Kaikki aineistot
Lisää
Tässä harjoituksessa pohditaan ryhmittäin kestävän kehityksen toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa ja erilaisten ihmisten elämissä. Yksi ryhmä tutustuu yhteen osa-alueeseen ja loppukoonnin avulla jaetaan ryhmän pohdinnat muille. Kukin ryhmä saa tiettyyn kestävän kehityksen osa-alueeseen liittyvän esimerkkitarinan luettavaksi pohdintoja varten.
Opinnäytetyöni toimeksiantaja oli Sotkamon kunnan varhaiskasvatus. Opinnäytetyöni aihe on Kyllin hyvä vanhemmuus. Opinnäytetyöni tavoitteena oli saada vastaus seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Kuinka vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta voisi tukea varhaiskasvatuksessa? Kuinka varhaiskasvatus voisi kehittää vanhemmuuden tukemista? Kuinka lapsen osallisuutta voisi lisätä annettaessa palautetta päiväkodissa vietetystä päivästä? Opinnäytetyössä tehtiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta hermeneuttisfenomenologisella tutkimusotteella. Opinnäytetyö koostui toimintaosuudesta ja teemahaastatteluista. Tutkimus toteutettiin Sotkamon kunnan varhaiskasvatuksessa, 3-5-vuotiaiden lasten lapsiryhmässä. Aineisto kerättiin vanhempien yksilöteemahaastatteluilla, jotka myöhemmin litteroitiin aineiston analysointia varten. Opinnäytetyössä lapsiryhmän viisi lasta saivat liimata hymiötarroja paperille päivän toimintoja kuvaavien kuvien viereen ja illalla kotona vanhemmat keskustelivat lasten kanssa päiväkodissa vietetyn päivän toiminnoista ja hymiöistä. Toimintaosuus kesti viikon ja annoin toimintaosuudelle nimeksi ”Tarraviikon”. Tuloksista kävi ilmi, että vanhempien mielestä Tarraviikko on yksi keinoista lisätä vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja tietämystä lapsen päiväkotipäivän kulusta. Vanhempien mielestä myös lapsen kertoma palaute päiväkotipäivästä oli tarkempi kuin varhaiskasvattajien kertoma. Vanhemmuuden tukemiseen ei tullut kehittämisideoita vanhemmilta ja pääsääntöisesti he kokivat, että päiväkodista saatu tuki vanhemmuuteen on ollut riittävä. Vanhemmat toivoivat Tarraviikon olevan useammin, että lapsi oppisi itse kertomaan hänelle päiväkodissa vietetyn päivän merkittävimmistä tapahtumista. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu vanhemman ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta, vanhemmuudesta, kiintymyssuhteesta, lapsen kasvusta ja kehityksestä, varhaiskasvatuksesta ja kasvatusyhteistyöstä.
Welfare and learning center 'Fysipiste' asked to make a process description of 'Liito' 'group where preschool aged children practice their perceptual motor skills. Process description was created to support the work of students who lead the group by making transfer of information easier and by supporting students' independent work. The aim of this study is to examine what is good group activity like from the perspective of students who led the 'Liito'- group, the instructors of the students and the parents of the children who participated in the group. Process description of group activity is formulated based on the opinions and views of the people mentioned above. There were altogether eight participants in the study, of whom two were students of physiotherapy, physiotherapist from the welfare and learning center 'Fysipiste', teacher of physiotherapy and mothers of four children who participated in the 'Liito'-group. The research method used in the study was theme interview. The interviews were carried out in the facilities of 'Fysipiste' and each interview was conducted between the interviewer and twointerviewees. In addition, the interviews were recorded to be transcribed. Communication of information was recognized as one criterion for quality. All the participants in the study found also giving feedback important, especially as a part of evaluation and development of group functioning. In addition, safety was an important factor. Good group meeting includes diverse exercises and a specific structure. The criteria for good group activity also entailed feelings of success, cooperation between the students who led thegroup and acknowledgement of the children's opinions. Based on the results of the study, process description was made of 'Liito'-group which is a part of the welfare and learning center 'Fysipiste'. Process description entails theprocess and its goals, actor, as well as the process taking place during the school year. Process description clearly outlines the unity of 'Liito'-group and the roles of each participant.
Opinnäytetyöni aiheena oli suunnitella lisää sisältöä ja materiaalia virtuaalinavettaan. Virtuaalinavetta on Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän ammattiopiston netissä toimiva opetuspeli Peltosalmen koulutilan navetasta, jota on hankerahoituksen avulla kehitetty. Ensimmäinen hanke käynnistyi alun perin vuonna 2007 ja rahoittajana toimi Opetushallitus. Tällöin käynnistyi ns. virtuaalinavetta ykkönen. Virtuaalinavetta ykköstä seurasi vuonna 2008 virtuaalinavetta-2 jatkohanke. Virtuaalinavetta ykkösen ja kakkosen aikana toteutettiin netissä oleva, Java-alustalla toimiva kolmiulotteinen virtuaalinavetta, jota jokainen pääsee katsomaan: www.virtuaalinavetta.fi. Virtuaalinavetta ykkösen ja kakkosen aikana luotiin nettipeliin itse navetta sekä mallinnettiin eläimiä ja muuta sisältöä. Virtuaalinavetan navetta on tarkka jäljennös oikeasta Peltosalmen koulutilan navetasta. Virtuaalinavetta on suunniteltu antamaan pedagogista informaatiota luonnonvara-alan toisen asteen opiskelijoille. Ajatuksena oli luoda virtuaalinen opetuspaketti navettaympäristöstä, jossa opiskelija voisi saada tietoa navetasta ja lehmistä ilman, että hänen tarvitsee mennä sisälle oikeaan navettaan. Virtuaalinavetta voisi antaa opiskelijalle teoriassa mahdollisimman paljon siitä tiedosta, miten navettaympäristössä toimiminen käytännössä toteutetaan ja mitä siellä tulee huomioida. Virtuaalinavetta kolme käynnistyi vuoden 2011 alusta ja sen aikana luodaan lisää sisältöä virtuaalinavettaan. Opinnäytetyöni aiheena oli ideoida ja luoda virtuaalinavettaan sisältöä, joka tukisi virtuaalinavetan alkuperäisiä lähtötarkoituksia, eli luoda opetusmateriaalia toisen asteen luonnonvaraalan opiskelijoille. Pääpaino on eläinten hyvinvoinnissa sekä yleisissä navettatöissä, joita opiskelija suorittaa koulutusohjelman aikana. Pääpaino työssä on eläinten hyvinvoinnissa, sillä se on aihe, joka nostattaa aina tunteita ja on eläinten kasvattajan kannalta ratkaisevassa asemassa oleva tekijä. Tavoitteenani tässä opinnäytetyössä oli ideoida ja luoda pedagogista sisältöä virtuaalinavettaan, sekä tehdä siitä elävämmän näköinen. Nämä tavoitteet saavutettiin, kun lisäsin virtuaalinavettaan lehmiä ja muuta sisältöä tuomaan elävyyttä, sekä opetusmateriaalit, jotka löytyvät navetan kirjastosta.
Näiden tehtäväkorttien avulla oppijat voivat harjoitella kriittistä medialukua ja kriittistä geomedian lukemisen taitoa ja oppia tunnistamaan väärää ja harhaanjohtavaa uutisointia, jossa käytetään geomediaa. Materiaali soveltuu pääasiassa perusopetuksen yläluokille mm. maantiedon opetukseen. Voit tulostaa tehtäväkortit kaksipuoleisena A4-paperille, jolloin yksittäisen tehtävän oikea vastaus tulee tehtäväkortin kääntöpuolelle. Lisäksi on tarjolla tyhjä sanomalehtisivu oppijan omalle maantieteeseen liittyvälle uutiselle. Näitä tehtäväkortteja saa käyttää CC BY 4.0 -lisenssillä (vapaa käyttö- ja muokkausoikeus, viittaa alkuperäiseen). Oppimateriaali on tuotettu yhdessä CRITICAL-tutkimushankkeen (https://educritical.fi/fi/) kanssa, jota on rahoittanut Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Lisäksi tutkimusta on tukenut Opettajien akatemia, Helsingin yliopisto. Tämä materiaali kuuluu paikkatietoa ja geomediaa käsittelevään laajaan kokoelmaan "Paikkatiedon (GIS) ja geomedian oppimateriaaleja eri kouluasteille" https://aoe.fi/#/kokoelma/125 . Viittausohje: Muukkonen & Hynynen (2024). Uutisten geomedian kriittinen lukeminen - tehtäväkortit. Avointen oppimateriaalien kirjasto https://aoe.fi/#/materiaali/3690
Diagrammit ovat tärkeä osa, kun halutaan visualisoida ja esittää määrällistä informaatiota informatiivisessa muodossa. Opi tämän materiaalin avulla hyvän diagrammin laadinnan periaatteet. Opi myös millä tavalla huonosti laadittu diagrammi voi johtaa lukijaa harhaa. Tämä oppimateriaali kertoo lukio- ja perusopetustasoisesti perustietoa diagrammien käytöstä ja laadinnasta. Diagrammeja esiintyy monissa eri yhteyksissä - varsinkin virallisissa konteksteissa kuten politiikassa, uutisissa tai tieteen julkaisuissa. Siksi on erityisen tärkeää osata lukea diagrammeja kriittisesti ja havaita niiden mahdolliset huomattavat rakenteelliset virheet. Materiaalia voi käyttää oppilaan oheismateriaalina tai opettaja voi käyttää materiaalia opetuksen tukena. Oppimateriaalin voi tulostaa esimerkiksi A4-koossa tai käyttää digitaalisena materiaalina pdf-tiedostona. Oppimateriaali on tuotettu yhdessä CRITICAL-tutkimushankkeen kanssa, jota on rahoittanut Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Lisäksi tutkimusta on tukenut Opettajien akatemia, Helsingin yliopisto. Tämä materiaali kuuluu kokoelmaan "Paikkatiedon (GIS) ja geomedian oppimateriaaleja eri kouluasteille" https://aoe.fi/#/kokoelma/125
Tähän oppimateriaaliin on koottuna lyhyitä opetusvideoita paikkatiedon ja geomedian peruskäsitteistä. Materiaali soveltuu pääasiassa perusopetuksen yläluokille ja lukioon maantiedon ja maantieteen opetukseen, mutta myös johdannoksi maanmittausalan koulutukseen sekä yliopiston maantieteen opetukseen. Nämä videot perustuvat Avointen oppimateriaalien kirjastossa julkaistuihin aiempiin paikkatiedon ja geomedian oppimateriaaleihimme (https://aoe.fi/#/kokoelma/125), Videoiden sisältöä saa käyttää CC BY 4.0 -lisenssillä (vapaa käyttö- ja muokkausoikeus, viittaa alkuperäiseen). Oppimateriaali on tuotettu yhdessä CRITICAL-tutkimushankkeen (https://educritical.fi/fi/) kanssa, jota on rahoittanut Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Lisäksi tutkimusta on tukenut Opettajien akatemia, Helsingin yliopisto. Tämä materiaali kuuluu kokoelmaan "Paikkatiedon (GIS) ja geomedian oppimateriaaleja eri kouluasteille" https://aoe.fi/#/kokoelma/125 . Käsikirjoitus: Petteri Muukkonen, Eetu Summanen Opettaja: Petteri Muukkonen Kuvaus: Eetu Summanen, Markus Jylhä Editointi: Eetu Summanen Teksitys: Eetu Summanen (suomi), Johanna Hokkinen (ruotsi) Materiaalin tuottamisessa auttanut: Laura Hynynen Julkaisija: CRITICAL-hanke, Helsingin yliopisto Viittausohje: Muukkonen, Summanen, Hokkinen, Hynynen & Jylhä (2023). Paikkatiedon ja geomedian peruskäsitteet (lyhyet opetusvideot). Avointen oppimateriaalien kirjasto https://aoe.fi/#/materiaali/3524