Kaikki aineistot
Lisää
sisällön kuvaus: Saksalainen kirkko, Unioninkatu 1 - Bernhardinkatu 2 (=4), arkkitehdit Harald Bosse ja C. J. von Heideken, valmistunut v. 1864. Vasemmalla halkoaitaus Unioninkatu 2 - Bernhardinkatu 4 (=6). Näkymä Unioninkatua pitkin pohjoiseen, taustalla näkyy Senaatintori ja Nikolainkirkko (=Suurkirkko, Helsingin tuomiokirkko).
sisällön kuvaus: Saksalainen kirkko (arkkitehdit Harald Bosse ja C. J. von Heideken 1864), Unioninkatu 1. Kuvan vasemmassa alakulmassa olevan halkoaitauksen kohdalle rakennettiin Ruotsalainen normaalilyseo (1880), nykyinen Grundskolan Norsen, Unioninkatu 2, ja matalan puutalon paikalle nykyinen kivitalo, Unioninkatu 3, vuonna 1886. Oikealla näkyy vanha lääninmakasiini, jonka tilalle valmistui nykyinen matalampi, pitkänomainen tiilirakennus vuonna 1888. Kirkon tornia korotettiin vuonna 1897. Kuva kuuluu sarjaan Bilder från Helsingfors vuodelta 1911.
sisällön kuvaus: Suomen valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheim ottaa vastaan Porin raatihuoneen edessä Satakunnan suojeluskuntien paraatin 13.4.1919 Porin valtauksen vuosipäivänä. Kuva otettu Hallituskadulta raatihuoneen edestä. Hallituskatua pitkin etenee suojeluskuntalaisten kulkue kohti länttä. Suojeluskuntalaisilla on yllään sotilaspuvut ja käsissään aseet. Kulkueen keskellä kannettavana Suomen lippu. Mannerheim seisoo raatihuoneen edessä muiden henkilöiden kanssa. Taustalla muita Hallituskadun rakennuksia, sekä Keski-Porin kirkko.
sisällön kuvaus: Suomen valtionhoitaja Carl Gustaf Emil Mannerheim ottaa vastaan Porin raatihuoneen rappusilla Satakunnan suojeluskuntien paraatin 13.4.1919 Porin valtauksen vuosipäivänä. Kuva otettu Hallituskadulta teatterin kulmauksesta kohti raatihuonetta. Hallituskatua pitkin etenee suojeluskuntalaisten kulkue kohti länttä. Suojeluskuntalaisilla on yllään sotilaspuvut ja käsissään aseet. Kulkueen edessä lipunkantaja. Kadun ympärillä kulkutetta seuraamassa olevia ihmisiä. Mannerheim seisoo raatihuoneen edessä muiden henkilöiden kanssa. Taustalla muita Hallituskadun rakennuksia, sekä Keski-Porin kirkko.
Työväenmuseo Werstas sulki ovensa maaliskuussa 2020 Valtioneuvoston suosituksen mukaisesti johtuen valtakunnallisesta koronavirusepidemiasta. Museon pääsisäänkäynnin ovessa on asiaa koskeva tiedote. Valokuva liittyy Vapriikin kuva-arkiston maaliskuussa 2020 toteuttamaan nykydokumentointiin, jossa kuvattiin Tampereen keskusta-alueen koronavirusepidemian sulkemia liikkeitä, ravintoloita, oppilaitoksia, kirkkoja ja muita toimijoita. Dokumentoinnin kuvamateriaali löytyy diaariosta 1566.
sisällön kuvaus: Kuva torista ja Helsingin Osakepankin liike- ja asuinkerrostalosta (Pohjoiskauppatori 3, valmistui v. 1956) sekä Kansallis-Osake-Pankin liike- ja asuinkerrostalosta (Pohjoiskauppatori 1, valmistui v. 1954). Kuvattu Antinkatu 13 kohdalta. Kerrostaloissa useita valomainoksia, mm. vasemmalta oikealle: "Sampo", "Langen ja Louste", Taisto Pihl", "Helsingin Osakepankki", Helsinginpankki", "Urho Tuominen Oy", "Kansallis-Osake-Pankki" ja "Vakuutusyhtiö Pohjola". Kuva otettu pimeään aikaan, linja-autoasemalla useita ihmisiä ja kaksi linja-autoa. Pitkästä valotuksesta johtuen osa jalankulkijoista epätarkkoja. Etualalla jouluvaloja.
sisällön kuvaus: Teitä muistaen 1918 -muistokivi, joka on pystytetty vuoden 1918 sisällissodan uhreille keskelle Vanhaa hautausmaata. Hautausmaan suurimpaan, pitkänomaiseen, kaakko-luode -suuntaiseen joukkohautaan on arvioiden mukaan haudattu n. 300 vainajaa. Muistokivi sijaitsee hauta-alueen luoteispäässä. Hauta-alue on rajattu kivireunuksin. Tähän hautaan siirrettiin myös Lappeenrannan linnoituksen pohjoiskärjessä sijainneen, teloitettujen ja punavankien joukkohaudan vainajat vuonna 1942. Muistopaadessa on teksti "1918 / TEITÄ MUISTAEN / Lappeenrannan ja / ympäristön työväestö". Keskellä hauta-aluetta on rautaristi, jonka soikeassa, kuluneessa metallilaatassa on teksti "Tässä Lepää / Ainoa lapsemme / Sähkömonttööri / [vainajan etu- ja sukunimi] / [syntymäpäivä] / Turku / [kuolinpäivä] / Lappeenranta". Hauta-alueen kaakkoispäässä, kivireunuksen sisäpuolella on pienempi Teitä muistaen 1918 - muistokivi. Kyseessä saattaa olla myös hautausmaan käytävän erottama toinen hauta-alue.
sisällön kuvaus: Tynnyrintekijänkatu 1, Sörnäinen (Kalasatama). Vuonna 1844 Pietarissa toimintansa aloittaneen makkaratehdas Oy A. Marschan Ab:n jakeluautoja lihavalmistetehtaan lastausalueella. Kuvassa kaksi sinistä Volkswagen Typ 2 (Transporter) -pakettiautoa ja Mercedes Benz L 319 -pakettiauto. Lastauslaiturilla makkaratehtaan työntekijöitä ja kuljetuslaatikoita. Taustalla oikealla näkyy Sörnäisten rantatien ylittävä 34 metriä pitkä ja 30 metriä leveä silta, joka rakennettiin metrosillaksi, mutta jota ei koskaan lopulta käytetty. Tuottajain Lihakeskuskunta, jolle Marschanin suku oli yrityksen myynyt, yhdisti sen vuonna 1975 vastikään ostamaansa Helsingin Kauppiaat Oy:hyn, jolloin Marschanin toiminta itsenäisenä yrityksenä päättyi.
sisällön kuvaus: Teitä muistaen 1918 -muistokivi, joka on pystytetty vuoden 1918 sisällissodan uhreille keskelle Vanhaa hautausmaata. Hautausmaan suurimpaan, pitkänomaiseen, kaakko-luode -suuntaiseen joukkohautaan on arvioiden mukaan haudattu n. 300 vainajaa. Muistokivi sijaitsee hauta-alueen luoteispäässä. Hauta-alue on rajattu kivireunuksin. Tähän hautaan siirrettiin myös Lappeenrannan linnoituksen pohjoiskärjessä sijainneen, teloitettujen ja punavankien joukkohaudan vainajat vuonna 1942. Muistopaadessa on teksti "1918 / TEITÄ MUISTAEN / Lappeenrannan ja / ympäristön työväestö". Keskellä hauta-aluetta on rautaristi, jonka soikeassa, kuluneessa metallilaatassa on teksti "Tässä Lepää / Ainoa lapsemme / Sähkömonttööri / [vainajan etu- ja sukunimi] / [syntymäpäivä] / Turku / [kuolinpäivä] / Lappeenranta". Hauta-alueen kaakkoispäässä, kivireunuksen sisäpuolella on pienempi Teitä muistaen 1918 - muistokivi. Kyseessä saattaa olla myös hautausmaan käytävän erottama toinen hauta-alue.
sisällön kuvaus: Teitä muistaen 1918 -muistokivi, joka on pystytetty vuoden 1918 sisällissodan uhreille keskelle Vanhaa hautausmaata. Hautausmaan suurimpaan, pitkänomaiseen, kaakko-luode -suuntaiseen joukkohautaan on arvioiden mukaan haudattu n. 300 vainajaa. Muistokivi sijaitsee hauta-alueen luoteispäässä. Hauta-alue on rajattu kivireunuksin. Tähän hautaan siirrettiin myös Lappeenrannan linnoituksen pohjoiskärjessä sijainneen, teloitettujen ja punavankien joukkohaudan vainajat vuonna 1942. Muistopaadessa on teksti "1918 / TEITÄ MUISTAEN / Lappeenrannan ja / ympäristön työväestö". Keskellä hauta-aluetta on rautaristi, jonka soikeassa, kuluneessa metallilaatassa on teksti "Tässä Lepää / Ainoa lapsemme / Sähkömonttööri / [vainajan etu- ja sukunimi] / [syntymäpäivä] / Turku / [kuolinpäivä] / Lappeenranta". Hauta-alueen kaakkoispäässä, kivireunuksen sisäpuolella on pienempi Teitä muistaen 1918 - muistokivi. Kyseessä saattaa olla myös hautausmaan käytävän erottama toinen hauta-alue.
sisällön kuvaus: Teitä muistaen 1918 -muistokivi, joka on pystytetty vuoden 1918 sisällissodan uhreille keskelle Vanhaa hautausmaata. Hautausmaan suurimpaan, pitkänomaiseen, kaakko-luode -suuntaiseen joukkohautaan on arvioiden mukaan haudattu n. 300 vainajaa. Muistokivi sijaitsee hauta-alueen luoteispäässä. Hauta-alue on rajattu kivireunuksin. Tähän hautaan siirrettiin myös Lappeenrannan linnoituksen pohjoiskärjessä sijainneen, teloitettujen ja punavankien joukkohaudan vainajat vuonna 1942. Muistopaadessa on teksti "1918 / TEITÄ MUISTAEN / Lappeenrannan ja / ympäristön työväestö". Keskellä hauta-aluetta on rautaristi, jonka soikeassa, kuluneessa metallilaatassa on teksti "Tässä Lepää / Ainoa lapsemme / Sähkömonttööri / [vainajan etu- ja sukunimi] / [syntymäpäivä] / Turku / [kuolinpäivä] / Lappeenranta". Hauta-alueen kaakkoispäässä, kivireunuksen sisäpuolella on pienempi Teitä muistaen 1918 - muistokivi. Kyseessä saattaa olla myös hautausmaan käytävän erottama toinen hauta-alue.
Gustaf Henrik Andersson (s. 1856, k. 1910) Omat kuvaamot I G. H. Andersson, Tampere 1881-1892, 1881 Läntinen Pitkäkatu 140, myöhemmin Kauppakatu 18, 1884-1892 Laurentin talo Läntinen Puistokatu 22. II G. H. Andersson, Hämeenlinna, 1887, 1888-1889. Andersson kävi Hämeenlinnassa määräpäivinä. III G. H. Andersson, Heinola 1892-1910, aluksi Lusin kylä Heinolan pitäjä, myöhemmin 1890-luvun lopulta alkaen Heinolan kaupunki. Andersson oli kuvaamon omistaja kuolemaansa 1910 asti. Uusi, tuntematon omistaja jatkoi G. H. Anderssonin nimen käyttämistä ainakin vuoteen 1919.
sisällön kuvaus: Kuva torista ja Helsingin Osakepankin liike- ja asuinkerrostalosta (Pohjoiskauppatori 3, valmistui v. 1956) sekä Kansallis-Osake-Pankin liike- ja asuinkerrostalosta (Pohjoiskauppatori 1, valmistui v. 1954). Kuvattu Yrjönkatu 10 kohdalta. Kerrostaloissa useita valomainoksia, mm. vasemmalta oikealle: "Sampo", "Langen ja Louste", Taisto Pihl", "Helsingin Osakepankki", Helsinginpankki", "Sarpi", "Urho Tuominen Oy" Autoliike koneita työkaluja sähköliike", "Kansallis-Osake-Pankki" ja "Kestilä". Kuva otettu pimeään aikaan, ja torilla kaksi jalankulkijaa, neljä autoa ja muutama polkupyörä. Maassa on lunta. Pitkä valotus aiheuttanut valojuovat ohiajaneesta autosta.
sisällön kuvaus: Teitä muistaen 1918 -muistokivi, joka on pystytetty vuoden 1918 sisällissodan uhreille keskelle Vanhaa hautausmaata. Hautausmaan suurimpaan, pitkänomaiseen, kaakko-luode -suuntaiseen joukkohautaan on arvioiden mukaan haudattu n. 300 vainajaa. Muistokivi sijaitsee hauta-alueen luoteispäässä. Hauta-alue on rajattu kivireunuksin. Tähän hautaan siirrettiin myös Lappeenrannan linnoituksen pohjoiskärjessä sijainneen, teloitettujen ja punavankien joukkohaudan vainajat vuonna 1942. Muistopaadessa on teksti "1918 / TEITÄ MUISTAEN / Lappeenrannan ja / ympäristön työväestö". Keskellä hauta-aluetta on rautaristi, jonka soikeassa, kuluneessa metallilaatassa on teksti "Tässä Lepää / Ainoa lapsemme / Sähkömonttööri / [vainajan etu- ja sukunimi] / [syntymäpäivä] / Turku / [kuolinpäivä] / Lappeenranta". Hauta-alueen kaakkoispäässä, kivireunuksen sisäpuolella on pienempi Teitä muistaen 1918 - muistokivi. Kyseessä saattaa olla myös hautausmaan käytävän erottama toinen hauta-alue.
sisällön kuvaus: Teitä muistaen 1918 -muistokivi, joka on pystytetty vuoden 1918 sisällissodan uhreille keskelle Vanhaa hautausmaata. Hautausmaan suurimpaan, pitkänomaiseen, kaakko-luode -suuntaiseen joukkohautaan on arvioiden mukaan haudattu n. 300 vainajaa. Muistokivi sijaitsee hauta-alueen luoteispäässä. Hauta-alue on rajattu kivireunuksin. Tähän hautaan siirrettiin myös Lappeenrannan linnoituksen pohjoiskärjessä sijainneen, teloitettujen ja punavankien joukkohaudan vainajat vuonna 1942. Muistopaadessa on teksti "1918 / TEITÄ MUISTAEN / Lappeenrannan ja / ympäristön työväestö". Keskellä hauta-aluetta on rautaristi, jonka soikeassa, kuluneessa metallilaatassa on teksti "Tässä Lepää / Ainoa lapsemme / Sähkömonttööri / [vainajan etu- ja sukunimi] / [syntymäpäivä] / Turku / [kuolinpäivä] / Lappeenranta". Hauta-alueen kaakkoispäässä, kivireunuksen sisäpuolella on pienempi Teitä muistaen 1918 - muistokivi. Kyseessä saattaa olla myös hautausmaan käytävän erottama toinen hauta-alue.
sisällön kuvaus: Teitä muistaen 1918 -muistokivi, joka on pystytetty vuoden 1918 sisällissodan uhreille keskelle Vanhaa hautausmaata. Hautausmaan suurimpaan, pitkänomaiseen, kaakko-luode -suuntaiseen joukkohautaan on arvioiden mukaan haudattu n. 300 vainajaa. Muistokivi sijaitsee hauta-alueen luoteispäässä. Hauta-alue on rajattu kivireunuksin. Tähän hautaan siirrettiin myös Lappeenrannan linnoituksen pohjoiskärjessä sijainneen, teloitettujen ja punavankien joukkohaudan vainajat vuonna 1942. Muistopaadessa on teksti "1918 / TEITÄ MUISTAEN / Lappeenrannan ja / ympäristön työväestö". Keskellä hauta-aluetta on rautaristi, jonka soikeassa, kuluneessa metallilaatassa on teksti "Tässä Lepää / Ainoa lapsemme / Sähkömonttööri / [vainajan etu- ja sukunimi] / [syntymäpäivä] / Turku / [kuolinpäivä] / Lappeenranta". Hauta-alueen kaakkoispäässä, kivireunuksen sisäpuolella on pienempi Teitä muistaen 1918 - muistokivi. Kyseessä saattaa olla myös hautausmaan käytävän erottama toinen hauta-alue.
sisällön kuvaus: Teitä muistaen 1918 -muistokivi, joka on pystytetty vuoden 1918 sisällissodan uhreille keskelle Vanhaa hautausmaata. Hautausmaan suurimpaan, pitkänomaiseen, kaakko-luode -suuntaiseen joukkohautaan on arvioiden mukaan haudattu n. 300 vainajaa. Muistokivi sijaitsee hauta-alueen luoteispäässä. Hauta-alue on rajattu kivireunuksin. Tähän hautaan siirrettiin myös Lappeenrannan linnoituksen pohjoiskärjessä sijainneen, teloitettujen ja punavankien joukkohaudan vainajat vuonna 1942. Muistopaadessa on teksti "1918 / TEITÄ MUISTAEN / Lappeenrannan ja / ympäristön työväestö". Keskellä hauta-aluetta on rautaristi, jonka soikeassa, kuluneessa metallilaatassa on teksti "Tässä Lepää / Ainoa lapsemme / Sähkömonttööri / [vainajan etu- ja sukunimi] / [syntymäpäivä] / Turku / [kuolinpäivä] / Lappeenranta". Hauta-alueen kaakkoispäässä, kivireunuksen sisäpuolella on pienempi Teitä muistaen 1918 - muistokivi. Kyseessä saattaa olla myös hautausmaan käytävän erottama toinen hauta-alue.
sisällön kuvaus: Päärautatieaseman rakennus (Kaivokatu 1) nähtynä Rautatientorin toiselta puolen idästä päin. Nupukivien peittämällä torilla näkyy viistosti halki aukean kulkevia kävelyreittejä. Asemarakennuksen edustalla torin laidassa on pysäköityinä pitkä rivi tavarakuljetukseen tarkoitettuja rattaita. Niiden taustalla tepastelee tietä pitkin hevosia vaunuineen ajureiden ohjastamina. Asemarakennuksen kyljessä työmiehet kävelevät laudoista ja lankuista kootussa katoksellisessa rakenteessa. Taustalla näkyvä asemarakennus on vielä kesken rakentamisen. Eliel Saarisen suunnittelema asemarakennus on tyyliltään kansallisromanttinen. Kuvan vasemmassa reunassa puretaan vanhaa asemarakennusta loppuvuodesta 1918.
August Schuffert (s. 1855, k. 1936) Omat kuvaamot I Toiminimi tuntematon, Saksa, Berliini, 1879-1885. II Aug. Schuffert, Jyväskylä, keskusta (nykyinen Väinönkatu 14), toukokuu 1888-1893. Ateljeen sisustus vaihdettavine kulisseineen ja rekvisiittoineen vastasi maamme parhaimpien kuvaamojen tasoa. Schuffert kiinnitti ammattitaitoisena kuvaajana huomiota kompositioon, valaistukseen ja rekvisiittaan. III Aug. Schuffert, Tampere, 1893 Itäinen Pitkäkatu 26, 1895 Hämeenkatu 11, 1901- Hämeenkatu 29, 1892-1916-. Vuosina 1897-1898 kuvaamoa hoiti Schuffertin puoliso. IV Aug. Schuffert, Turku, 1897 Eerikinkatu 17, 1899-1907- Eerikinkatu 15, 1897-1917-n.1920. V Atelier Friedrich, Turku, Uudenmaankatu 2, 1902-1915. Kuvaamon hoitajana toimi vuoteen 1903 Karl I. Borlin (ks.). VI Helio, Turku, Uudenmaankatu 2, 1915-n.1920. VII Helio-Schuffert, Turku, Kauppiaskatu 12, n. 1920-. VIII Aug. Schuffert, Kuopio, n. 1900-1926. IX Apollo, Turku, n. 1930-. X Toiminimi tuntematon, Naantali, 1920- ja 1930-luvun vaihde. XI Toiminimi tuntematon, Forssa, Käsityöläiskatu 38, 1933-1936.
sisällön kuvaus: As Oy Säästökannas Koukkusaarentie 1 - 7 Keski-Vuosaaressa on valmistunut 1965. Rakennuttajana toimi Asuntosäästäjät ry ja suunnittelijana arkkitehti Veijo Kahra. Kokonaisuuteen kuuluu seitsemän kolmikerroksista kerrostaloa, joista neljä on pitkiä lamellitaloja. Asuinrakennuksen piha-aluetta.
sisällön kuvaus: As Oy Säästökannas Koukkusaarentie 1 - 7 Keski-Vuosaaressa on valmistunut 1965. Rakennuttajana toimi Asuntosäästäjät ry ja suunnittelijana arkkitehti Veijo Kahra. Kokonaisuuteen kuuluu seitsemän kolmikerroksista kerrostaloa, joista neljä on pitkiä lamellitaloja. Lapsia asuinrakennuksen piha-alueella.
sisällön kuvaus: As Oy Säästökannas Koukkusaarentie 1 - 7 Keski-Vuosaaressa on valmistunut 1965. Rakennuttajana toimi Asuntosäästäjät ry ja suunnittelijana arkkitehti Veijo Kahra. Kokonaisuuteen kuuluu seitsemän kolmikerroksista kerrostaloa, joista neljä on pitkiä lamellitaloja. Asuinrakennuksen piha-aluetta, jossa pyykkejä kuivumassa.
sisällön kuvaus: As Oy Säästökannas Koukkusaarentie 1 - 7 Keski-Vuosaaressa on valmistunut 1965. Rakennuttajana toimi Asuntosäästäjät ry ja suunnittelijana arkkitehti Veijo Kahra. Kokonaisuuteen kuuluu seitsemän kolmikerroksista kerrostaloa, joista neljä on pitkiä lamellitaloja. Asuinrakennuksen piha-aluetta.
sisällön kuvaus: As Oy Säästökannas Koukkusaarentie 1 - 7 Keski-Vuosaaressa on valmistunut 1965. Rakennuttajana toimi Asuntosäästäjät ry ja suunnittelijana arkkitehti Veijo Kahra. Kokonaisuuteen kuuluu seitsemän kolmikerroksista kerrostaloa, joista neljä on pitkiä lamellitaloja. Asuinrakennuksen piha-aluetta ja pysäköintipaikkoja.
sisällön kuvaus: As Oy Säästökannas Koukkusaarentie 1 - 7 Keski-Vuosaaressa on valmistunut 1965. Rakennuttajana toimi Asuntosäästäjät ry ja suunnittelijana arkkitehti Veijo Kahra. Kokonaisuuteen kuuluu seitsemän kolmikerroksista kerrostaloa, joista neljä on pitkiä lamellitaloja. Porrashuoneen sisäänkäynti.
sisällön kuvaus: As Oy Säästökannas Koukkusaarentie 1 - 7 Keski-Vuosaaressa on valmistunut 1965. Rakennuttajana toimi Asuntosäästäjät ry ja suunnittelijana arkkitehti Veijo Kahra. Kokonaisuuteen kuuluu seitsemän kolmikerroksista kerrostaloa, joista neljä on pitkiä lamellitaloja. Asuinrakennus, piha-alue ja istutuksia.
sisällön kuvaus: As Oy Säästökannas Koukkusaarentie 1 - 7 Keski-Vuosaaressa on valmistunut 1965. Rakennuttajana toimi Asuntosäästäjät ry ja suunnittelijana arkkitehti Veijo Kahra. Kokonaisuuteen kuuluu seitsemän kolmikerroksista kerrostaloa, joista neljä on pitkiä lamellitaloja. Asuinrakennuksen pysäköintipaikkoja.
sisällön kuvaus: As Oy Säästökannas Koukkusaarentie 1 - 7 Keski-Vuosaaressa on valmistunut 1965. Rakennuttajana toimi Asuntosäästäjät ry ja suunnittelijana arkkitehti Veijo Kahra. Kokonaisuuteen kuuluu seitsemän kolmikerroksista kerrostaloa, joista neljä on pitkiä lamellitaloja. Asuinrakennusten piha-aluetta, penkki.
sisällön kuvaus: As Oy Säästökannas Koukkusaarentie 1 - 7 Keski-Vuosaaressa on valmistunut 1965. Rakennuttajana toimi Asuntosäästäjät ry ja suunnittelijana arkkitehti Veijo Kahra. Kokonaisuuteen kuuluu seitsemän kolmikerroksista kerrostaloa, joista neljä on pitkiä lamellitaloja. Asuinrakennuksen piha-aluetta, jossa pyykkejä kuivumassa, pysäköintipaikkoja.
sisällön kuvaus: As Oy Säästökannas Koukkusaarentie 1 - 7 ja Satamasaarentie 2 - 10 Keski-Vuosaaressa on valmistunut 1965. Rakennuttajana toimi Asuntosäästäjät ry ja suunnittelijana arkkitehti Veijo Kahra. Kokonaisuuteen kuuluu seitsemän kolmikerroksista kerrostaloa, joista neljä on pitkiä lamellitaloja. Asuinrakennuksen piha-aluetta.
sisällön kuvaus: Lauttasaaran eteläisellä niemellä, Veijarivuorenniemellä sijaitsee Krimin sodan (1853-1856) aikainen tykkipatteri 1A . Vuonna 1885 sen länsipuolelle rakennettiin toinen tykkipatteri 1B. Kuvassa näkyy läntisemmän tykkipatterin 1B länsipään rintasuoja ja maavallia. Tykkipatteri 1B muodostuu kaikkiaan kolmesta maavallien erottamasta tykkiasemasta, joiden rintasuoja on ladottu suurista kivenlohkareista, joita näkyy kuvassa. Rintasuojassa on neljä ampumatarvikekomeroa. Tykkipatteri on suojattu rintamapuolelta maavallilla. Patteri on noin 120 metriä pitkä. Patterin taustalla kulkee ulkoilutie, entinen tykkitie, tämä ei näy kuvassa. Veijarinvuorenniemen linnoitteet ovat olleet käytössä vain osittain Krimin sodan aikana. Linnoitteet ovat suojanneet Helsinkiä länsisuunnassa ennen Viaporin linnoituksen meririntaman tykkiasemien rakentamista kauemmaksi ulkomeren saarille. Patterin 1B molemmissa päissä oli 2.maailmansodan aikana raskaan it-patterin "Puiston" it-tykit ja patterin päällä ja ympäristössä on ollut lisäksi useita rakennuksia ja neljä it-patteria. Patteria on kunnostettu vuosina 2004-2005, jolloin on korjattu keskimmäisen ja läntisen tykkiaseman muuria ja ammuskomeroita sekä palautettu vallien alkuperäistä muotoa.
sisällön kuvaus: Näkymä Porthaninkatua pitkin koilliseen kohti Torkkelinkadun ja Agricolankadun risteystä. Etualalla avolavainen kuorma-auto lumikinoksessa, taustalla Helsingin teknillisen oppilaitoksen (nyk. Metropolia) rakennus Agricolankatu 1-3 (Torkkelinkatu 8). Oikealla kerrostalo Porthaninkatu 17.
sisällön kuvaus: Näkymä Katajanokalle, Pitkäkadun alkuun (Lång Gatan) ja Katajanokan mökkeihin nykyisen Satamakadun ja Katajanokan puiston paikalla. Pitkäkadulla, vasemmalla tontit 45 ja 50, oikealla tontti 43 (ja risteyksen takana tonttien 54 ja 53 rakennuksia). Vasemmassa reunassa olevan rakennuksen katolla kissa.
sisällön kuvaus: Näkymä Asemapäällikönkatua pitkin Itä-Pasilassa. Asemapäällikönkatu 6, 4 ja 2 sekä Pakkamestarinkatu 2. Pensas- ja puuistutsten takaa näkyy vasemmalla kaksi jalankulkusiltaa, jotka ylittävät Asemapäällikönkadun. Valokuva on otettu Ratamestarinkadun risteyksen yli itään.
sisällön kuvaus: Näkymä Pursimiehenkadun ja Albertinkadun risteyksestä Pursimiehenkatua pitkin koillliseen kohti Laivurinrinnettä. Oikealla Pursimiehenkatu 8, 6, 4, 2, vasemmalla 11, 9. Taustalla keskellä Laivurinrinne 1 (- Tarkk'ampujankatu 17), jonka takana näkyvät Johanneksenkirkon tornit. Vasemmalla Oy Th. Wulffin polkupyörälähetti.
sisällön kuvaus: Keskustakirjasto Oodi, Arkkitehtitoimisto ALA 2018, Töölönlahdenkatu 4. Kirjasto on avattu koronapandemian poikkeustilan jälkeen, ja nuori mies tekee etätöitä. Hän istuu kolmannen kerroksen lastenosaston lattialla tietokoneen ja älypuhelimen kanssa, sillä istumapaikat on rajattu pois käytöstä pitkän oleskelun estämiseksi ja tartuntariskin vähentämiseksi.
sisällön kuvaus: Näkymä Katajanokalle, Pitkäkadun alkuun (Lång Gatan) ja Katajanokan mökkeihin nykyisen Satamakadun ja Katajanokan puiston paikalla. Pitkäkadulla, vasemmalla tontit 45 ja 50, oikealla tontti 43 (ja risteyksen takana tonttien 54 ja 53 rakennuksia). Vasemmassa reunassa olevan rakennuksen katolla kissa.
sisällön kuvaus: Näkymä Laukkasaarenkatua pitkin Katajanokalla. Vasemmalla Laukkasaarenkatu 2, oikealla Laukkasaarenkatu 1. Tien päässä Ankkurikatu 4. Valokuva on otettu luoteeseen. Maa on märkä. Illan pimeydessä katuvalojen loisteessa erottuu kadun oikealta reunalta rakennusjätteen keruuastioita ja suoja-aidan pätkiä.
sisällön kuvaus: Näkymä Pursimiehenkadun ja Albertinkadun risteyksestä Pursimiehenkatua pitkin koillliseen kohti Laivurinrinnettä. Oikealla Pursimiehenkatu 8, 6, 4, 2, vasemmalla 11, 9. Taustalla keskellä Laivurinrinne 1 (- Tarkk'ampujankatu 17), jonka takana näkyvät Johanneksenkirkon tornit.
sisällön kuvaus: Näkymä pitkin Sofiankatua Etelärannan suuntaan. Oikealla Lars Sonckin suunnitelmien mukaan 1903 rakennettu ja 1921 kerroksella korotettu Sofiankatu 4. Rakennus suunniteltiin alun perin osaksi silloista Stockmannin tavarataloa. 1930-luvulta lähtien se oli Helsingin poliisilaitoksen käytössä, ja myöhemmin vuoteen 2016 saakka siinä toimi Helsingin kaupunginmuseo.
sisällön kuvaus: Näkymä Asemapäällikönkatua pitkin Itä-Pasilassa. Kadun vasenta laitaa reunustaa pitkä lauta-aita. Aidan takaa nousevat Opastinsilta 10 sekä Asemapäällikönkatu 7 - Kirjurinkatu 1. Oikealta Asemapäällikönkatu 12, 10 ja 6. Valokuvan alalaidassa näkyy juna-aseman lähibussipysäkin varjo.Valokuva on otettu Asemapäällikönkadun alkupäästä läheltä ratapihaa itä-koilliseen.