Kaikki aineistot
Lisää
sisällön kuvaus: Koillisen suunnasta, Mannerheiminpuistosta otettu kuva Mikaelinkirkon fasadista. Uusgotiikkaa edustava kirkko on kuvassa keskellä, ja sen korkeat tornit piirtyvät terävinä pilvistä taivasta vasten. Etualalla näkyy Mannerheiminpuiston kenttää ja penkkejä sekä istutuksia. Puiston ja Mikaelinkirkon välissä kulkee Puistokatu.
sisällön kuvaus: Yleisöä saksalaisen sotilassoittokunnan ulkoilmakonsertissa eteläpohjalaisten patsaan luona Oulun keskustassa 27.4.1942. Into Saxelinin vuonna 1920 valmistunut veistos tunnetaan myös nimellä Vapauden patsas (tai Vapaudenpatsas), ja se sijaitsee vuonna 1942 nimetyssä Mannerheimin puistossa.
sisällön kuvaus: Saksalaisen sotilassoittokunnan ulkoilmakonsertti eteläpohjalaisten patsaan luona Oulun keskustassa 27.4.1942. Into Saxelinin vuonna 1920 valmistunut veistos tunnetaan myös nimellä Vapauden patsas (tai Vapaudenpatsas), ja se sijaitsee vuonna 1942 nimetyssä Mannerheimin puistossa.
sisällön kuvaus: Saksalaisen sotilassoittokunnan ulkoilmakonsertti eteläpohjalaisten patsaan luona Oulun keskustassa 27.4.1942. Into Saxelinin vuonna 1920 valmistunut veistos tunnetaan myös nimellä Vapauden patsas (tai Vapaudenpatsas), ja se sijaitsee vuonna 1942 nimetyssä Mannerheimin puistossa.
sisällön kuvaus: vasemmalta: majuri H. Karsten, kenraaliluutnantti K.L.T. Malmberg, kenraaliluutnantti J.F. Ignatius, jalkaväenkenraali P.M. Wetzer, majuri S.K. Björkman, kenraalimajuri K.R. Walden, marsalkka Mannerheim, kenraalimajuri K.H. Kekoni, kenraalimajuri H.Ch. Åkerman, kenraaliluutnantti H.V. Österman, tunnistamaton, eversti P.O. Ekholm ja kaupunginjohtaja E. Hj. Rydman
sisällön kuvaus: Näkymä Mannerheimintien työmaalle Kansallismuseon kohdalla. Ajoneuvoliikenne sujuu vasemmalla näkyvää kaistaa pitkin. Vuoden 2023 aikana tehdyt työt aiheuttivat muutoksia ajokaistoihin ja puiden kaatoja. Oikealla Kansallismuseon puiston puut yhä pystyssä. Oikeassa yläkulmassa arboristi nostolavalla katkomassa puun oksia.
sisällön kuvaus: Kolme ratsupoliisia hevosineen Eduskuntatalon viereisessä Eduskuntapuistossa Mannerheimintien varrella. Lähistöllä oli käynnissä Tarton rauhansopimuksen allekirjoittamisesta 100 vuotta -tapahtuma. Maassa on puista pudonneita syksyisiä lehtiä. Taustalla vasemmalla Eduskuntatalo.
sisällön kuvaus: Betoninen, kasvuston peitossa oleva minigolfradan jäänne metsikössä Mannerheimintien ja Keskuspuiston laidalla sijaitsevan Leikkipuisto Tullinpuomin lähistöllä. L-kirjaimen muotoinen, lähes kokonaan jo maastoon uponnut rakenne on kävelytien varressa. Hylätyn minigolfradan rakenteet on mahdollisesti tehty 1970-luvulla.
sisällön kuvaus: Hesperian ravintola Hesperian puistossa, Hesperia 61 B, Läntinen Viertotie 3, nykyään Mannerheimintie 13. Rakennuksen alempi kerros on tehty tiilistä, ylempi on puurakenteinen. Ainakin kolmella sivulla on kaksikerroksinen veranta ja talon edessä näyttävä kaksoisportaikko. Yläverannalla seisoo kaksi miestä ja poika. Ravintolan pihassa on pieniä pöytäryhmiä. Töölönlahti on rakennuksen oikealla puolella. Ravintolaa mainostettiin tekstillä Landhaus zum Vergnügen, ja tarjolla oli esimerkiksi keilailua, biljardia ja teatteriesityksiä. Ravintola lopetettiin huhtikuussa 1892. Kuva kuuluu sarjaan Bilder från Helsingfors vuodelta 1911.
sisällön kuvaus: Betoninen, osittain jo kasvuston peitossa oleva minigolfradan jäänne metsikössä Mannerheimintien ja Keskuspuiston laidalla sijaitsevan Leikkipuisto Tullinpuomin lähistöllä. L-kirjaimen muotoinen rapistunut rakenne on kallioisessa maaperässä. Hylätyn minigolfradan rakenteet on mahdollisesti tehty 1970-luvulla.
sisällön kuvaus: vasemmalta: jalkaväenkenraali Martin Wetzer, puolustusministeri Arvi Oksala, everstiluutnantti Carl Lindh, kenraaliluutnantti Hannes Ignatius, sotamarsalkka C. G. Mannerheim, kenraaliluutnantti Harald Åkerman, kenraalimajuri Hugo Österman, kenraalimajuri Lauri Malmberg, kenraalimajuri Rudolf Walden, eversti Paavo Talvela ja kenraalimajuri Karl Lennart Oesch
sisällön kuvaus: vasemmalta: kenraalimajuri Harald Åkerman, kenraalimajuri Rudolf Walden, everstiluutnantti Carl Lindh, puolustusministeri Arvi Oksala, kenraaliluutnantti Hannes Ignatius, jalkaväenkenraali Martin Wetzer, sotamarsalkka C. G. Mannerheim, kenraalimajuri Hugo Österman, kenraalimajuri Lauri Malmberg, eversti Paavo Talvela ja kenraalimajuri Karl Lennart Oesch
sisällön kuvaus: Mannerheimintie. Viistoilmakuva pienlentokoneesta (kone Cessna 172 R, tunnus OH-CDG) Eino Leinon kadun kulmalta luoteeseen Mannerheimintien suuntaan. Etualalla Töölön raitiovaunuhallit ja Humalistonkatu, Linnankoskenkatu sekä Sallinkatu. Keskellä Nordenskiöldinkatu ja Messeniuksenkatu. Taaempana Mannerheimintien laidan talorivistöt Meilahdessa ja Laaksossa.
sisällön kuvaus: Viistoilmakuva pienlentokoneesta Senaatintorin suunnalta luoteeseen Rautatientorin suuntaan. Etualalla vasemmalla Aleksanterinkatu ja Hallituskatu (nykyinen Yliopistonkatu), oikealla Vuorikatu, Kaisaniemenkatu ja Fabianinkatu. Taaempana vasemmalla Kaivokatu, Makkaratalo ja Helsingin päärautatieasema. Keskellä Rautatientorin laidalla Kansallisteatteri sekä Vilhonkatu.
sisällön kuvaus: Näkymä Musiikkitalon Makasiinipuiston puoleiselta sivustalta, Taideyliopiston Sibelius-Akatemian sisäänkäynnin edestä. Seinäjoelta palaavalla opiskelijalla on runsaasti kantamuksia. Hänellä on kädessään ruskea laukku, jossa on sopraanosaksofoni. Edessään hänellä on musta soitinlaukku, jossa on säkkipilli. Selässään hän kantaa kitaralaukkua, jonka alla on vielä reppu.
sisällön kuvaus: Kuvanveistäjä Pekka Jylhän tekemä muistomerkki Lähde Hakasalmen puistossa. Teos paljastettiin Urho Kekkosen syntymän satavuotispäivänä 3. syyskuuta 2000. Muistomerkki koostuu pisaran muotoisesta vesialtaasta sekä kahdeksan metriä korkeista pylväistä, joiden päissä on pronssiset kädet. Takana näkyy Suomen kansallismuseon torni.
sisällön kuvaus: Kansallismuseon kaikille avoin pihapuisto on kesällä Kansallismuseon Kesäpiha. Kansallismuseota ympäröi kaunis muurien suojaama puisto, joka on levollinen viheralue keskellä vilkasta Helsinkiä. Pohjoispäädyn osa on nimetty Matiaksenlehdoksi Helsingin yliopiston ensimmäisen suomen kielen professorin Matthias Castrenin (1813-1852) mukaan. Taka-alalla vanha matala Vaunuvaja-rakennus, jossa työskentelee tätä nykyä Museoviraston väkeä.
sisällön kuvaus: Puiston nykyilme, kasvillisuus ja tilanjako ovat 1970-luvulta. Etualalla Ukri Merikannon vuonna 1977 valmistunut teos Tähystäjä, joka on tehty ruostumattomasta teräksestä. Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Taustalla pilkottaa Skanska Oy:n tumma pääkonttori.