Kaikki aineistot
Lisää
sisällön kuvaus: Naantalin kirkko etelästä kuvattuna satama-alueen yli. Kirkon edessä on satama-altaan vastarannan rakennuksia, oikealla reunimmaisena Kaivohuone. Etualalla näkyy hiekkakäytäviä jolla seisoo mies, sekä hiekkamaata ja pensaita sekä kaksi puista pylvästä, joista toinen on sähkö- tai puhelinpylväs. Satama-altaassa on puisia laitureita.
Alikeravantie (nyk. Papintie) etualalla ja sen varrella Keravan kirkko. Ahjontie vasemmalla ja oikealla Alikeravantie. Jaakkolantie kaartaa ylös ja sen varrella Jaakkolan koulu (nyk. Keravanjoen koulun Jaakkolan toimipiste). Keskellä Jaakkolan kerros- ja pientaloaluetta. Aivan yläreunassa poikkisuuntainen Lahden moottoritie.
a. Lieksanjoen ylittävä kaarisilta näkyy kuvan vasemmalla laidalla. Sen takana on Lieksan kirkko ja kellotapuli kirkkopuiston keskellä. Pielisen Kevätlahti avautuu kirkon ja kaupunginniemen takana. Etualalla, Rantalan alueella, näkyy Enso Gutzeitin lautataapeleita. Joen rannalla on tukkien nostorana. Kuvan oikeassa laidassa keskellä on kaksi Rantalan sahan asuntokasarmia (näkyvät tummina).
sisällön kuvaus: Ilmakuvassa Porin keskusta. Vasemmassa alereunassa Cygnaeuksen koulu ja sen edustalla oleva puisto, oikeassa alareunassa Keskusaukio ja Porin linja-autoasema, jossa on linja-autoja pysäköityinä. Porin torilla on paljon katettuja myyntipöytiä. Kuvan yläreunassa Satakunnan museo, Raatihuone, Eteläranta, Porin silta, Keski-Porin kirkko Linnansilta. Sillankorvassa on vielä Teboil huoltoasema. Ilmakuva kaupunkikuva kaupunkikeskustat
Etualalla pien-, rivi- ja kerrostaloja. Vasemmalla pienteollisuusalue. Oikealla Jaakkolan koulu (nyk. Keravanjoen koulun Jaakkolan toimipiste) ja Lapilan koulu (nyk. Keravanjoen koulun Lapilan toimipiste). Keskivaiheilla Sibeliuksentien, Alikeravantien. Ahjontien ja Jaakkolantien risteys. Taustalla Lapilan kaupunginosa, jossa mm. Keravan kirkko ja Keravan Seurakuntakeskus.
Hautaristit ovat ortodoksiset. Kalmistossa on myös yksi matalampi kiveen hakattu muistomerkki. Useimmat ortodoksiset kalmistot sijaitsivat saarissa tai niemissä.Vainajat siirrettiin toiseen maailmaan, erilleen tästä maailmasta. Vettä pitkin oli myös helppo kuljettaa vainajia, joka myös osaltaan vaikutti kalmistojen syntymiseen vesistöjen ääreen. Luonnon erityismerkitys kalmistomaisemassa oli tärkeä tekijä. Pihlaja on ollut yleisesti kalmistojen pyhä puu.
sisällön kuvaus: Noormarkun kylästä värillinen ilmakuva. Joen oikealla puolella nykyisin Hakalanvainion asunto-alue. Kirkon etupuolella historiallisesti merkittävä Ratikylän raitti. 60-luvun jälkeen aluetta on voimakkaasti asutettu. Finpyy, Noormarkun keskusta näkyy taustalla. Noormarkku liittyi osaksi Poria 2010.
sisällön kuvaus: 14 metriä korkea valomajakka rakennettiin 1883, mutta jo ennen sitä paikalla on ollut pookeja, joista vanhin ajoittunee 1500-luvulle. Majakka hankittiin tukholmalaiselta Ludvigsbergin konepajalta ja petrolikäyttöinen valolaite linssistöineen Ranskasta. Heti valmistumisen jälkeen putkimainen majakkatorni havaittiin liian lyhyeksi, joten kesällä 1900 tornin korkeutta lisättiin muuraamalla nelikulmainen rakennelma, jonka päälle torni asetettiin. Harmajan majakka on sijoitettu siten, että se muodostaa yhdessä Suomenlinnaan vuonna 1854 rakennetun Aleksanteri Nevskin varuskuntakirkon tornin kanssa yhdyslinjan, jota myöten Helsinkiin saapuvat alukset pääsevät turvallisesti ohi väylää reunustavien karikkojen. Vuonna 1936 Harmajaan asetettiin maailman ensimmäinen suunnattu ja suuntaamaton radiomajakka.
sisällön kuvaus: 14 metriä korkea valomajakka rakennettiin 1883, mutta jo ennen sitä paikalla on ollut pookeja, joista vanhin ajoittunee 1500-luvulle. Majakka hankittiin tukholmalaiselta Ludvigsbergin konepajalta ja petrolikäyttöinen valolaite linssistöineen Ranskasta. Heti valmistumisen jälkeen putkimainen majakkatorni havaittiin liian lyhyeksi, joten kesällä 1900 tornin korkeutta lisättiin muuraamalla nelikulmainen rakennelma, jonka päälle torni asetettiin. Harmajan majakka on sijoitettu siten, että se muodostaa yhdessä Suomenlinnaan vuonna 1854 rakennetun Aleksanteri Nevskin varuskuntakirkon tornin kanssa yhdyslinjan, jota myöten Helsinkiin saapuvat alukset pääsevät turvallisesti ohi väylää reunustavien karikkojen. Vuonna 1936 Harmajaan asetettiin maailman ensimmäinen suunnattu ja suuntaamaton radiomajakka. Luotsirakennus rakennettiin 1969.
sisällön kuvaus: 14 metriä korkea valomajakka rakennettiin 1883, mutta jo ennen sitä paikalla on ollut pookeja, joista vanhin ajoittunee 1500-luvulle. Majakka hankittiin tukholmalaiselta Ludvigsbergin konepajalta ja petrolikäyttöinen valolaite linssistöineen Ranskasta. Valolaitteessa oli kellokoneiston käyttämä räpytyslaite. Vuonna 1897 Harmajaan hankittiin kellokoneiston käyttämä mekaaninen sumukello, joka sijoitettiin ylös lyhtykojun kupeeseen kiinnitettyyn ristikkorakenteiseen pieneen kellotapuliin. Sumussa kello läppäsi kaksi lyöntiä joka 15. sekunti. Myöhemmin Harmajassa oli koneellinen sumutorvi. Heti valmistumisen jälkeen putkimainen majakkatorni havaittiin liian lyhyeksi, joten kesällä 1900 tornin korkeutta lisättiin muuraamalla nelikulmainen rakennelma, jonka päälle torni asetettiin. Harmajan majakka on sijoitettu siten, että se muodostaa yhdessä Suomenlinnaan vuonna 1854 rakennetun Aleksanteri Nevskin varuskuntakirkon tornin kanssa yhdyslinjan, jota myöten Helsinkiin saapuvat alukset pääsevät turvallisesti ohi väylää reunustavien karikkojen. Vuonna 1936 Harmajaan asetettiin maailman ensimmäinen suunnattu ja suuntaamaton radiomajakka. Nykyisin majakka toimii verkkovirralla ja valokennojärjestelmällä automaattisesti. Tornin laella oleva lyhtykoju uusittiin ensimmäisen kerran vuonna 1956 ja toisen kerran 2000.
sisällön kuvaus: Näkymä Iso-Vilissalosta Uudenkaupungin satamaan päin, taustalla näkyy mm. molempien kirkkojen tornit. Kaksi purjelaivaa meren jäälllä, takimmaisen laivan pohjaa korjataan (mahdollisesti). Kuvan etualalla näkyy Iso-Vilissalon kallioita, joilla katajia, mäntyjä ja lunta.
sisällön kuvaus: Näkymä Kaskenkadun päältä Aurajoen suuntaan. Oikealla Vartiovuorenpuisto ja Panthernin talo, joka valmistui vuonna 1910 Frithiof Strandellin suunnittelemana. Taustalla näkyy Puolalanmäki, Taidemuseo ja As. oy Albatross. Näyttelyn kuva- ja esinetekstit: Valokuvalöytöjä 1910-luvun Turusta Valokuvat on ottanut Gustav Arvidsson (1849–1928) vuoden 1913 paikkeilla. Negatiivit on lahjoitettu vuonna 2015 Turun museokeskuksen valokuva-arkistoon. 1. Turun tuomiokirkko Vartiovuorenmäeltä kuvattuna. 2. Näköala Vartiovuorelta. Maisema- ja näköalapuistoksi rakennetun Vartiovuorenpuiston istutustyöt aloitettiin 1840-luvulla. Vasemmalla näkyy vuonna 1905 valmistunut Mikaelinkirkko. 3. Aleksanterintori, jonka nimi vaihdettiin Kauppatoriksi vuonna 1924. 4. Onkivia lapsia Lönnrotin puistikon rantalaiturilla. 5., 6. ja 7. Liikennettä Alasillalla, jonka nimi muutettiin vuonna 1924 Auransillaksi. 8. Näkymä Kaskenkadulta. Oikealla Vartiovuorenpuisto ja Panthernin talo, joka valmistui vuonna 1910 Frithiof Strandellin suunnittelemana. 9. Läntisen Rantakadun ja Aurakadun risteys. Vasemmalla näkyy nykyinen kaupungintalo, joka valmistui vuonna 1812 Charles Bassin suunnittelemana hotelli-ravintola Seurahuoneeksi. Turun kaupunki hankki rakennuksen omistukseensa 1878 ja se muutettiin kaupungintaloksi arkkitehti F. A. Sjöströmin piirustusten mukaan. 10. Turun tuomiokirkko ja vuonna 1899 valmistunut Tuomiokirkkosilta Vähätorin suunnasta kuvattuna. 11. Pietari Brahen muistomerkki Brahenpuistossa. Walter Runebergin muotoilema veistos paljastettiin vuonna 1888. 12. Turun linna sataman suunnasta kuvattuna ja linnan puiston ulkoilmamuseoon siirrettyjä rakennuksia. Ulkoilmamuseon rakennuksista osa tuhoutui talvi- ja jatkosodan pommituksissa. Kuvan rakennuksista ainoastaan vasemmalla oleva Suomusjärven aitta on edelleen entisellä paikallaan. 13. Vuonna 1903 valmistunut Turun kaupunginkirjasto, jonka on suunnitellut arkkitehti K.A. Wrede, kirjaston rakentamiseen varat lahjoittaneen Fredric von Rettigin vävy. Kirjastotalon edessä ei näy Gunnar Finnen ja Armas Lindgrenin suunnittelemaa G.A. Petreliuksen Leijona -suihkukaivoa, sillä se valmistui vasta kuvaamisajankohdan jälkeen vuonna 1924. 14. Asunto-osakeyhtiö Albatrossi eli niin sanottu ”taiteilijoiden talo” Puolalanmäellä. Rakennus valmistui vuonna 1910, ja sen suunnitteli arkkitehti Frithiof Strandell. 15. Gustaf Nyströmin suunnittelema Turun taidemuseo. Rakennus valmistui Puolalanmäelle vuonna 1904. Kuvasta puuttuvat Wäinö Aaltosen muotoilemat R.W. Ekmanin ja Victor Westerholmin muotokuvahermit museorakennuksen edustalta, sillä ne paljastettiin yleisölle vasta vuonna 1927. 16. ja 17. Kaksi näkymää Aurajoen varrelta. Joen itärannalta kuvatussa näkymässä erottuu vasemmalla 1898 rakennetun sähkölaitoksen piippu. Joen länsipuolelta otetussa kuvassa Tuomiokirkkosillalla kulkee raitiovaunu. Sähköraitiotiet olivat toiminnassa Turussa 1908–1972. 18. Kaupungin entinen Ylempi höyrylaivasatama. Kaupungin tärkein satama sijaitsi aina 1880-luvun lopulle saakka Samppalinnanmäen kohdalla. Laivojen koon kasvaessa satama siirrettiin länsirannalle joen alajuoksulle Alempaan höyrylaivasatamaan. 19. Rannikko- ja saaristolaislaivoja Läntisen Rantakadun edustalla. Vastarannalla näkyy Ylemmän höyrylaivasataman matkustajia varten rakennettu Samppalinnan ravintolapaviljonki. Paviljonki valmistui vuonna 1865 silloisen kaupunginarkkitehti Carl Johan von Heidekenin piirustusten mukaan Per Cerelius Rettigin rakennuttamana. 20. ja 21. Entinen Ylempi höyrylaivasatama. Kaupungin pakkahuone ja tullikamari sijaitsivat 1890-luvulle asti nykyisen Paavo Nurmen -muistomerkin kohdalla. Vitriinissä: 1. Pocket C Premo, taittuvarunkoinen paljekamera Kuvakoko 8 x 14 cm. Kameraa valmistettiin vuosina 1896–1918. Valmistaja Eastman Kodak Co. New York, Yhdysvallat. Turun museokeskuksen kokoelmat. 2. Mentor, palkeellinen peiliheijastuskamera Kuvakoko 10 x 15 cm. Verhosuljin. 12 lasilevyn vaihtomekanismi. Kameraa valmistettiin vuosina 1913–1930 ja se edusti aikansa kehittyneintä kameratyyppiä. Valmistaja Goltz & Breutmann – Fabrik photographischer Apparate, Saksa. Turun museokeskuksen kokoelmat. 3. Leonar, taittuvarunkoinen paljekamera Kuvakoko 9 x 12 tai 9 x 14 cm. Otettu käyttöön vuonna 1913. Valmistaja Leonar-Werke Anrndt & Löwengard, Saksa. Yksityisomistuksessa. 4. Jalusta Kamerajalusta. Runko puuta, metallinen lukitusmekanismi. Otettu käyttöön vuonna 1913. Yksityisomistuksessa. 5. Rullafilmipuolia Turun museokeskuksen kokoelmat. 6. Postikortteja Valmistettu Gustav Arvidssonin negatiiveista. Yksityisomistuksessa. Bildtexter: Glömda och gömda fotografier från 1910-talets Åbo Fotografierna är tagna av Gustav Arvidsson (1849–1928) kring år 1913. Negativen har donerats till Åbo museicentrals fotoarkiv år 2015. 1. Åbo domkyrka fotograferad från Vårberget. 2. Utsikt från Vårdberget. Vårdbergsparken är planerad som en landskapspark och utsiktsplats. Planteringsarbetena påbörjades på 1840-talet. Mikaelskyrkan, som blev färdig år 1905 syns till vänster. 3. Alexanderstorget, vars namn ändrades till Salutorget år 1924. 4. Metande barn på strandbryggan vid Lönnrotsparken. 5, 6 och 7. Trafik på Nedre bron, vars namn ändrades till Aurabron år 1924. 8. Vy från Kaskisgatan. Till höger Vårdbergsparken och huset Pantern, planerat av Frithiof Strandell och färdigt år 1910. 9. Västra Strandgatans och Auragatans korsning. Till vänster Åbo stadshus. I sin ursprungliga skepnad var byggnaden känd som hotell- och restaurang Societetshuset, planerad av Charles Bassi och invigd år 1812. År 1878 övergick huset i stadens ägo och ombyggdes till stadshus enligt ritningar av arkitekt F. A. Sjöström. 10. Åbo domkyrka och Domkyrkobron, som blev färdig år 1899, fotograferade från Lilltorget. 11. Monumentet till Per Brahe av Walter Runeberg i Braheparken avtäcktes år 1888. 12. Åbo slott sett från hamnen och byggnader som flyttats till slottsparkens friluftsmuseum. En del av friluftsmuseets byggnader förstördes under vinter- och fortsättningskrigets bombningar. Av de byggnader som syns på bilden står endast den till vänster, boden från Suomusjärvi kvar på samma plats. 13. Åbo stadsbibliotek från år 1903, planerat av arkitekt K.A. Wrede, som var svärson till donatorn Fredric von Rettig som finansierade bygget. När bilden togs fanns ännu inte den av Gunnar Finne och Armas Lindgren planerade Lejonspringbrunnen. Den blev färdig först år 1924. 14. Bostadsaktiebolaget Albatross, eller ”konstnärernas hus” på Puolalabacken. Byggnaden blev färdig år 1910 och planerades av arkitekt Frithiof Strandell. 15. Åbo konstmuseum uppe på Puolalabacken planerades av Gustaf Nyström och invigdes år 1904. Framför huvudfasaden saknas ännu Wäinö Aaltonens porträtthermer av R.W. Ekman och Victor Westerholm. De avtäcktes först år 1927. 16 och 17. Två vyer över Aura å. På bilden av östra åstranden ser man till vänster det år 1898 byggda elverkets skorsten. På bilden av västra åstranden kör en spårvagn över Domkyrkobron. Åbo hade elektriska spårvägar 1908–1972. 18. Före detta Övre ångbåtshamnen. Stadens viktigaste hamn låg fram till slutet av 1880-talet vid Samppalinnabacken. När fartygen växte i storlek flyttades verksamheten till Nedre ångbåtshamnen, till västra sidan av åns nedre lopp. 19. Kustskepp och skärgårdsbåtar vid Västra Strandgatan. På motsatta stranden syns Samppalinna restaurangpaviljong som byggdes med tanke på Övre ångbåtshamnens resenärer. Paviljongen invigdes år 1865. Den uppfördes efter ritningar av stadsarkitekt Carl Johan von Heideken. Byggherre var Per Cerelius Rettig. 20 och 21. Före detta Övre ångbåtshamnen. Stadens packhus och tullkammare låg fram till 1890-talet där Paavo Nurmis staty står i dag. I vitrinen: 1. Pocket C Premo, bälgkamera Bildformat 8 x 14 cm. Kameran tillverkades 1896–1918. Tillverkare Eastman Kodak Co. New York, Förenta staterna. Åbo museicentrals samlingar. 2. Mentor, spegelreflexkamera med bälgtillsats Bildformat 10 x 15 cm. Ridåslutare. Kassett för 12 glasplåtar. Kameratypen var sin tids mest avancerade. Den tillverkades 1913–1930, tillverkare Goltz & Breutmann – Fabrik photographischer Apparate, Tyskland. Åbo museicentrals samlingar. 3. Leonar, bälgkamera Bildformat 9 x 12 eller 9 x 14 cm. Tillverkare Leonar-Werke Anrndt & Löwengard, Tyskland. Togs i bruk år 1913. Privat ägo. 4. Stativ Kamerastativ. Stomme av trä, låsmekanism av metall. Togs i bruk år 1913. Privat ägo. 5. Rullfilmsspole Åbo museicentrals samlingar. 6. Vykort Tillverkade efter negativ av Gustav Arvidsson. Privat ägo., ulkokuva, kesä
sisällön kuvaus: Näkymä sillan yli vanhaan tulipaloilta säästyneeseen Hampuriin. Rakennukset sijaitsevat kanavan molemmin puolin ja ne ovat veden päälle paalujen varaan vieriviereen rakennettuja. Talot ovat kolme tai neljä kerrosta korkeita, ja korkean katon alla on vielä lisäkerros sekä ullakkokerros. Kanavassa oikealla heti sillan jälkeen laiturissa suuria matalia avoveneitä, proomuja.Taustalla näkyy seuraava silta. Taustalla häämöttää kaksi korkeaa tornia, kirkontorneja?
sisällön kuvaus: Vartiovuorenmäeltä länsilounaaseen otettu kuva, jossa näkyy Samppalinnanmäkeä ja sen takana Martin kaupunginosaa. Kuvan oikeassa laidassa virtaa Aurajoki. Etualalla on Kaskenkadun ja Mustainveljestenkujan asuinrakennuksia: Pantern, Hjorten sekä Asunto Oy Kaskenkatu 3:n talot. Vasemmalla erottuu korkeana, tummana rakennuksena Luostarivuoren koulu. Taustalla keskellä näkyy Martinkirkko ja sen vasemmalla puolella Asunto Oy Martinrinteen rakenteilla olevia kerrostaloja Martinkadulla. Kuva on otettu niin, että taivas peittää suurimman osan kuvan pinta-alasta. Sää on puolipilvinen. Puut Vartiovuorella ja Samppalinnanmäellä ovat runsaassa lehdessä.