Kaikki aineistot
Lisää
Työni tarkoituksena oli esitellä kaksi Händelin hyvin erilaista ja harvoin esitettyä kantaatti hänen Italian-ajaltaan, sekä tulkita erilaisia affekteja, joita kantaateista löytyi. Valitsemani kantaatit olivat: Tra le fiamme, sekä Dietro l’ormi fugaci (Armida abbandonata). Tutkimuksessa selvitin säveltäjän elämää kantaattien sävellysvuosina ja perehdyin asioihin, jotka mielestäni ovat vaikuttaneet teosten syntyyn, sekä asioihin, jotka auttoivat minua tulkitsemaan hänen musiikkiaan paremmin. Työni on toteutettu monimuototyönä. Sen ensimmäinen osa on kirjallinen osuus, joka perustuu tapaani työstää teoksia ennen esittämistä. Olen kirjoittanut lyhyesti Händelin elämästä lähinnä Italian-aikana, sekä elämästä yleensä 1700–luvun alussa. Lisäksi kuvailen lyhyesti affektien syntyä ja erilaisia koristelutapoja. Analyysiosuudessa esitän joitain tulkintoja kantaattien affekteista, joista kerron enemmän myös teoriaosiossani. Toinen osuus on tutkimuksen tuloksena syntynyt tallenne taiteellisen valmiuden tutkinnostani, jossa esitin kantaatit. Se on äänitetty Helsingin konservatorion konserttisalissa 5.5.2009 seuraavien soittajien kanssa: Aino Saari, barokkiviulu; Kari Olamaa, barokkiviulu; Kaisu Hynninen, nokkahuilu; Sini Vahervuo, nokkahuilu ja traverso; Markus Kuikka, gamba; Pieta Mattila, barokkisello; Jarle Amundsen, cembalo; Marianna Henriksson, cembalo. Tutkimusmenetelmäni oli kerätä tietoa säveltäjästä, teoksiin liittyvästä kirjallisuudesta, sekä historiallisista tapahtumista sävellysten aikaan. Lopputuloksena oli hieno kokopitkä konsertti usean loistavan muusikon kanssa. Opinnäytetyöni koin vahvistavan mielikuvaani Händelin musiikista ja vapaudesta tulkita affekteja. Lisäksi opin paremmin toimimaan kamariyhtyeessä, sekä kuuntelemaan ja lukemaan eri soittimien melodioita.
Tämän opinnäytetyön keskeisenä sisältönä on Johann Sebastian Bachin Ich will den Kreuzstab gerne tragen -kantaatin (BWV 56) analysointi ja esittäminen. Tarkempana tutkimuskohteena ovat kantaatin sanoma ja kantaattikonsertin järjestämisen haasteet. Lisäksi työ sisältää katsauksen kantaatin esittämisestä solistin näkökulmasta. Työn alussa käsitellään osa osalta kantaatin tulkintaa sekä tekstin ja musiikin yhtyettä. Keskeisin sisältö teoksessa on Jumalan johdatus, joka kuljettaa ihmisen läpi elämän tuskien lopulta paratiisiin. Työssä käsitellään myös kantaatin esittämiseen liittyvän taiteellisen projektin käytännön järjestelyjä, henkilökohtaisen harjoittelun ja esiintymisen haasteita ja toteutusta. Lisäksi pohditaan, miten kanttori voi seurakuntaelämässä hyödyntää kantaattimusiikkia. Lähdemateriaalina työssä on käytetty internetistä löytyvää lähdekirjallisuutta Johann Sebastian Bachista, kantaateista ja esiintymisestä. Lisäksi lähteinä on käytetty myös aiheesta kirjoitettua kirjallisuutta. Kantaatin analyysi ja esiintymiseen liittyvä pohdinta perustuu itsereflektioon ja lähdemateriaaliin. Myös taiteellisen projektin yleisöpalautetta on hyödynnetty. Tutkielman johtopäätöksinä voidaan todeta, että onnistunut barokkimusiikin tulkinta vaatii solistilta perehtyneisyyttä eri säveltäjien nuotinnustyyleihin ja intuitioon perustuvaa ilmaisua. Esiintyessään laulusolisti joutuu kestämään jännitystä, ja estääkseen ramppikuumetta on harjoiteltava teosta pitkäjänteisesti. On myös hyödyllistä työskennellä akustiikaltaan erilaisissa tiloissa, jotta laulun synnyttämät kehon tuntemukset tulevat tutuiksi. Hengellisessä musiikissa teksti on tärkeässä roolissa. Tästä syystä esiintyjän on perehdyttävä tekstiin syvällisesti.
Opinnäytetyö Ryhmän ohjaaminen kamarimusiikin näkökulmasta käsittelee Buxtehuden kantaatin Nun freut euch, ihr Frommen mit mir harjoituttamista kamarimusiikkiyhtyeelle. Teosta harjoiteltiin noin neljän kuukauden ajan viikoittaisissa yhteisissä kamarimusiikkiharjoituksissa ja erilisissä laulajien stemmaharjoituksissa. Työn tavoitteena oli saada viisiosainen kantaatti esityskuntoon, ja siinä onnistuttiin. Työssä pohditaan ryhmädynamiikkaa perehtyen ryhmän kehitysvaiheisiin ja käsitellään ryhmää ilmiönä. Tärkeä osa on myös ryhmän sekä ryhmän kehitysvaiheiden tarkastelu kamarimusiikin näkökulmasta ja kamarimusiikin merkitys muusikolle. Näiden lisäksi opinnäytetyössä tarkastellaan motivaatiota ja sen merkitystä musiikkipsykologian perspektiivistä. Työn tavoitteena oli syventää työn tekijän ymmärrystä ryhmädynamiikasta, kamarimusiikista, kamarimusiikkiyhtyeestä, barokkimusiikista, kantaatista ja opettajan työhön kuuluvista käytänteistä. Opinnäytetyö edisti kirjoittajan pedagogista ammattitaitoa niin laulunopettajana kuin ryhmän ohjaajana. Työ on tarkoitettu kaikille kamarimusiikista kiinnostuneille, ryhmän ohjaajille ja laulunopettajille, jotka voivat saada uusia työvälineitä ryhmän ohjaamiseen.
Opinnäytetyön tarkastelun aiheena on J. S. Bachin kirkkokantaatin BWV 170 ”Vergnügte Ruh, beliebte Seelenlust” orkesteriosuuden sovittaminen uruille. Lisäksi opinnäytetyössä selvitetään mahdollisuuksia lisätä J. S. Bachin kirkkokantaattien käyttöä sovitustyötä hyödyntämällä. Sovitettava kantaatti on kolmeosainen teos, joka sisältää kaksi resitatiivia. Teos on sävelletty alttoäänelle ja pienimuotoiselle orkesterikokoonpanolle. Kantaatin pituus ja pieni kokoonpano olivat osaltaan vaikuttamassa aihevalintaan. Sovitettuna uruille ja lauluäänelle kantaatti olisi mahdollista toteuttaa pienilläkin resursseilla, ja näin kantaatin tai sen osien esittäminen seurakunnissa helpottuisi. Opinnäytetyön taiteellinen osuus toteutettiin Oulussa Pyhän Luukkaan kappelissa iltamusiikkikonserttina 30.5.2011. Laulusolistina konsertissa toimi Pirjo Mäntyvaara. Yhteistyö hänen kanssaan osoittautui antoisaksi tavaksi perehtyä barokkimusiikin perintöön. Kantaatti esitettiin Pyhän Luukkaan kappelissa kokonaisuudessaan. Lisäksi kantaatin kaksi osaa sekä resitatiivi esitettiin Oulun ammattikorkeakoulun urkusalissa urkuvartissa. Pohdintaosuudessa analysoin sovitustyössä vastaan tulleita ongelmia sekä sovituksen toimivuutta. Urut osoittautuivat kantaattisovituksiin hyvin sopivaksi soittimeksi. Niiden monipuolisuus ja äänikertavalikoima soveltuvat hyvin orkesteripartituuriin pohjautuviin sovituksiin. J. S. Bachin kirkkokantaatit ovat sävelkieleltään käyttökelpoisia uruille ja lauluäänelle sovitettuna myös meidän aikanamme. Niitä voidaan hyödyntää klassisten konserttien lisäksi seurakuntatyössä esimerkiksi iltamusiikkitilaisuudessa tai osana jumalanpalvelusta.
Seurakunnat järjestävät jumalanpalveluksia, joissa väkimäärät pysyvät pieninä. Sunnuntaisin saman seurakunnan alueella järjestetään jumalanpalveluksia eri toimipisteissä. Kynnystä kirkkoon saapumiselle on pyritty laskemaan eri teemoilla. Vuosisatoja sitten kirkot täyttyivät perinteisin keinoin. Jumalanpalvelukset olivat monipuolisia ja kestivät useita tunteja sisältäen urku-, kuoro- ja orkesterimusiikkia. Nykyään messujen kestoja yritetään lyhentää, jotta kirkon penkit täyttyisivät seurakuntalaisista. Tuulipuku- ja haukkukirkkojen rinnalla messujen suunnittelussa olisi syytä ottaa mallia ja uusia aiheita historiasta. Olemme unohtaneet jumalanpalvelusten rikkaat perinteet. Opinnäytetyössä tarkastelen, miten J.S. Bachin kantaatti toimii nykyajan messussa. 1700-luvulla kantaatti oli jumalanpalveluksen tärkein musiikillinen elementti, joka esitettiin ennen saarnaa evankeliumin luvun yhteydessä. Uusia kantaatteja sävellettiin miltei joka jumalanpalvelukseen, pois lukien paastonaika. Kantaattien tekstinä käytettiin kyseisen sunnuntain evankeliumitekstiä. Nykyisin kantaattien käyttö on vähäistä. Niitä esitetään pääasiassa vain konserteissa, joskus pelkkiä osia. Kantaattien käyttöä lisäämällä voisimme saada yhden merkittävän musiikillisen elementin rikastuttamaan messun sisältöä. Yksi osa opinnäytetyötä oli kantaattimessu, jonka järjestin laskiaissunnuntaina 7.2.2016 Tuiran seurakunnassa, Pyhän Tuomaan kirkossa. Kantaattimessun kautta halusin selvittää, vaikuttaako perinteisellä tavalla järjestetty messu kirkossa kävijöiden väkimäärään, venyykö kantaatin sisältämä messu liian pitkäksi ja miten kantaatti vaikuttaa messun muuhun suunnitteluun. Työssäni selvitän myös mahdollisuuksia kantaattien käytön lisäämiselle messujen yhteydessä. Laskiaissunnuntain jumalanpalvelus toimitettiin normaalin messukaavan mukaisesti ja se rakennettiin barokin ajan musiikin ympärille. Evankeliumin lukua seurasi J.S. Bachin kantaatti BWV 22 ”Jesus nahm zu sich die Zwölfe”. Kantaattimessuun saapui kolminkertainen väkimäärä normaalikävijämäärään verrattuna. Paikalle tuli väkeä eri seurakunnistakin, pelkän kantaatin vuoksi. Kirkkokansa toivoi vastaavantyyppisiä messuja järjestettävän useammin. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä olisi mahdollisuus järjestää monipuolisempia jumalanpalveluksia. Nykyistä jumalanpalvelustarjontaa tulisi järkeistää. On resurssien haaskausta järjestää 10–20 kilometrin välillä samanlaisia messuja kahden tunnin välein. Yhdessä tekemällä, useamman papin ja kanttorin voimin, messuihin voitaisiin sisällyttää rikkaampia musiikillisia elementtejä, jolloin seurakuntalaiset saisivat enemmän vastiketta maksetulle kirkollisverolle.
Opinnäytetyön tarkoituksena on laajentaa kuoronjohtajien ja kuorolaulajien tietämystä luterilaisen messun rakenteesta ja sisällöstä sekä antaa lisää tietoa niistä messun kohdista, jotka voidaan toteuttaa kuoromusiikin keinoin. Tämä työ avaa messumusiikin ohjelmistosuunnittelun lähtökohtia ja antaa konkreettisia ehdotuksia ja esimerkkitoteutuksia messuista kuoron kanssa. Olen havainnut kanttorin työssäni helsinkiläisessä seurakunnassa, että kuoronjohtajat, kuorolaulajat sekä solistit tarvitsevat lisää tietoa kirkkovuodesta ja jumalanpalveluselämästä. Tässä opinnäytetyössä kerron radiojumalanpalvelusten valmisteluprosessista Oulunkylän seurakunnassa vuonna 2013 - 2014 ja käytän esimerkkeinä radiointien pohjalta syntyneitä musiikillisia kokonaisuuksia. Kerron ohjelmistovalintojen ja kokonaisuuksien suunnittelusta, radiomessukurssista sekä harjoittelusta kuorojen kanssa. Taustatiedoksi tarkastelen messun uudistustyötä, joka tehtiin 1990 luvulla ja sen tarjoamia musiikillisia toteutustapoja ja uusia käyttöön otettuja liturgisia sävelmistöjä. Käyn läpi messumusiikin suunnittelun lähtökohtia ja periaatteita sekä kirkkovuoden juhla-aikojen jumalanpalvelusmusiikkia. Esittelen luterilaisen messun rakenteen kuoromusiikin näkökulman kautta ja havainnollistan mahdollisia toteuttamistapoja. Käyn läpi vuorovirsikäytäntöjä, psalmimusiikin toteuttamisen periaatteita sekä ehtoollismusiikin valinnan perusteita, puheosia jaksottavien rukouslaulujen käytön, vastausmusiikin funktion ja muut mahdolliset kuorolaulujen paikat. Esimerkkitoteutukset annan sekä kantaattimessusta että klassisen läpisävelletyn messun sijoittumisesta luterilaisen messumme rakenteeseen. Yhteistyö alueen kuorojen ja soitinyhtyeiden kanssa rikastuttaa monin tavoin seurakunnan musiikki- ja jumalanpalveluselämää. Toisaalta seurakunta resursseineen ja hyvine harjoittelu- ja konserttitiloineen on mahdollistamassa useiden kuorojen toimintaa. Haluan tällä opinnäytetyöllä auttaa ja vahvistaa tätä vuorovaikutusta ja lisätä molempia osapuolia innoittavaa yhteistyötä. Kuorolaiset ovat suuri seurakuntien vapaaehtoistyöntekijöiden joukko ja resurssi. Tällä työllä haluan antaa kuorojen laulajille lisää tietoa messun musiikista ja motivoida ja innostaa heitä kirkkomusiikin aarteiden pariin.
sisällön kuvaus: Satakunnan Kansa 10.3.1958 sivu 4: Porin 400-vuotisjuhlien eilinen päivä alkoi menneiden sukupolvien sekä sodassa kaatuneiden muiston kunnioittamisen merkeissä, Ahti Sonnisen säveltämän ja Kauko Heikkilän kirjoittaman juhlakantaatin "Satakunnan Sydän" esittivät yhdistetyt kuorot, kaupungin orkesteri ja solistit säveltäjän johdolla. Teatterin lavalla oli lähes 500 esiintyjää, joukossa lapsikuorot sievissä yhtenäisissä asuissaan.