Kaikki aineistot
Lisää
sisällön kuvaus: Ulvilan kirkko ja kellotapuli. Kirkko valmistui noin vuonna 1510 ja on yksi Suomen merkittävimmistä ja arvokkaimmista keskiaikaisista muistomerkeistä. Paikalle on ilmeisesti rakennettu ensimmäinen kirkko vuonna 1332, kirkkoa ympäröivä hautausmaa on vihitty käyttöön vuonna 1347.
sisällön kuvaus: Ulvilan kirkko ja kellotapuli. Kirkko valmistui noin vuonna 1510 ja on yksi Suomen merkittävimmistä ja arvokkaimmista keskiaikaisista muistomerkeistä. Paikalle on ilmeisesti rakennettu ensimmäinen kirkko vuonna 1332, kirkkoa ympäröivä hautausmaa on vihitty käyttöön vuonna 1347.
sisällön kuvaus: Ulvilan kirkko ja tapuli, Ulvila. Kuvassa näkyy harmaakivikirkkorakennus, tapuli, kirkon kiviaitaa ja portti; edustalla puuaitaa ja taustalla puinen rakennus. Ulvilan kirkko (myös Pyhän Olavin kirkko) on Ulvilassa sijaitseva keskiaikainen kivikirkko, joka on rakennettu 1400–1500-lukujen vaihteessa. Se on yksi Suomen merkittävimmistä ja parhaiten alkuperäisessä asussaan säilyneistä keskiaikaisista harmaakivikirkoista
sisällön kuvaus: Ulvilan suojeluskunnan lipun vihkiäiset Ulvilan hautausmaan sankarihaudalla vuonna 1921. Kuvassa näkyy paljon sotilaita, joiden takana myös naisia ja lapsia. Yksi sotilaista pitelee Suomen lippua Sankarihaudan edessä, jossa on myös kukkaseppeleitä. Taustalla näkyy haustausmaan puita ja Ulvilan kirkko. Ulvilan kirkko (myös Pyhän Olavin kirkko) on Ulvilassa sijaitseva keskiaikainen kivikirkko, joka on rakennettu 1400–1500-lukujen vaihteessa. Se on yksi Suomen merkittävimmistä ja parhaiten alkuperäisessä asussaan säilyneistä keskiaikaisista harmaakivikirkoista
sisällön kuvaus: Ulvilan suojeluskunnan lipun vihkiäiset Ulvilan hautausmaan sankarihaudalla vuonna 1921. Kuvassa näkyy paljon sotilaita, joiden takana myös naisia ja lapsia. Yksi sotilaista pitelee Suomen lippua Sankarihaudan edessä, jossa on myös kukkia. Taustalla näkyy haustausmaan puita ja Ulvilan kirkko. Ulvilan kirkko (myös Pyhän Olavin kirkko) on Ulvilassa sijaitseva keskiaikainen kivikirkko, joka on rakennettu 1400–1500-lukujen vaihteessa. Se on yksi Suomen merkittävimmistä ja parhaiten alkuperäisessä asussaan säilyneistä keskiaikaisista harmaakivikirkoista
sisällön kuvaus: Ulvilan suojeluskunnan lipun vihkiäisseremonia Ulvilan kirkossa vuonna 1921. Ulvilan kirkko (myös Pyhän Olavin kirkko) on Ulvilassa sijaitseva keskiaikainen kivikirkko, joka on rakennettu 1400–1500-lukujen vaihteessa. Se on yksi Suomen merkittävimmistä ja parhaiten alkuperäisessä asussaan säilyneistä keskiaikaisista harmaakivikirkoista
sisällön kuvaus: Ulvilan suojeluskunnan lipun vihkiäisseremonia Ulvilan kirkossa vuonna 1921. Ulvilan kirkko (myös Pyhän Olavin kirkko) on Ulvilassa sijaitseva keskiaikainen kivikirkko, joka on rakennettu 1400–1500-lukujen vaihteessa. Se on yksi Suomen merkittävimmistä ja parhaiten alkuperäisessä asussaan säilyneistä keskiaikaisista harmaakivikirkoista
sisällön kuvaus: Ulvilan suojeluskunnan lipun vihkiäisseremonia Ulvilan kirkossa vuonna 1921. Kuvassa kolme naista pitää Suomen lippua alttarin tuntumassa. Ulvilan kirkko (myös Pyhän Olavin kirkko) on Ulvilassa sijaitseva keskiaikainen kivikirkko, joka on rakennettu 1400–1500-lukujen vaihteessa. Se on yksi Suomen merkittävimmistä ja parhaiten alkuperäisessä asussaan säilyneistä keskiaikaisista harmaakivikirkoista
sisällön kuvaus: Ulvilan kirkko, Saarentie 2, Ulvila. Kirkkorakennuksen eteläpääty ja kellotapuli. Kirkko on rakennettu vuonna 1495-1510 ja on yksi merkittävimmistä harmaakivikirkoista Suomessa. Kirkko tunnetaan myös Pyhän Olavin kirkkona suojelupyhimyksensä mukaan. Etualalla on hautakiviä.
sisällön kuvaus: Ulvilan kirkko, Saarentie 2, Ulvila. Kirkkorakennuksen länsipääty ja kellotapuli kuvattuna yli Kirkkojuovan yli. Kirkko on rakennettu vuonna 1495-1510 ja on yksi merkittävimmistä harmaakivikirkoista Suomessa. Kirkko tunnetaan myös Pyhän Olavin kirkkona suojelupyhimyksensä mukaan.
sisällön kuvaus: Ulvilan kirkkoherranpappila. Gammelgårdin, kookas uusrenessanssirakennus valmistui vuonna 1894. Kuva on otettu vuonna 1911 rovasti Karl Stenbäckin ja ruustinna Selma Stenbäckin kultahäiden yhteydessä. Komeaa pappilaa ympäröi hyvin hoidettu puutarha. Juhla-asuisia lapsia ja aikuisia pihassa. Pappila joen puolelta. Q n:o 00657.
sisällön kuvaus: Yleiskuva Porin vanhalta hautausmaalta. Hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1809 Ulvilan kirkkoherran ja hovisaarnaajan, Fredrik Lebellin toimesta. Hautausmaa poistui käytöstä vuonna 1884, jonka jälkeen siellä suoritettiin vain muutamia hautauksia sukuhautoihin, kunnes vuonna 2008 hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön uurnahauta-alueena ja samalla koki merkittävän muutoksia puistomaisempaan suuntaan. Alue kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Taustalla Porin vesitorni.
sisällön kuvaus: Yleiskuva Porin vanhalta hautausmaalta. Hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1809 Ulvilan kirkkoherran ja hovisaarnaajan, Fredrik Lebellin toimesta. Hautausmaa poistui käytöstä vuonna 1884, jonka jälkeen siellä suoritettiin vain muutamia hautauksia sukuhautoihin, kunnes vuonna 2008 hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön uurnahauta-alueena ja samalla koki merkittävän muutoksia puistomaisempaan suuntaan. Alue kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Kuvassa useita rautaisia tai kivisiä muistomerkkejä, taustalla, käytävän päässä näkyy Maantiekadun terveyskeskus.
sisällön kuvaus: Yleiskuva Porin vanhalta hautausmaalta. Hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1809 Ulvilan kirkkoherran ja hovisaarnaajan, Fredrik Lebellin toimesta. Hautausmaa poistui käytöstä vuonna 1884, jonka jälkeen siellä suoritettiin vain muutamia hautauksia sukuhautoihin, kunnes vuonna 2008 hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön uurnahauta-alueena ja samalla koki merkittävän muutoksia puistomaisempaan suuntaan. Alue kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Kuvassa uusi uurna-hauta alue, jossa useita kynttilöitä ja lyhtyjä.
sisällön kuvaus: Porin vanhan hautausmaan portti vesitornin takana. Hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1809 Ulvilan kirkkoherran ja hovisaarnaajan, Fredrik Lebellin toimesta. Hautausmaa poistui käytöstä vuonna 1884, jonka jälkeen siellä suoritettiin vain muutamia hautauksia sukuhautoihin, kunnes vuonna 2008 hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön uurnahauta-alueena ja samalla koki merkittävän muutoksia puistomaisempaan suuntaan. Alue kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon.
sisällön kuvaus: Yleiskuva Porin vanhalta hautausmaalta. Hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1809 Ulvilan kirkkoherran ja hovisaarnaajan, Fredrik Lebellin toimesta. Hautausmaa poistui käytöstä vuonna 1884, jonka jälkeen siellä suoritettiin vain muutamia hautauksia sukuhautoihin, kunnes vuonna 2008 hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön uurnahauta-alueena ja samalla koki merkittävän muutoksia puistomaisempaan suuntaan. Alue kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Kuvassa useita rautaisia tai kivisiä muistomerkkejä, sekä rauta-aidalla aidattu alue, jossa hautakivi ja patsas muistomerkit.
sisällön kuvaus: Ylösnousemuksen aukiona tunnettu pergola ja kokoontumispaikka Porin vanhalla hautausmaalla. Hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1809 Ulvilan kirkkoherran ja hovisaarnaajan, Fredrik Lebellin toimesta. Hautausmaa poistui käytöstä vuonna 1884, jonka jälkeen siellä suoritettiin vain muutamia hautauksia sukuhautoihin, kunnes vuonna 2008 hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön uurnahauta-alueena ja samalla koki merkittävän muutoksia puistomaisempaan suuntaan. Alue kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon.
sisällön kuvaus: Ylösnousemuksen aukiona tunnettu pergola ja kokoontumispaikka Porin vanhalla hautausmaalla. Hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1809 Ulvilan kirkkoherran ja hovisaarnaajan, Fredrik Lebellin toimesta. Hautausmaa poistui käytöstä vuonna 1884, jonka jälkeen siellä suoritettiin vain muutamia hautauksia sukuhautoihin, kunnes vuonna 2008 hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön uurnahauta-alueena ja samalla koki merkittävän muutoksia puistomaisempaan suuntaan. Alue kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Taustalla Porin vesitorni.
sisällön kuvaus: Yleiskuva Porin vanhalta hautausmaalta. Hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1809 Ulvilan kirkkoherran ja hovisaarnaajan, Fredrik Lebellin toimesta. Hautausmaa poistui käytöstä vuonna 1884, jonka jälkeen siellä suoritettiin vain muutamia hautauksia sukuhautoihin, kunnes vuonna 2008 hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön uurnahauta-alueena ja samalla koki merkittävän muutoksia puistomaisempaan suuntaan. Alue kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Kuvassa useita rautaisia tai kivisiä muistomerkkejä, hieman kuvan oikealla puolella kuusiaidalla aidattu hautamuistomerkki.
sisällön kuvaus: Yleiskuva Porin vanhalta hautausmaalta. Hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1809 Ulvilan kirkkoherran ja hovisaarnaajan, Fredrik Lebellin toimesta. Hautausmaa poistui käytöstä vuonna 1884, jonka jälkeen siellä suoritettiin vain muutamia hautauksia sukuhautoihin, kunnes vuonna 2008 hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön uurnahauta-alueena ja samalla koki merkittävän muutoksia puistomaisempaan suuntaan. Alue kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Kuvassa useita rautaisia tai kivisiä muistomerkkejä, hieman kuvan vasemmalla puolella rauta-aidalla aidattu muistomerkki, etualalla ketjulla rajattu hauta.
sisällön kuvaus: Ylösnousemuksen aukiona tunnettu pergola ja kokoontumispaikka Porin vanhalla hautausmaalla. Hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1809 Ulvilan kirkkoherran ja hovisaarnaajan, Fredrik Lebellin toimesta. Hautausmaa poistui käytöstä vuonna 1884, jonka jälkeen siellä suoritettiin vain muutamia hautauksia sukuhautoihin, kunnes vuonna 2008 hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön uurnahauta-alueena ja samalla koki merkittävän muutoksia puistomaisempaan suuntaan. Alue kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Taustalla näkyy uusi uurnahauta-alue.
sisällön kuvaus: Ylösnousemuksen aukiona tunnettu pergola ja kokoontumispaikka Porin vanhalla hautausmaalla. Hautausmaa vihittiin käyttöön vuonna 1809 Ulvilan kirkkoherran ja hovisaarnaajan, Fredrik Lebellin toimesta. Hautausmaa poistui käytöstä vuonna 1884, jonka jälkeen siellä suoritettiin vain muutamia hautauksia sukuhautoihin, kunnes vuonna 2008 hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön uurnahauta-alueena ja samalla koki merkittävän muutoksia puistomaisempaan suuntaan. Alue kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Lähikuva aukion keskellä olevista Kiitoskivistä, joiden viereen voi laskea kukat ja muut muistamiset.