Kaikki aineistot
Lisää
sisällön kuvaus: Sahalahden kirkon kirkkosali alttarille päin nähtynä. Sakaroiden katteena on tynnyriholvit, keskikohdassa on suuri kupu. Jokaisen sakaran yläpuolella on risti. Vasemmalla on katoksellinen saarnatuoli. Alttaritaulun ympärillä on alttarilaite, jonka yläosassa on teksti: "Tulkaat minun tyköni".
sisällön kuvaus: Kankaanpään kirkonkylän keskustaa. Keskuskatua kohti kirkkoa. Oikeassa reunassa maantie (nyk. Keskuskatu), jonka oikealla puolella ulkorakennus ja taaempana tumma asuinrakennus. Tien vasemmalla puolella riukuaita ja peltoa, sähköpylväitä ja sähkölinjaa, taaempana aidan vieressä aittoja. Puiden ympäröimä vaalea suurehko postitoimistorakennus pellon takana vasemmalla.
sisällön kuvaus: Venäläinen jalkaväki ja ratsuväki paraatissa Kauppatorilla vuonna 1917. Sotilailla on lakit riisuttuina päästä, kyseessä saattaa olla kenttähartaus, sillä kuvan vasemmassa reunassa sotilaiden edessä on pappi. Oikeassa reunassa on valokuvaaja laatikkokameran kanssa. Taustalla ny. Pohjoiskauppatorin rakennuksia, kuten Waasan pankki / Wasa bank, kangaskauppa ja rohdoskauppa, sekä Keski-Porin kirkko.
sisällön kuvaus: Venäläinen jalkaväki ja ratsuväki paraatissa Porin Kauppatorilla vuonna 1917. Sotilailla on lakit riisuttuina päästä, kyseessä saattaa olla kenttähartaus, sillä kuvan vasemmassa reunassa sotilaiden edessä on pappi. Oikeassa reunassa on valokuvaaja laatikkokameran kanssa. Taustalla ny. Pohjoiskauppatorin rakennuksia, kuten Waasan pankki / Wasa bank, kangaskauppa ja rohdoskauppa, sekä Keski-Porin kirkko.
sisällön kuvaus: Venäläinen jalkaväki ja ratsuväki paraatissa Porin Kauppatorilla vuonna 1917. Sotilailla on lakit riisuttuina päästä, kyseessä saattaa olla kenttähartaus, sillä kuvan vasemmassa reunassa sotilaiden edessä on pappi. Oikeassa reunassa on valokuvaaja laatikkokameran kanssa. Taustalla ny. Pohjoiskauppatorin rakennuksia, kuten Waasan pankki / Wasa bank, kangaskauppa ja rohdoskauppa, sekä Keski-Porin kirkko.
aihe: Jätinkirkon eteläpuolella sijaitseva kahden isomman maakiven väliin tehty kivivalli, jolla pituutta 9 metriä. Kivivalli on kuvattuna länsipäätä kohti itäpää. Keskellä metsätyökone on ajanut vallin yli. Vallin länsipuolella (kuvassa oikealla, on tasattu ja kivistä raivattu alue nro 2. Kuvattu kohti itää.
sisällön kuvaus: Ars Sacra-näyttely, Turun taidemuseossa 1.11.1976 - 31.1.1977. Kuvassa oikealla etualalla vierekkäin kaksi tummaa korkeahkoa joiden päällä vitriinilasit. Vitriineissä esillä erilaisia maljoja. Vitriinien takana hieman enemmän vasemmalla kaksi samanlaista vitriiniä. Niissä esillä maljoja ja kynttilänjalka. Kuvassa vasemmalla sivuttain kohti kameraa pystymallinen vitriini jonka sisällä papin asu. Näyttelytilassa vaaleahko puinen lattia, seiniä peittää tumma kangas.
sisällön kuvaus: Ars Sacra-näyttely, Turun taidemuseossa 1.11.1976 - 31.1.1977. Yleiskuvaa näyttelytilasta. Kuvassa oikealla vierekkäin ja kiinni toisissaan kaksi tummaa vitriinipöytää. Pöytien päällä korkeat vitriinilasit. Vitriineissä esillä koristeelliset kynttilänjalat. Vitriinien vasemmalla puolella seinää vasten pystyssä oleva suorakaiteen mallinen vitriini, jonka sisällä tumma kangas. Kankaassa numeeot 1, 7, 9, 0 ja numeroiden yläpuolella pyöreät, kolikon tai mitalin kaltaiset koristeet.
sisällön kuvaus: Ars Sacra-näyttely, Turun taidemuseossa 1.11.1976 - 31.1.1977. Kuvassa näyttelytilan tummia vitriinipöytiä. Pöytien päällä korkeat vitriinilasit. Kuvassa oikealla olevan vitriinin sisällä esillä koristeellisia kynttilänjalkoja. Kuvassa vasemmalla olevassa vitriinissä erilaisia ja erikokoisia maljoja. Näyttelytilan puiset lattiat ovat vaaleahkot, seinät on peitetty tummalla kankaalla. Kuvan vasemmassa yläreunassa oviaukko josta näkyy toiseen vaaleaseinäiseen huoneeseen.
sisällön kuvaus: Emil Sillanpään kauppa, Kirkkokatu 40, Reposaari. Kuvassa ihmisiä Sillanpään kaupan edessä Reposaaressa. Rakennus nimeltään "Kristallipalatsi". Pihassa miehiä, naisia, tyttöjä ja poikia; hevonen ajokärryineen ja koira. Rakennuksessa lukee: "Emil Sillanpää" "SEKATAVARA JA KANGASKAUPPA". Talon reunassa katukilpi: "Sepän katu" (?) Ryhmäkuva.
Onni Valdemar Kokko (4. maaliskuuta 1904 Helsinki – 22. huhtikuuta 1918 Vaasa) oli suomalainen sotilaspoika, joka kaatui Suomen sisällissodassa valkoisten puolella vain 14-vuotiaana. Sodan sytyttyä Kokko lähti Pohjanmaalle, jossa liittyi liminkalaisiin joukkoihin. Liminkalaisten mukana Kokko osallistui Oulun valtaukseen. Kokko jäi Oulussa punaisten vangiksi, mutta pääsi pakenemaan. Nuorukaisen osoitettua taistelussa urheutensa hänet määrättiin jääkäriluutnantti Oskar Peltokankaan adjutantiksi. Peltokankaan mukana Kokko osallistui taisteluihin muun muassa Torniossa, Vilppulassa ja Ruovedellä. Tampereen taistelujen aikana Kokko haavoittui kuolettavasti. Tarinan mukaan Kokko haavoittui Messukylän kirkonmäellä 25. maaliskuuta. Kuitenkin vasta 3. huhtikuuta Kokko sai osuman ja halvaantui. Hänet kuljetettiin sotasairaalaan Vaasaan, jossa hän kuoli saamiinsa vammoihin. Ennen kuolemaansa Kokko ehti saada kenraali Mannerheimin myöntämän IV luokan vapaudenristin. Kokko oli tuolloin ja on edelleen nuorin vapaudenristin saanut henkilö. Kokko haudattiin Vaasan sankarihautaan.
sisällön kuvaus: Puinen kaupunkitalo pihan puolelta kuvattuna. Talviaika. Kuvassa on hovimaalari Robert Vilhelm Ekmanin (s. 1808) kotitalo Alisen- ja Pohjoistullikadun kulmassa talvella. Maassa lunta. Talo on rakennettu 1801, omistajina 1840-1860-luvulla seurakunta (kirkkoherran talo), 1860-luvulla kauppias Olof Blom, 1870-1880-luvulla kauppias konsuli Leonard Kräki, 1890-1900-luvun alkuun konsulinna Fredrika Kräki, 1910-luku rouva Aarni Kanerva. Talossa on toiminut monia liikkeitä, mm. Kangaskauppa ja Muotiliike Aleksandra (Sanni) Kanerva 1922-1925, myöhemmin Vaatetusliike Lauri Suvanto ja Sanni Kanerva 1925-1927, IKL:n toimisto ja Uudenkaupungin Lasi- ja Kehysliike (Vieno Sjöholm/Meriluoto) 1931-1954. Talo on purettu vuonna 1955 rakennetun kerros- ja liiketalon tieltä. Kuvattu pihan puolelta. Vinkkelirakennus, jossa oikealla päärakennus ja vasemmalla 1837 rakennettu talousrakennus. Kolme kuistia. Alinenkatu 38, Pohjoistullikatu 3.
Kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelema asuinkerrostalo valmistui vuonna 1925. Rakennuttajana toimi Oy Viinikankatu 38, joka myöhemmin muutti nimensä As Oy Otavallanhoviksi. Talossa oli kolme asuinkerrosta, osittain maanpäällinen kellarikerros sekä korkea ullakko. Asuinhuoneistoja oli 21, jonka lisäksi yksi huoneisto oli liikekäytössä. Tyyliltään Otavallanhovi edusti 20-luvun klassismia kauneimmillaan. Aikojen saatossa rakennus säilyi olemukseltaan alkuperäisenä niin katujulkisivujen kuin porrashuoneidenkin osalta. Putkiremontin yhteydessä vuonna 2015 rakennuksen välipohjista löytyi sädesientä. Joidenkin arvioiden mukaan homevauriot olivat syntyneet jo rakennusaikana välipohjien valun jälkeen, koska muottilaudat oli jätetty koteloholvin sisälle ja homekasvusto oli päässyt muodostumaan märkiin lautoihin betonin hitaasti kuivuessa. Otavallanhoville myönnettiin purkulupa vuonna 2016.