumentoinnin suhteen sekä tupladokumentaatiosta halutaan eroon.

Kemira Chemicals on kemianteollisuuden yritys, joka valmistaa kemikaaleja pääasiassa paperi- ja selluteollisuuden tarpeisiin. Kemira Chemicals valmistaa esimerkiksi suolahappoa, lipeää sekä kloraattia. Näiden tuotteitten valmistamiseen käytetään kolmea pääraaka-ainetta jotka ovat vesi, sähkö ja suola. Kemira Chemicalsin tehtaitten välillä on eroa varsinkin käytetyissä suolalaaduissa: osa tehtaista käyttää vakuumisuolaa ja osa vuorisuolaa. Joutsenon tehtaalla käytetään erittäin puhdasta vakuumisuolaa, kun taas Ortigueiran tehtaalla suolana käytetään valkaistua vuorisuolaa. Tämän opinnäytetyön tehtävänä oli selvittää tarvittavat muutokset Joutsenon tehtaalla, jos vakuumisuola vaihdettaisiin vuorisuolaan. Vertauskohteena käytettiin Ortigueiran tehtaan suolaliuoskiertoa, jossa käytetään vuorisuolaa. Työn ensimmäisissä luvuissa käydään läpi Joutsenon lipeä- sekä kloraattitehtaan suolaliuoskierto sekä Ortigueiran suolaliuoskierto. Suolaliuoskiertojen jälkeen verrattiin suolalaatuja eli vakuumi- ja vuorisuolaa. Suolalaatujen vertailun jälkeen paneuduttiin tarvittaviin muutoksiin, joita Joutsenon tehtaalla olisi tehtävä, jos suolalaatu vaihdettaisiin. Työssä käytettiin kirjallisuuden lisäksi lähteenä Kemira Chemicalsin intranet-ohjeita sekä työntekijöiden haastatteluja. Joutsenon ja Ortigueiran tehtaitten suolaliuoskiertoa verrattaessa huomattiin, että liuoskierrot ovat pääpiirteittäin samanlaisia, mutta Ortigueirassa liuos käy läpi pidemmän puhdistusprosessin, mikä johtuu pääasiassa suolalaaduista ja siitä, että siellä pääasiallisena tuotteena valmistetaan pelkästään kloraattia ja vetyä. Joutsenossa tehdas taas on verrattain vanhempi ja kloraattitehtaan lisäksi suolaliuosta käytetään myös lipeätehtaalla. Lipeätehtaalla membraanikennojen mebraani vaatii erittäin puhdasta suolaliuosta, kun taas kloraattitehtaalla suolaliuoksen puhtaus ei ole yhtä kriittistä. Vakuumisuolan ja vuorisuolan suurin ero on puhtaus, joka vakuumisuolassa on suurempi. Vakuumisuolalla on myös parempi saatavuus Joutsenoon. Johtopäätöksenä todetaan, että suolalaatu voitaisiin vaihtaa lisäämällä Joutsenon tehtaan suolaliuoksen puhdistustehoa. Tästä muutoksesta voisi pidemmässä juoksussa olla myös taloudellisia hyötyjä, sillä se antaa mahdollisuuden käyttää molempia suolalaatuja. Muutosten tekeminen ei sulkisi kumpaakaan suolalaatua pois, vaan antaisi mahdollisuuden valita niiden väliltä.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella UPM-Kymmene Oyj:n Lappeenrannan biojalostamon CTO-alueen laitteiden räjähdyssuojaustasoa. Räjähdysvaaralliset tilat tulee olla tilaluokiteltu ja räjähdysvaarallisten tilojen laitteet laiteluokiteltu. Osa alueesta on tilaluokittelematonta, jolloin laitteilla ei ole erityisvaatimuksia. Työn tavoitteena oli varmistaa olemassa olevien laitteiden soveltuvuus tilaluokitelluille alueille ja tunnistaa sellaiset laitteet, jotka eivät sovellu räjähdysvaaralliseen tilaan. Vaatimukset räjähdysvaarallisten tilojen laitteille tulevat Euroopan unionilta, Suomen lainsäädännöstä ja standardeista. Tarkastelun lisäksi työn tavoitteena oli koota usean eri lähteen vaatimukset yhdeksi helppokäyttöiseksi ohjeeksi, joka helpottaa laitevalintaa ja laitteiden tarkastelua. Työn teoriaosuudessa käsitellään biojalostamon toimintaa, lainsäädäntöä, vaarallisia aineita ja niiden käyttöä sekä räjähdysvaarallisia tiloja. Työn käytännön osuudessa tarkasteltiin olemassa olevien laitteiden ominaisuuksia laitostiedonhallintajärjestelmään kirjattujen tietojen, sisäisten dokumenttien ja kenttäkierroksilla tehtyjen havaintojen perusteella. Työssä esitetyn periaatteellisen tarkastelukuvauksen lisäksi tarkastelusta koostettiin erillinen raportti UPM:n käyttöön. Teoriatiedon pohjalta tehtiin myös erillinen ohjeistus räjähdysvaarallisten tilojen laitevalintaan ja laitteiden suojaustason tarkasteluun. Tarkastelun perusteella CTO-alueen tilaluokiteltujen alueiden laitteet täyttävät räjähdyssuojausvaatimukset, mutta tilaluokittelemattomilta alueilta tunnistettiin räjähdysvaaralliseen tilaan sopimattomia laitteita. Tämän hetkinen räjähdyssuojaustaso on riittävä, mutta tilaluokitusten laajentuminen voisi muuttaa tilannetta. Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuuteen vaikuttavat monet tekijät. Räjähdys edellyttää palamiskelpoista ilmaseosta ja aktiivista syttymislähdettä. Jos palamiskelpoisten ilmaseosten syntymistä ei voida estää, pitää laitteet valita niin, etteivät ne missään tilanteissa voi toimia syttymislähteenä. Turvallisuuden takaamiseksi ei vielä riitä oikein valitut laitteet, vaan laitteet pitää olla vaatimusten mukaisesti asennettuja ja asianmukaisesti käytettyjä.

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon puurakenteisessa teollisesti rakennetussa koulurakennuksessa syntyy hiilidioksidipäästöjä sen rakennusvaiheessa. Tavoitteena oli kehittää laskentatyökalu, jolla voidaan selvittää materiaalivalintojen merkitystä päästöihin. Työ tilaajana on Kouvolassa toimiva puurakentamiseen ja tilaelementtirakentamiseen erikoistunut Elementit-E Oy. Työn teoriaosuuteen on koottu tietoa vähähiilisestä rakentamisesta ja hiilidioksidipäästöistä. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää hahmottaa rakennuksen koko elinkaari, sillä se sisältää materiaalien ja tuotteiden valmistuksen, rakentamisen, rakennuksen käytön sekä purkuvaiheen ja mahdollisen uusiokäytön. Opinnäytetyön tuloksena kehitettiin tilaajan käyttöön Excel-pohjainen laskuri, jolla voi-daan laskea rakennuksen hiilidioksidipäästöt sen valmistus- ja rakentamisvaiheessa. Laskentapohja on tehty muokattavaksi ja sillä voi siten laskea päästöjä myös tulevissa kohteissa. Opinnäytetyössä vertailtiin myös erilaisten rakenne- ja runkoratkaisujen, puu- ja betonirakennevaihtoehtojen eroja hiilidioksidipäästöissä. Puurakenteinen tilaelementti on ympäristöystävällinen vaihtoehto, sillä sen päästöt ovat pienet vastaavaan betonirakenteiseen verrattuna. Ero korostuu, kun otetaan huomioon tilaelementin uudelleenkäytön mahdollisuus, jos rakennuksen tarve alkuperäisellä rakennuspaikalla loppuu.

Nuorisotyö on kehittynyt suuntaan, jossa uusilla työmuodoilla pyritään vastaamaan nuorten tarpeisiin nyky-yhteiskunnassa. Alueellisen nuorisotyön nuorisotilakeskeinen painopiste on siirtynyt enemmän kohti monipuolista ja kokonaisvaltaista alueellista toimintaa. Tämä opinnäytetyö tutkii, miten seinätöntä nuorisotyötä toteutetaan Jyväskylän nuorisopalveluissa. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää seinättömän työn haasteita ja vahvuuksia. Koska seinätön nuorisotyö on ilmiönä uusi ja lähes tutkimaton, tutkimuksessa selvitettiin, kuinka seinätön työ jäsentyy suomalaisen nuorisotyön kentällä. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavina eli informantteina toimi viisi työntekijää, jotka joko tekivät tai olivat tehneet seinätöntä työtä. Haastattelut toteutettiin keväällä 2018. Aineistosta kävi ilmi, että seinättömän työn toteuttamiseen kuuluvat toimintojen suunnittelu ja toteuttaminen sekä yhteistyöverkoston kanssa toimiminen. Suurimpia haasteita seinättömässä työssä ovat nuorten tavoittaminen sekä sitouttaminen toimintaan. Suurimpia vahvuuksia taas ovat työmuodon joustavuus ja monipuolisuus, mitkä mahdollistavat erilaisia kohtaamisia. Seinätön nuorisotyö jäsentyy nuorisotyön kentällä työmuodoksi, jossa nuorisotyötä viedään eri toimintaympäristöihin, mutta jonka ominaispiirteet ja kohtaamismenetelmät ovat samoja kuin muussakin perusnuorisotyössä.

Ilmastonmuutos on ajankohtainen globaali ilmiö. EU ja Suomi etsivät ratkaisuja Pariisin sopimuksen ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi. Suomi on sitoutunut CO2-päästötavoitteisiin. Julkisyhteisöt ovat asettaneet omia hiilineutraaliustavoitteita. Tässä tutkimuksessa selvitettiin dokumenttianalyysin avulla 16 yhteisön vuoden 2017 ti-linpäätöksistä toimitilojen CO2-päästöjen raportointia suorien sovellusalan 1 ja 2 mukai-sesti. CO2-päästöt luokitellaan seuraavasti: suoriin l. sovellusalan 1 päästöihin (scope 1), epäsuoriin l. sovellusalan 2 päästöihin (scope 2) ja muut epäsuorat päästöt l. sovellusala 3 (scope 3). Tutkimusotokseen sisältyi 12 kuntaa, kuntayhtymää tai näiden perustamaa osakeyhtiötä ja 4 valtion liikelaitosta tai osakeyhtiötä. Tutkimusaineistona olivat julkaistut tilinpäätökset tai niiden sijasta julkaistut toimintakertomukset. Tutkimusotos valikoitui kah-den esiselvityksen kautta. Tutkimuskohteet edustavat kansallisesti vahvaa toimitilajohta-misen osaamista ja asiantuntemusta. Kuuden organisaation tilinpäätökseen sisältyi hiilineutraaliustavoite vuoteen x mennessä. Tutkittavasta ilmiöstä CO2-päästöistä raportoitiin neljässä tilinpäätöksessä. Tutkimusase-telman mukaisesti toimitilojen energian CO2-päästöistä ei raportoitu otoksen tilinpäätök-sissä. Sen sijaan toimitilojen CO2-päästöistä raportoi kaksi tutkimuskohdetta kokonais-energian kulutuksen osalta. Organisaatiot raportoivat seuraavalla tavalla: a) t. CO2 ja CO2 kg/GWh ja b) käytti CO2 kg /brm3. Seitsemän organisaatiota raportoi vain energiankulutuk-sesta. Tulosten perusteella toimitilojen energian CO2-päästöjen raportointia tulee kehittää toi-mialan yhteisen käytännön löytämiseksi. Jatkotutkimusta tarvitaan CO2-päästöjen rapor-toinnista sovellusalan 1 ja 2 mukaisesti. Tutkimus on jatkoa vuonna 2015 tehtyyn ammattikeittiön energian CO2-päästöt, case Juankosken tuotantokeittiö AMK-opinnäytetyöhön. Suoritetun tutkimuksen toimeksianta-jana oli tekijän PBG KORHONEN toiminimi.

The basic knowledge of computer science and programming is considered as an essential skill in modern society. The importance and efficiency of modern and unusual ways of studying are acknowledged by educational authorities. The combination of entertaining and challenging experience along with immersion into computer environment can be achieved by playing educational games. The objective of this thesis work was to create a demo version of an educational web game to be used on a corporate event. The aim of the game was to show and explain the basic concepts of computer programming. The methods used for designing and implementation of web game included the modern web development technologies like game engines, computer vision and tracking instruments, animation tools, optimization appliances and web application development software. In the process of developing web educational game, the rendering library PixiJS and multiple JavaScript frameworks were used. The successful outcome of the development was an interactive web browser page displaying a demo version of the educational game for learning programming basic concepts. The web game required players to interact with camera streaming or visual elements on the screen in order to complete exercises. Since the project was focused on the creation of a demo version of a product the potential improvements and additional features were discussed in the thesis.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia päämiesten kiinteistö- ja asunto-osakeomaisuuteen liittyviä hoitotoimia yleisessä edunvalvonnassa. Tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat edunvalvojat kokevat näiden omaisuusmuotojen hoidossa haasteellisimmiksi ja millaisten asioiden hoitaminen vaatii eniten työtä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin käyttämällä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltaviksi valittiin kaikki Kymenlaakson edunvalvontatoimiston yleiset edunvalvojat. Haastatteluista saatua tutkimusaineistoa redusoimalla ja abstrahoimalla saatiin selville eri hoitotoimiin liittyvät haasteelliset kohdat, ja aiheet, jotka edunvalvojat kokevat vieraimmiksi. Haastattelujen mukaan kiinteistö- ja asunto-osakeomaisuuden hoito on jo lähtökohtaisestikin haastavaa ja huolellisuutta vaativaa. Suurimmat haasteet liittyvät kuitenkin erityisesti metsä- ja maatalouskiinteistöihin, kiinteistöjen huolto- ja korjaustoimenpiteisiin ja niiden tarpeellisuuden arviointiin sekä kiinteistö- ja asunto-osakeomaisuuden realisointiin. Oman haasteensa ko. omaisuusmuotojen hoitoon tuo myös eri sidosryhmien kanssa toimiminen. Haastatteluista saaduista vastauksista ilmenee, että suurimmat haasteet kiinteistöjen ja asunto-osakeomaisuuden hoidossa liittyvät sellaisiin asioihin, joiden hyvä hallinta vaatii erityistä perehtyneisyyttä ja asiantuntemusta. Jos edunvalvoja kokee, että hänellä itsellään ei ole riittävää osaamista, on mahdollista ostaa palveluita tai pyytää konsulttiapua alan asiantuntijoilta. Tutkimuksessa saatujen tulosten pohjalta voidaan päätellä, että Kymenlaakson edunvalvontatoimistossa edunvalvojat toimivat päämiestensä kiinteistö- ja asunto-osakeomaisuutta hoitaessaan holhoustoimesta säädetyn lain ja oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi pohdittaessa edun-valvojien koulutustarpeita tai uusien edunvalvojien perehdytysmateriaaleja.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja valmistaa esiintymisasu prinsessaesiintyjälle. Työn toimeksiantaja oli Milja Korpela, joka työskentelee ammattimaisesti prinsessaesiintyjänä. Prinsessaesiintyjä on henkilö, joka pukeutuu ja eläytyy eri prinsessojen rooliin ja on tilattavissa esiintymään esimerkiksi lasten syntymäpäiväjuhliin tai julkisiin tapahtumiin. Esiintymisasu perustuu Milja Korpelan kirjoittamaan Tuulen tytär ja metsän prinssi-satuun. Puvun avulla on tarkoitus markkinoida satua kustantajille, ja se tulee olemaan yksi Korpelan esittämistä prinsessahahmoista. Tarkoituksena oli saada aikaan toimiva ja hahmoa ilmaiseva asu markkinointitraileriin. Suunnittelun runkona käytettiin Jo Kallalin ja Jane Lambin kehittämää vaatesuunnittelun kehysmallia (1992), jonka lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja toiveet. Kehysmalliin sisältyvän FEA-mallin avulla kartoitettiin asiakas ja hänen kulttuuriympäristönsä, sekä suunnittelun kriteerit eli toimivuus, ilmaisevuus ja esteettisyys. Teemahaastattelun avulla kerättiin tarvittavat tiedot toimeksiantajasta, sekä hänen puvulle asettamistaan toiveista ja tarpeista. Haastattelulla kerätyt tiedot koottiin sovellettuun FEA-malliin. Mallia käytettiin myös ideakuvan analysointiin sekä valmiin pukukokonaisuuden arvioimiseen. Työssä käsitellään prinsessaesiintymisen asettamia vaatimuksia puvulle, Korpelan kirjoittamaa satua sekä toimivan esiintymisasun ominaisuuksia. Opinnäytetyössä onnistuttiin FEA-mallia hyödyntämällä suunnittelemaan ja valmistamaan asu, joka ottaa huomioon asiakkaan erityistarpeet. Asu toimii onnistuneesti myös satuhahmon asuna. Valmis puku koostuu mekosta, alushameesta sekä irrallisista hihoista. Työn onnistumista on arvioitu sekä pohtimalla suunnittelun kriteerien täyttymistä, että kirjallisella kyselyllä toimeksiantajalle. Asukokonaisuus täyttää siltä vaaditut kriteerit FEA-mallin osalta. Asiakas oli tyytyväinen lopputulokseen ja totesi sen olevan tarkoituksenmukainen.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten herkät lapset huomioidaan päiväkodissa. Tarkoituksena oli tarkastella myös sitä, kuinka tietoisia lastentarhanopettajat ovat herkkyydestä sekä millaisia vahvuuksia ja haasteita herkkyyteen liittyy. Opinnäytetyöllä haluttiin lisätä tietoisuutta herkkyyteen liittyvistä ominaisuuksista ja käytösmalleista sekä siitä, miten lastentarhanopettajat voivat työssään paremmin ottaa herkät lapset huomioon. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetel-mänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksen aineisto purettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimukseen osallistui neljä lastentarhanopettajaa, jotka valikoituivat tutkimukseen työkokemuksensa ja koulutuksensa perusteella. Teoreettinen viitekehys muodostui herkkyydestä, päiväko-dista varhaiskasvatusympäristönä sekä lapsen yksilöllisestä huomioimisesta. Teorian aluksi käsiteltiin herkkyyttä ja siihen liittyviä piirteitä, kuten herkkyyden osa-alueita. Tämän jälkeen tarkasteltiin päiväkotitoimintaa ohjaavaa teoriaa, varhaiskasvatuslakia ja varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä päiväkodin päivittäiseen toimintaan liittyviä asioita. Lopuksi tarkasteltiin lapsen yksilöllistä huomioimiseen liittyviä seikkoja, yksilöllistä varhaiskasvatussuunnitelmaa ja kasvattajan sensitiivisyyden vaikutusta lapseen. Tutkimustuloksista selvisi, että herkkiä lapsia huomioidaan monin eri keinoin. Pohjana huomioimiselle toimii tietoisuus herkkyydestä ja lapsen yksilöllisistä ominaisuuksista. Huomioimiskeinoina toimivat lapsen yksilöllisten tarpeiden tukeminen ja ohjaaminen, ympäristön rauhoittaminen ja aistiärsykkeiden karsiminen sekä rauhallinen vuorovaikutus lapsen kanssa. Tuloksista selvisi myös, että lastentarhanopettajien tietoisuus herkkyydestä on lisääntynyt. Tähän vaikuttavat muun muassa lapsesta lähtöisin oleva tarve toiminnan muuttamiseen sekä lastentarhanopettajan oma kiinnostus aiheeseen. Herkkien lasten vahvuudet liittyvät selkeästi toisten huomioimiseen ja empatiakykyyn. Haasteellisia ovat erilaiset sosiaaliset tilanteet ja muutostilanteet.

Leikkaukseen valmistautuminen on tarkkaa toteuttaa oikein turvallisuussyistä. Preoperatiivinen hoitaja ohjeistaa potilaan ennen leikkausta ja usein antaa myös kotia kirjallisena ohjeet. Mutta tutkimuksissa on todettu, että silti potilaat jättävät tulematta tai ovat väärin valmistautuneet toimenpiteisiin ohjeista huolimatta. Leikkauspäivänä tapahtunut peruuntuminen on kallista sairaalalle ja aiheuttaa resurssihukkaa. Opinnäytetyö käsittelee päiväkirurgisen potilaan valmistautumista leikkaukseen peruuntumisien kautta. Tutkimuksissa on käsitelty potilaista johtuvien peruuntumisten syitä ja sitä kautta lähdetty tutkimaan, miten potilas voisi valmistautua paremmin. Tarkoitus oli selvittää, millaisia puutteita valmistautumisessa päiväkirurgiseen toimenpiteeseen saapuvilla potilailla on, sekä mitä ohjauksessa tulisi painottaa niiden välttämiseksi. Tavoite on kerätä tietoa kirjallisuuskatsauksena potilaiden päiväkirurgiaan valmistautumisen yleisimmistä ongelmista, jotta potilasta ohjaavat sairaanhoitajat sekä leikkaustiimin jäsenet pystyisivät kehittämään päiväkirurgiseen toimenpiteeseen tulevan potilaan valmistautumista paremmaksi ja potilaalle helpommin ymmärrettäväksi. Työ on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jotta tutkimuksia ja tuloksia pystyisi tulkitsemaan vapaasti. Tuloksien raportoimiseen on käytetty sisällönanalyysiä selkeyttämään tuloksien tulkintaa. Tutkimuksia on valittu (n=10) ja ne on haettu sähköisistä tietokannoista, kuten Cinahl, Medic ja Pubmed. Tuloksien pääluokkana on yleisimmät potilaslähtöiset syyt peruuntumiselle. Se jakautuu potilaan leikkauskelpoisuuteen ja potilasohjauksesta johtuviin syihin. Näistä nousi esiin kolme yleisintä syytä elektiivisen toimenpiteen peruuntumiselle. Ensimmäisenä ja yleisimpänä syynä elektiivisten toimenpiteen peruuntumiselle oli, ettei potilas saapunut toimenpide päivänä sairaalalle. Toisena syynä oli väärin toteutettu preoperatiivinen valmistautuminen. Kolmantena potilaan akuutti sairastuminen. Tutkimuksien mukaan parempi preoperatiivinen potilasohjaus sekä potilaalle soitto leikkausviikolla pystyisi vähentämään leikkauspäivänä tapahtuvia peruutuksia, joka aiheuttaisi kustannustehokkuutta. Olisi tärkeä selvittää jatkossa, miksi potilas jättää tulematta leikkaukseen sekä, mikä preoperatiivisessä ohjauksessa on epäselvää potilaalle.

Tutkielma toteutettiin yhteydessä Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian kuvataiteen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden digitarinapajaan, jossa toimin myös työpajan ohjaajana. Digitaalinen tarinankerronta on yhteisöllinen menetelmä, jossa tarinan, äänen ja kuvan yhdistelmänä tuotetaan lyhyt video eli digitarina. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten opiskelijat käsittelevät ammatti-identiteettiään tekemissään digitarinoissa ja minkälaisia identiteettejä tarinoista on havaittavissa. Tutkimus toteutettiin analysoimalla valmiita digitarinoita narratiivisen analyysin avulla sekä havainnoimalla opiskelijoita työpajan aikana. Opiskelijoiden digitarinoissa oli havaittavissa analyysin perusteella hyvinkin samankaltaisia polkuja kohti kuvataiteen opintoja, kuten päämäärän etsimistä elämässä ja taiteen käyttämistä arjesta pakenemisen välineenä. Digitaalinen tarinankerronta toimi reflektiivisenä välineenä kuvataiteen opiskelijoilla hyvin ja oli mieleinen työskentelytapa myös opiskelijoille. Sen käyttäminen itsereflektiivisessä tarkoituksessa tulevaisuudessakin on hyvä vaihtoehto.

Keisarileikkaus eli sektio on kirurginen toimenpide, jossa sikiö syntyy vatsanpeitteiden ja kohdun seinämään tehtyjen viiltojen kautta. Noin 16 % syntyneistä lapsista syntyy keisarileikkauksella. Elektiivinen eli suunniteltu keisarileikkaus tarkoittaa, että synnytystavaksi on sovittu leikkaus jo etukäteen. Päivystyksellinen keisarileikkaus voi olla kiireellinen tai hätäkeisarileikkaus. Keisari-leikkauspäätökseen vaikuttavat monet tekijät, kuten synnytyksen kulku, kohdunsuun tilanne sekä äidin voimavarat ja mahdolliset sairaudet. Synnytyksen jälkeen äidin keho tarvitsee aikaa palautuakseen raskaudesta ja leikkauksesta. Keisarileikkauksella synnyttäneiden äitien sairaalahoito kestää kauemmin kuin alateitse synnyttäneiden äitien. Sairaalahoito kestää keskimäärin 3–6 päivää ja siihen vaikuttavat muun muassa äidin sekä vauvan vointi ja kunto. Toipumista voivat hidastaa komplikaatiot, kuten esimerkiksi erilaiset infektiot. Ohjaus on keskeinen osa asiakkaan hoitoa. Hyvällä ohjauksella vähennetään sairauteen ja muutostilanteisiin liittyvää ahdistusta ja pelkoa. Video-ohjaus on hyödyllinen, helposti vastaanotettava ja taloudellinen tapa antaa laajasti tietoa oikea-aikaisesti. Videon avulla voidaan ohjata asiakasta esimerkiksi perusasioissa. Yksinään video-ohjaus ei ole kuitenkaan vaikuttava ohjausmenetelmä, mutta sitä voidaan käyttää suullisen ja kirjallisen ohjauksen lisänä. Hyvän potilasohjeen laatiminen vaatii tarkkaa työtä ja sen käyttökelpoisuuteen ei riitä pelkästään kattava sisältö, vaan ohjeen on myös oltava ulkoasultaan, kieleltään ja rakenteeltaan selkeä. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä ja sen toimeksiantajana toimi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Naistenklinikka. Tarkastelun näkökulmana oli keisarileikkauksella synnyttänyt nainen. Tarkoituksena oli luoda ohjausvideo, joka auttaa leikkauksen jälkeisessä toipumisessa. Tavoitteena oli tukea keisarileikkauksella synnyttänyttä naista löytämään omia voimavarojaan edistäen hänen valmiuksiaan itsensä hoitamiseen ja itsenäiseen selviytymiseen kotona.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, kuinka toimivia Pitäjänmäen kirjaston opasteet ovat. Hyvät opasteet ovat tärkeitä: ne auttavat asiakkaita toiminnassaan ja tekevät kirjastosta viihtyisän ja helposti lähestyttävän paikan. Teoreettisessa osassa tutkitaan sitä, miten opasteita luokitellaan, hyvän opasteen tunnusmerkkejä ja sitä, minne opasteita kannattaa sijoittaa, jotta niistä on mahdollisimman paljon hyötyä. Tämän osan lopussa tutustutaan yleisesti palvelumuotoiluun. Samassa tutustutaan tarkemmin palvelupolkututkimukseen kirjaston palveluiden parantamisessa. Opasteiden toimivuutta Pitäjänmäen kirjastossa tutkittiin palvelupolkututkimuksella. Koehenkilöiden toimintaa ja käyttäytymistä havainnoitiin kolmen kirjaston palveluihin liittyvän tehtävän kautta: varauksen nouto, tulostaminen USB-tikulta ja teoksen löytäminen hyllystä. Koehenkilöt olivat maahanmuuttajia, jotka opiskelevat suomea keskitasolla. Tulokset osoittavat, että opasteita täytyy parantaa. Eniten parannuksen tarpeessa ovat suuntaa näyttävät ja kohteita näyttävät opasteet. Kirjastossa ei esimerkiksi ole opastetta siitä, missä tietokoneet sijaitsevat. Hyllyjen päädyissä olevissa opasteissa on vain sanallinen kuvailu siitä, mitä hyllyssä on, mutta ei luokkanumeroa.

Maapallon kantokyky on rajallinen ja olemme tulleet siihen tilanteeseen, että on kyseenalaistettava nykyiset toimintamallit ja etsittävä uusia ja kestävämpiä ratkaisuja. Kiertotalous tarjoaa yrityksille uuden tavan liiketoiminnan luomiseen ja ohjaa yrityksiä kestävämpään suuntaan. Moni yritys toteuttaa kiertotalouden periaatteita toiminnassaan jo nyt ja moni on kiinnostunut sen tarjoamista mahdollisuuksista. Suomessa ei kuitenkaan ole vielä toimintaa, joka tehokkaasti keräisi toimijoita yhteen. Tarvitaan uusia ja tehokkaampia tapoja edistää kiertotaloutta tavalla, joka yhdistäisi toimijoita ja tarjoaisi mahdollisuuden oppia ja ymmärtää kiertotaloutta paremmin. Opinnäytetyön taustalla on 6Aika – Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset -hanke ja toimeksiantajina työssä toimivat Lounais-Suomen Jätehuolto Oy ja Turun ammattikorkeakoulu. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää minkälaisia palveluja suunnitteilla oleva vierailukeskus voisi tarjota Varsinais-Suomen alueen yrityksille ja miten kiertotalous ohjaa asiakaslähtöisten liiketoimintamallien rakentumista. Lisäksi tutkimuksessa tehdään syventävää vertailua olemassa olevaan vierailukeskusmalliin ja vertailun tuloksia voidaan soveltaa tulevaisuuden vierailukeskuksen palvelumallin suunnittelussa. Opinnäytetyön kaksiosaisessa teoriassa tarkastellaan kiertotalouden liiketoimintamalleja ja kiertotalouden vaikutusta asiakaslähtöisten liiketoimintamallien kehittämisessä. Lisäksi tutkitaan arvonluonnin tapoja kiertotaloudessa sekä kiertotalouden liiketoiminamallien tarjoamaa lisäarvoa. Toinen osa keskittyy palvelumuotoiluun, palvelun tuotteistamiseen sekä yhteiskehittämiseen. Tutkimuksen empiirinen osuus pohjautuu laajaan teoriaan sekä teemahaastatteluihin. Lisäksi on tutustuttu alueellisen vierailukeskukseen ja sen palvelutarjontaan. Työssä tehdään vertailua jo toiminnassa olevan ja tulevaisuuden vierailukeskuksen välillä. Tutkimus osoittaa selkeästi sen, että tarvetta kiertotalousteemaiselle vierailukeskukselle on Varsinais-Suomessa. Yritykset kaipaavat uudenlaisia tapoja saavuttaa näkyvyyttä kiertotaloustoiminnoilleen ja ovat kiinnostuneita laajentamaan verkostojaan sekä valmiita yhteistyöhön muiden kanssa. Tarvitaan myös uudenlaisia tapoja ymmärtää kiertotalouden periaatteita paremmin.

Lähiohjaajat kohtaavat haasteita, kun he ohjaavat kulttuurisesti ja kielellisesti erilaisia hoitotyön opiskelijoita. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda esite Kansainvälisille hoitotyön opiskelijoille sopivammasta oppimisympäristöstä Suomessa jotta ongelmat voitaisiin ratkaista. Tämä opinnäytetyö käsittelee aiheeseen liittyvää kirjallisuutta eri näkökulmista. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on sijoittaa näyttö sopivaan perspektiiviin tai taustalle hyödyntäen aiempia teoksia, ideoita ja tietoja. Vaikka kansainväliset hoitotyön opiskelijat käyttävät englantia opinnoissaan Suomessa, englanti ei välttämättä ole heidän äidinkielensä. Yleisesti ottaen tämä tarkoittaa, että he joutuvat käymään läpi enemmän henkistä kääntämismenetelmää yhdestä kielestä toiseen ennen kuin he lopulta ymmärtävät. On selvää, että pidempi sisäinen dekoodausprosessi tai merkitysten muotoilu voi vaikuttaa jonkin verran kommunikaation aikaiseen hiljaisuuteen tai keskusteluun. Näyttää siltä, että hiljaisuuden ja puheen välillä, konfliktien aikaisessa kommunikaatiossa, ja tarpeessa säilyttää kasvot on yhteys. Hiljaisuutta voidaan käyttää emotionaalisen vastauksen välineenä kommunikoinnissa konfliktin aikana. Sitä voidaan soveltaa pikemminkin kuin heti tyhtyä väittelemään.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona If Vahinkovakuutus Oyj:lle. Tavoitteena oli löytää keinoja, joiden avulla asiakaskokemusta voidaan parantaa Ifin Omat sivut-verkkopalvelussa. Työn teoreettinen viitekehys muodostui vertailukehittämisen, digitalisaation, asiakaskokemuksen ja asiakasarvon teorioista. Tutkimuksen kohde rajattiin Ifin henkilöasiakkaiden Omat sivut-verkkopalveluun ja tutkimus toteutettiin Ifin liitto- ja järjestöasiakkaiden näkökulmasta. Ensimmäisessä tutkimusvaiheessa vertailtiin Ifin Omat sivut-verkkopalvelua kolmen muun kilpailevan vakuutusyhtiön verkkopalveluihin vertailukehittämisen menetelmää käyttäen. Tutkimuksen toinen vaihe toteutettiin verkkokyselynä If kehittäjät-asiakasyhteisölle suunnatulla kyselyllä, jossa kartoitettiin asiakastyytyväisyyttä ja mielipiteitä verkkopalvelujen käyttäjäystävällisyydestä ja henkilökohtaisuudesta. Verkkokysely lähetettiin asiakasyhteisön 1164 jäsenelle, joista kyselyyn vastasi 285. Vastausprosentiksi saatiin 24%. Tulokset analysoitiin taulukoiden avulla, jotka luotiin Excel-ohjelmistolla. Tutkimustuloksissa nousi esiin kolme kehityksen kohdetta: järjestöasiakkaille viestiminen verkkopalvelussa, verkkopalvelun tukeminen ja henkilökohtaisuuden luominen. Tutkimustulokset toimitetaan ja esitellään toimeksiantajalle lähiaikoina.

Kirjastoissa on käynnissä muutosten vyöry uuden kirjastolain tultua voimaan vuonna 2017. Uusia tehtäviä ovat esimerkiksi tarjota pääsy kulttuurisisältöihin sekä tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon. Tilojen tarjoaminen oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen antavat mahdollisuuden toiminnan monipuolistamiseen ja tilojen käyttämisen tutusta kirjavarastosta hyvinkin poikkeaviin tarkoituksiin. Espoon kaupunginkirjastossa tällainen oppimisen ja harrastustoiminnan keskus on vuonna 2015 käynnistetty Paja, MakerSpace. Myös henkilökunnan koulutusrakenne ja kelpoisuusvaatimukset muuttuivat uuden lain myötä merkittävästi. Tämä mahdollistaa uudenlaisen kirjastoammattilaisuuden kaikilla toiminnan tasoilla. Tämän opinnäytetyön tavoite oli kartoittaa, mitä osaamista Espoon kaupunginkirjastossa tulevaisuudessa tarvitaan. Kirjastotyön muutoksiin keskityttiin työn teoriaosuudessa ja osaamistarpeita kartoitettiin empiirisessä osuudessa. Opinnäytetyössä selvitettiin myös, miten yleisen kirjaston tehtävät tulevat muuttumaan ja mitä osaamista kirjastoammattilaisilta tulevissa tehtävissä edellytetään. Tutkimuksen tulokset olivat tavallaan yllättäviä. Aineistosta ei nouse esiin merkittäviä osaamistarpeita. Kaikki vastaajat uskoivat tulevaisuuteen ja siihen, että kirjastoammattilaisen osaaminen ja muuntautumiskyky riittävät myös tulevaisuudessa. Hälyttävä tutkimustulos oli kuitenkin, että Espoon kaupunginkirjaston pajaosaamiseen liittyvä tieto, taito ja palveluosaaminen eivät nousseet vastauksissa esiin. Tämä tutkimus toi esiin tulevaisuuden ennakoinnissa puutteita, joihin esitetään parannusehdotuksia. Espoon kaupunginkirjastossa tulee jatkuvasti tarkkailla osaamista asiakasrajapinnassa ja kuunnella heikkoja signaaleja. Tarvitaan myös uskallusta visioida entistä rohkeampaa pajatoimintaa ja ottaa käyttöön uusia työkaluja tulevaisuuden ennakointiin. Näitä toimenpiteitä voi soveltaa Espoon kaupunginkirjaston lisäksi muissa kirjastoissa.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa keinoja, miten uudisrakennuksen materiaalivalinnoissa voidaan huomioida kiertotalouden periaatteet ja mihin seikkoihin tulisi kiinnittää huomiota materiaalia valittaessa. Työssä selvitetään, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita rakennusmateriaaleihin liittyy. Lisäksi luodaan katsaus siihen, miten lainsäädäntö tukee kiertotalouden mukaista rakentamista. Työn pääpainopiste on rakennusmateriaaleissa, eikä työssä oteta kantaa energian käyttöön, rakennettuun ympäristöön tai rakennuksen sisätiloihin. Kartoituksen pohjalta on annettu ehdotuksia Topinpuiston vierailukeskuksen materiaalien valintaan. Opinnäytetyö on toteutettu osana 6Aika: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset (CircHubs) hanketta, ja sen toimeksiantajana toimii Lounais-Suomen Jätehuolto Oy. Työn teoriaosuudessa esitellään, mitä kiertotalous on ja miten kiertotalous näkyy rakentamisessa sekä vertaillaan yleisimpien käytettyjen rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä ja valmistusenergian tarvetta. Lisäksi lyhyesti tarkastellaan lain ja vapaaehtoisten ohjauskeinojen reunaehdot rakentamisessa. Teoriaosuuden jälkeen pohditaan, kuinka vierailukeskuksen rakennusmateriaalit voidaan valita kiertotalouden mukaisesti. Lisäksi esitellään, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita rakennusmateriaalien valintaan liittyy. Ympäristönäkökohtien huomioonottaminen rakentamisessa tulee olemaan erityisen tärkeää, kun neitseelliset raaka-aineet ja luonnon monimuotoisuus ehtyvät yhdessä ilmastonmuutoksen ja kasvavan globalisaation myötä. Rakennusalalla on merkittävät vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ja ympäristönäkökohtiin. Toisaalta päästöjen ja kulutuksen merkittäväksi vähentämiseksi rakennusala on yksi kustannustehokkain ja potentiaalisin osa-alue.

The thesis attempts to explore whether bitcoin can be considered to be money from the perspective of the Austrian economic priniciples. The research paper begins with a theoretical section which includes a brief historic projection of the emergence of bitcoin system as the author proceeds to explain its design system in detail. The analysis of bitcoin on the basis of Austrian economic principles is the crux of the research which includes the author’s attempt at drawing a parallel between bitcoins and fiat currencies. The author further goes on to describe the functions of money on the basis of the framework laid out by the Austrian school. A major portion of the criticism of bitcoin as a medium of exchange comes from the apparent violation of the regression theorem which Mises devised to explain the emergence of money. An attempt will be made to demonstrate how bitcoin may not necessarily violate the regression theorem and in fact may just be a form of money, if not an alternative to it. In order to reach the goals of the research, online survey has been conducted and literatures have been reviewed. Various secondary data have been collected also. The target of the research was to investigate whether bitcoin, a digital token created in a completely digital age falls in line with the monetary definition mapped out by the ancient economic principles. The research highlights the status of bitcoin by gauging the extent of its function as a medium of exchange.

Nivelsairaudet lisäävät niitä sairastavien kaatumisriskiä suhteessa muihin saman ikäisiin henkilöihin 30-35%. Jo itsestään kaatumiset ikääntyneillä ovat yleisiä, vaikkei kaatunut henkilö sairastaisikaan nivelsairautta. Kaatumistapaturmat lisääntyvät vuosi vuodelta Suomen ikärakenteen vuoksi ja yli 65-vuotiaista joka kolmas, ja yli 80-vuotiaista joka toinen, kaatuu vuosittain. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia subjektiivisen ja objektiivisen tasapainon kehittymistä tasapainon harjoittamisen myötä nivelsairailla henkilöillä. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää tasapainoharjoittelun mahdollisia hyötyjä osana kaatumisten ehkäisyä. Toimeksiantajana työssä toimii Turun Seudun Nivelyhdistys ry. Opinnäytetyö toteutettiin tasapainointerventiona, joka sisälsi ryhmämuotoisen harjoittelun lisäksi osallistujien toimintakyvyn alku- sekä loppukartoitukset. Monipuolisen ryhmäharjoittelun sekä yksilöllisesti luodun kotiharjoitteluohjelman on aiemmin todettu vähentävän kaatumisten määrää sekä riskiä. Ryhmämuotoinen harjoittelu sisälsi tasapaino-, liikkuvuus- ja lihasvoimaharjoittelua. Osallistujat harjoittelivat myös kotona ryhmässä saatujen kotiharjoitteiden avulla. Aineiston keräämiseksi käytettiin haastattelua sekä objektiivisia mittareita: kaatumispelkokyselyä, Bergin tasapainotestiä, voimalevyllä mitattavaa asentohuojuntaa ja viiden toiston tuoliltanousutestiä. Kohderyhmänä opinnäytetyössä olivat nivelsairaat henkilöt, jotka kokivat tasapainonsa heikentyneen (n=6). Opinnäytetyö osoitti, että kuuden viikon tasapainointerventiolla pystyttiin vaikuttamaan osallistujien kaatumisenpelkoon sekä kehittämään viiden toiston tuoliltanousutestin tuloksia. Loppuhaastatteluissa kävi myös ilmi, että neljä osallistujaa kuudesta koki tasapainonsa kehittyneen. Bergin tasapainotestin ja asentohuojunnan tuloksissa ei ollut näkyvissä merkittävää muutosta. Tasapainointerventiolla pystyttiin vaikuttamaan interventioon osallistuneiden kaatumisenpelkoon ja lisäämään osallistujien liikkumisen varmuutta. Kaatumisenpelko itsessään on merkittävä kaatumisvaaraa lisäävä tekijä. Näin ollen pelon lievittymisen myötä interventio vähensi osallistujien kaatumisriskiä.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitkä tekijät ovat vaikuttaneet kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksiin 2010-luvun Suomessa autoa ostettaessa. Työssä analysoitiin päästöskandaalien ja kiristyneiden päästönormien vaikutuksia kuluttajien valintoihin. Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään aluksi asetettujen päästönormien vaikutusta autoiluun suhtautumiseen Euroopassa sekä Suomessa. Koko maailman autoteollisuuteen vaikuttanut Dieselgate-päästöskandaali ja sen jälkivaikutusten heijastuminen kuluttajiin Euroopan alueella on saanut aikaan mittavia muutoksia jo kolmen vuoden aikana. Lisäksi teoriaosassa tarkastellaan muita kuluttajan ostokäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten taloustilanteen muutoksia ja henkilökohtaisia tekijöitä. Ilmaston lämpenemisen myötä esiin nousseen ekologisuuden korostumisen merkitystä tarkkailtiin autoilutottumuksen muutosten avulla. Työn empiirisessä osassa analysoitiin autoliike Vaihtomaailma Oy:n toteutuneita autokauppoja vuosina 2016-2018. Tutkimuksessa keskityttiin autoliikkeen ja yksityisten henkilöiden välillä solmittuihin autokauppoihin. Kolmen vuoden aikana toteutuneita autokauppoja tarkkailtiin polttoaineen ja iskutilavuuden perusteella, jotka ovat keskeisimmät vaikuttajat auton ekologisuuteen. Näitä vertailtiin toisiinsa, sekä analysoitiin näiden kolmen vuoden aikana tapahtuneita, laajamittaisia muutoksia ja niiden vaikutuksia kuluttajakäyttäytymiseen. Tutkimustuloksesta kävi ilmi, että kuluttajien asenne autoilua kohtaan on selvästi muuttunut. Päästönormien kiristyessä ja sanktioiden lisääntyessä tulevaisuudessa varsinkin dieselautoja kohtaan, kuluttajien autoilutottumus on selvässä muutoksen tilassa. Ilmastonmuutos on muuttanut niin autovalmistajien kuin kuluttajien arvomaailmaa ympäristöystävällisemmäksi sekä taloudellisemmaksi. Tutkimustuloksen perusteella toimeksiantajayritys sai konkreettisen käsityksen, minkälaisia autoja sen tulisi hankkia myytäväksi pysyäkseen kilpailukykyisenä nyt ja tulevaisuudessa.

Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää mikroyritysten markkinointihaasteita toimeksiantona INNOSTA Markkinointi- ja koulutuspalveluille. Tavoitteena on hankkia toimeksiantajalle tietoa uuden palvelukonseptin luomiseen. Erityisesti oli tärkeää selvittää mikroyritysten kiinnostus ulkoisten markkinointipalveluiden käyttöön. Opinnäytetyön pääosa on markkinoinnin haasteita selvittävä kyselytutkimus, millä on tavoitteena selvittää erikokoisten mikroyritysten markkinoinnin tilaa. Opinnäytetyössä selvitetään eri markkinointikanavien käyttöä ja niiden merkitystä mikroyrityksille. Tutkimus suoritettiin kyselytutkimuksena 1-10 työntekijän mikroyrityksille, ja se toteutettiin Webropol-alustassa lokakuussa 2018. Lähestyimme 500 yritystä kyselyyn liittyen, ja saimme 63 vastausta, jolloin vastausprosentti oli 12,6 %. Vastanneista yrityksistä kohderyhmään kuuluvia oli 59, joiden perusteella tutkimus tehtiin. Tutkimuksessa ilmeni, että enemmistö mikroyrityksistä on ulkoistanut markkinointinsa jo ainakin osittain, ja ovat kiinnostuneita ulkoisten markkinointipalveluiden käytöstä. Ulkopuolista apua markkinointiin kaivattiin erityisesti online-markkinointiin ja yleiseen markkinointisuunnitteluun.

Tuotteen kokonaiskustannukset muodostuvat useasta osa-alueesta. Näiden kaikkien kustannusten huomioiminen vaatii ymmärrystä tuotteen elinkaaren muodostumisesta. Tuotteen elinkaari alkaa raaka-aineen louhimisesta ja päättyy tuotteen viemiseen kaatopaikalle. Kustannusten muodostumisen ymmärtäminen auttaa ymmärtämään materiaalivalintaprosessia paremmin. Materiaaliominaisuuksien tiedostaminen on toinen tärkeä osa onnistunutta materiaalivalintaprosessia. Näiden kahden tietämyksen ollessa kohdallaan voidaan toteuttaa materiaalien välillä vertailu, joka tuottaa kattavaa tietoa halutun tuloksen saavuttamiseksi. Työ tutkii yrityksen niin kutsutun uuden kovametallin kykyä kilpailla perinteisen kovametallin kanssa nykyisillä markkinoilla. Tutkimus koostuu haastatteluista, joiden tietoa sovelletaan materiaalivalintaprosessiin. Pyrkimyksenä on saada vastaus, niin kutsutun kovametallin mahdolliseen markkinaosuuteen. Yrityksen tarjoamalla uudella kovametallilla on todennäköisesti kysyntää markkinoilla. Tilanne vaatii kuitenkin tarkempaa tutkimusta monella osa-alueella asian todentamiseksi.

Tässä tutkimuksessa tukittiin asiakkaiden kokemuksia Mannerheimin lastensuojeluliiton Soppaa ja sympatiaa –hankkeessa. Tavoitteena oli selvittää asiakkaiden mielipiteitä hankkeesta ja mahdollisista hankkeen merkityksistä asiakasperheisiin. Tutkimus toteutettiin Webropol-­ kyselyiden avulla hankkeen toiminnan aikana paikan päällä. Tutkimuksessa oli kolme tutkimuskysymystä, joita tarkkailtiin kyselyistä saatujen vastausten perusteella. Tutkimuskysymysten teemoina olivat hankkeen merkitys asiakasperheiden hyvinvointiin, ruoan vaikutus asiakkaiden näkökulmasta sekä lapsiperheiden palveluiden tietoisuus ja sen tarve. Tuloksista ilmenee, että Soppaa ja sympatia –hankkeella on ollut positiivinen vaikutus asiakasperheisiin. Asiakasperheet ovat tutustuneet uusiin ihmiseen ja saaneet kokemuksia yhdessä tekemisestä. Ruoan merkitys hankkeessa asiakkaiden näkökulmasta on positiivinen lisä hankkeen toiminnassa ja sitä kehuttiin hyväksi sekä monipuoliseksi. Vastaajista yli kymmenen prosenttia vastasi, että ruoalla ei olo merkitystä toimintaan osallistumiseen. Useampi perheistä on saanut jotakin uutta tietoa hankkeen toimintakerroilla, muun muassa ruuasta, liikunnasta ja askartelusta. Harrastuksista ja perheiden erilaisista tapahtumista oli saatu myös saatu uutta tietoa ja he kertovat myös aloittaneensa uuden harrastuksen toiminnan myötä sekä käyneensä lapsiperheiden tapahtumissa. Puolet vastaajista kertoivat olevansa kiinnostuneita kuulemaan lisää lähialueen harrastusmahdollisuuksista, harrastuksista yleisesti ja erilaisista lapsiperheiden maksuttomista tapahtumista ja palveluista. Konkreettinen esimerkki teoriasta näkyi hankkeessa esimerkiksi yhteisöllisyyden merkityksenä perheille ja siitä, kuinka tärkeää hankkeen asiakkaille oli päästä vuorovaikutukseen toisten lapsiperheiden kanssa. Yhteisöllisyydellä saattaa olla elintasoa tärkeämpi merkitys ihmisen hyvinvoinnissa. Hankkeen kautta olikin havaittavissa sen positiivinen vaikutus yhteisöllisyyden kautta. Tämä nousi tutkimuksen aikana myös tutkijoille merkittävänä havainnointina.

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kohdeyrityksen prosessilämmön talteenottojärjestelmän nykytila ja esittää siihen muutosehdotuksia. Kohdeyrityksen prosessin jäähdytystarve kasvaa suunnitellun tuotantokapasiteetin nousun myötä, jolloin nykyisen talteenottojärjestelmän kapasiteetti ei enää riitä tehokkaaseen jäähdytykseen. Opinnäytetyö tehtiin osana Pöyry Finland Oy:n asiakasprojektia. Tavoitteena oli löytää kustannustehokkain tapa tehdä järjestelmään muutos, jonka myötä tuottoa saataisiin lisääntyneestä kaukolämmön myynnistä ja höyryn käytön vähenemisestä. Prosessilämmön talteenottojärjestelmään tehtiin kaksi muutosehdotusta, joista ensimmäinen korjaa kasvaneen jäähdytystarpeen ja toinen yksinkertaistaa koko järjestelmän ajettavuutta. Muutosehdotukset on esitetty tehtävän ehdotetussa järjestyksessä, mutta niistä voidaan tehdä myös vain toinen. Nykytilanteesta ja muutosehdotuksista tehtiin erilliset simulaatiot Aspen Plus-ohjelmalla ja virtauskaaviot AutoCADilla. Simulaatioista saatuja tuloksia ja kohdeyrityksen vuoden 2017 kaukolämpöraporttia hyödyntämällä laskettiin lisääntyneestä lämmöntalteenottokapasiteetista syntyneet hyödyt. 1450 yksikön tuotantokapasiteetille tehty muutosehdotus 1 tuottaa vuodessa noin 280 000 euroa. Muutosehdotus 1:stä esitettiin myös optimoitu versio, jossa prosessia hieman muokkaamalla saatiin kaksinkertaistettua alkuperäinen tuotto. 1700 yksikön tuotantokapasiteetille tehty muutosehdotus 2 nosta tuoton noin miljoonaan euroon vuodessa. Muutosehdotuksista laskettiin myös alustavat kustannusarviot. Tulokset ja virtauskaaviot auttavat yritystä tekemään lopulliset investointipäätökset ja antavat arvokasta tietoa oman hukkalämmön hyötykäyttö potentiaalista. Hukkalämmöntalteenotto on teollisuudessa yksi tapa parantaa energiatehokkuutta. Sen hyödyntämispotentiaali vastaa Euroopassa jopa 1,4 kertaista rakennusten lämmitykseen kuluvaa vuotuista energiamäärää. Hukkalämmöllä voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettua energiaa, mikä on suoraan yhteydessä päästöihin. Hukkalämpö on käytännössä päästötöntä ja maksutonta sitä tuottavalle tehtaalle, koska lämpö karkaisi muuten ympäristöön.

Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia Liedon Nuolemon alueen kevyen liikenteen verkon kattavuus ja turvallisuus. Liikenneverkon puutekohdille laaditaan tarvittavat toimenpiteet ja kustannusarviot alueen kevyen liikenteen verkon parantamiseksi. Vanhan ja uuden liikenneverkkojen yhdistyessä on tärkeää ottaa huomioon vanhan alueen kunto. Liikenneverkkojen tulee täyttää niille annetut vaatimukset ja edistää hyvän asuinalueen edellytyksiä. Hyvän asuinalueen tunnusmerkkejä ovat viihtyisyys, turvallisuus, toiminnallisuus ja terveellisyys. Nuolemon alueella tehtyjen tutkimusten perusteella huomattiin puutteita. Vanhempien alueiden katuverkko oli huonokuntoinen ja kevyttä liikennettä ei ollut otettu huomioon tarpeeksi. Kevyen liikenteen reitit lähipalveluille olivat vaaralliset ja epäjohdonmukaiset.

Työn pääasiallinen tarkoitus on arvioida miten 5S-projekti toteutettiin ja mitkä olivat lopulliset tulokset tehokkuudessa case-tehtaassa. 5S-projektin toimintasuunnitelman ydin oli tehokkuuden kasvattaminen käyttämällä Lean-menetelmiä, pääsääntöisesti 5S-menetelmää ja työntutkimusta pakkaus- ja lähetysalueella. Muita tavoitteita oli luoda uudet mittaustyökalut koko alueelle, standardisoida työn tekeminen, tehdä uudet pohjapiirustukset työpisteisiin, kehittää ergonomiaa ja etsiä muita kehittämisratkaisuja tulevaisuutta varten. Tämän matalan kulurakenteen projektin tavoite oli kasvattaa tehokkuutta ilman lisäkuluja käyttämällä pääsääntöisesti olemassa olevaa kalustoa. Tämä jatkuva ja käynnissä oleva muutos-projekti käynnistyi 1.4.2016. Projektin tulokset olivat tehokkuuden kasvu, mikä oli tavoitteen mukainen 10–30% kasvu tämän tyylisissä projekteissa, parempi työntekijöiden tyytyväisyys työympäristössä, työntekijöiden kasvanut halukkuus työympäristön kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen omassa työpaikassaan sekä matala kustannustaso projektissa.

Tässä opinnäytetyössä käsitellään päätetyötä tekevien tuki- ja liikuntaelinsairaiden oireiden muutoksia fysioterapeuttisen intervention myötä. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle ja asiakkaille tietoa kannattaako panostaa tuki- ja liikuntaelinsairaiden kuntoutukseen ja työhyvinvointiin enemmän. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat tällä hetkellä maailmanlaajuisesti yksi suurimmista sairaseläkkeelle jäämisen syistä. TULE-vaivat aiheuttavat suuria miljoonien arvoisia kuluja työnantajille ja valtioille. Tutkitusti olisi kustannustehokkaampaa ja terveyden kannalta hyödyllisempää panostaa laadulliseen tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn. Työ toteutettiin kehittämistyönä, johon sisällytettiin tutkimuksellisia osioita suorittamalla asiakkaille alku-, väli- ja lopputestaukset, sekä kivun arvioinnit alussa ja lopussa. Projektin loputtua ryhmälle tehtiin myös teemahaastattelu. Fysioterapeuttinen interventio sisälsi teoriatunteja, sekä liikuntatuokioita, jotka suunniteltiin asiakasryhmän tavoitteiden mukaan. Tulosten pohjalta voitiin todeta, että asiakkaat hyötyisivät tuki- ja liikuntaelinongelmaisten työntekijöiden hyvinvoinnin edistämisestä ryhmämuotoisten fysioterapiamenetelmien avulla. Alku- ja lopputestien tuloksissa ei huomattu suuria muutoksia lähes yhdeksän kuukautta kestävän intervention aikana, mutta kipukyselyiden ja haastatteluiden perusteella asiakkaiden oireet ja kivut olivat lieventyneet tai poistuneet kokonaan. Kehittämistyön päätyttyä asiakkaat kokivat oman terveydentilan parantuneen.