Kaikki aineistot
Lisää
sisällön kuvaus: 1550-luvulla valmistunut Helsingin ensimmäinen kirkko oli noin 20 metriä pitkä ja noin 10 metriä leveä. Puurakenteinen rakennus oli käytössä 1670-luvulle asti. Kirkon rauniota tutkittiin 1930-luvulla, jolloin siitä löydettiin yli 130 arkkuhautaa. Nykyään kirkosta on jäljellä enää vain sen kivijalka. Edustalla kettingein aidattu Hans van Sandenin hautakiven jäljennös. Alkuperäinen hautakivi löydettiin kirkon raunioista vuonna 1866.
sisällön kuvaus: 1550-luvulla valmistunut Helsingin ensimmäinen kirkko oli noin 20 metriä pitkä ja noin 10 metriä leveä. Puurakenteinen rakennus oli käytössä 1670-luvulle asti. Kirkon rauniota tutkittiin 1930-luvulla, jolloin siitä löydettiin yli 130 arkkuhautaa. Nykyään kirkosta on jäljellä enää vain sen kivijalka. Vasemmalla edessä kohteesta kertova opaste.
sisällön kuvaus: 1550-luvulla valmistunut Helsingin ensimmäinen kirkko oli noin 20 metriä pitkä ja noin 10 metriä leveä. Puurakenteinen rakennus oli käytössä 1670-luvulle asti. Kirkon rauniota tutkittiin 1930-luvulla, jolloin siitä löydettiin yli 130 arkkuhautaa. Nykyään kirkosta on jäljellä enää vain sen kivijalka.
sisällön kuvaus: 1550-luvulla valmistunut Helsingin ensimmäinen kirkko oli noin 20 metriä pitkä ja noin 10 metriä leveä. Puurakenteinen rakennus oli käytössä 1670-luvulle asti. Kirkon rauniota tutkittiin 1930-luvulla, jolloin siitä löydettiin yli 130 arkkuhautaa. Nykyään kirkosta on jäljellä enää vain sen kivijalka.
sisällön kuvaus: Hans van Sandenin hauta, Kirkkorinne, Vanhakaupunki. Hollannista (tai Saksasta?) tullut, 1590 kuollut van Sanden oli 1500-luvun loppupuolen Helsingin vauraimpia porvareita. Hänen hautakivensä löydettiin 1860-luvulla Helsingin ensimmäisen kirkon raunioista Vanhankaupungin Kirkkorinteestä. Robert Stigell teki siitä 1890 kopion mustasta graniitista. Hautakivessä on van Sandenin vaimon suvun (Jägerhorn) vaakuna ja teksti: "Hans van Sanden end sine erven anno domino 1590".
sisällön kuvaus: Vanhakaupungin kirkonrauniot, Vanhankaupungintie 10. Kirkon pohjat sijaitsevat Kirkkorinteessä Kustaa Vaasan puistossa. Kirkko on 1550-luvulla rakennettu ensimmäinen Helsingin alueen kirkko. Taustalla oikealla Vanhankaupungintie 9:n puurakennus. Vasemmalla taustalla näkyy Koskelantie 72:n pääty. Valokuva on otettu lounaasta.
sisällön kuvaus: Opetusministeriön nuorisovaltuuskunta vieraili syyskuussa 1977 tutustumassa Norjan kirkko- ja kulttuuriministeriön nuorisotyöhön. Vierailukohteina olivat Oslo ja Hardangervidda. Kuvassa ollaan vanhan kivirakennuksen raunioilla. Muureille kiipeämisestä varoittaa kyltti ”Klyv ikke på muren”. Isäntinä (STUI:n) Magnus Nielsen, Bjarne Ingsöj, Odd Ingebretsen ja ? Kerstin Ekman on kuvassa vaalea huivi päässään. Puissa ja maassa on jo keltaisia lehtiä, syksyn tuntua.
sisällön kuvaus: Nainen myy kalatorilla silakkaa ja siikaa. Kalatori ympäristöineen on Rauman keskiaikaisen kaupungin vanhinta osaa. Sen kaakkoispuolella sijaitsevat Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot. Paikalla on ollut vanhempi puukirkko jo 1200- tai viimeistään 1300-luvuilla. Nykyisin rauniona oleva kivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Kirkon tuhouduttua tulipalossa vuonna 1640, menetti Kalatori merkitystään ja kaupankäynti siirtyi vähitellen nykyiselle Kauppatorille. Kalatorilla on oletettu olleen myös Rauman vanhimman sataman. Alueen maaduttua se on toiminut aluksi peltona ja laidunmaana. Vuosina 2009 ja 2010 suoritetuissa arkeologisissa kaivauksissa tehtyjen löytöjen perusteella selvisi, että paikalla on sijainnut tori jo 1400– 1500-luvuilla. Tori on aikaisemmin tunnettu usealla eri nimellä. Vanhimmassa, 1600- ja 1700-lukujen vaihteesta peräisin olevassa Rauman kartassa se on nimellä Karjatori. Myöhemmin se esiintyy nimillä Vähätori ja Uusi tori. Nykyisen nimensä Kalatori sai 1800-luvun lopulla. Vanha Rauma on Raumalla sijaitseva vanha puutalokaupunginosa. Se on Pohjoismaiden laajin, yhtenäisin ja parhaiten säilynyt vanha puukaupunkialue, jonka asemakaava periytyy jo keskiajalta . Lähdelistassa yksityiskohtaisempaa tietoa Vanhasta Raumasta.
sisällön kuvaus: Nainen myy kalatorilla savukalaa, tuoretta silakkaa ja merilohta. Kalatori ympäristöineen on Rauman keskiaikaisen kaupungin vanhinta osaa. Sen kaakkoispuolella sijaitsevat Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot. Paikalla on ollut vanhempi puukirkko jo 1200- tai viimeistään 1300-luvuilla. Nykyisin rauniona oleva kivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Kirkon tuhouduttua tulipalossa vuonna 1640, menetti Kalatori merkitystään ja kaupankäynti siirtyi vähitellen nykyiselle Kauppatorille. Kalatorilla on oletettu olleen myös Rauman vanhimman sataman. Alueen maaduttua se on toiminut aluksi peltona ja laidunmaana. Vuosina 2009 ja 2010 suoritetuissa arkeologisissa kaivauksissa tehtyjen löytöjen perusteella selvisi, että paikalla on sijainnut tori jo 1400– 1500-luvuilla. Tori on aikaisemmin tunnettu usealla eri nimellä. Vanhimmassa, 1600- ja 1700-lukujen vaihteesta peräisin olevassa Rauman kartassa se on nimellä Karjatori. Myöhemmin se esiintyy nimillä Vähätori ja Uusi tori. Nykyisen nimensä Kalatori sai 1800-luvun lopulla. Vanha Rauma on Raumalla sijaitseva vanha puutalokaupunginosa. Se on Pohjoismaiden laajin, yhtenäisin ja parhaiten säilynyt vanha puukaupunkialue, jonka asemakaava periytyy jo keskiajalta . Lähdelistassa yksityiskohtaisempaa tietoa Vanhasta Raumasta.
Etualalla Nikkarin koulu ja koulun urheilukenttä, jonka takana Keravan kirjasto. Keskivaiheilla kaksi tornitaloa (kolmatta rakennetaan parhaillaan), kaupungintalo, Toivosen liikekiinteistön laajennusosa sekä vanhaosa, HOK :in Kauppakeskus tavaratalo (entinen Sokos), Ylikeravan koulun (ns. Puukoulu) rauniot, ns. Petterin liikekiinteistö, Keravan Liikekeskus Oy:n liikekiinteistö, KTY:n liiketalo, Keravan kauppalan virkailijoiden talo (ns. "Haitaritalo") ja Valtion virastotalo. Taustalla Ornon tehdasrakennukset Jaakkolan pienteollisuusalueella.