Kaikki aineistot
Lisää
Väestö ikääntyy suurten ikäluokkien saavuttaessa eläkeiän ja ihmisten eläessä yhä pidempään. Vuoteen 2060 mennessä suomalaisista yli 65-vuotiaita on melkein joka kolmas. Ikääntymisen tuomiin muutoksiin on pystyttävä puuttumaan valtakunnallisesti ja yksilötasolla. Ikääntyvän väestön suureneminen kasvattaa sosiaali- ja terveysalan kuluja. Vanhenemismuutokset tulevat esiin usein ensimmäisenä juuri toimintakyvyssä ja päivittäisissä toiminnoissa. Vanhetessa ihmisen lihasvoimat heikentyvät lihaskudoksen vähentyessä, kestävyysominaisuudet pienenevät maksimaalisen hapenottokyvyn laskiessa, nopeusominaisuudet rajoittuvat nopeiden lihasolujen vähentyessä ja tasapaino huononee kehon säätelyjärjestelmien yhteistoiminnan heikentyessä. Fyysisen toimintakyvyn lasku alkaa vaikeuttaa kotona ja päivittäisistä toiminnoista selviytymistä. Fyysisesti inaktiivisella ikääntyneellä jo pieni lisäys fyysisessä aktiivisuudessa on eduksi. Osaltaan yleisen toimintakyvyn lasku johtuu fyysisestä passiivisuudesta. Fyysisesti aktiiviset ihmiset ovat terveempiä ja myös kokevat olevansa terveempiä. Ikääntyneille suunnatut terveysliikuntasuositukset ohjaavat ja kannustavat ikääntyneitä pitämään huolta terveydestään liikunnan keinoin. Tämä opinnäytetyö tarkastelee Seniorit liikkeelle -tapahtumaan osallistuneiden espoolaisten ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä toimintakykytesteillä mitattuna ja etsii yhteyksiä näiden toimintakykytestien välillä. Tutkimuksessa vertailtiin saatuja tuloksia Terveys 2000 ja 2011 -tutkimuksissa saatuihin tuloksiin. Tutkimuksen osallistuneet 262 ikääntynyttä olivat fyysiseltä toimintakyvyltään ikäisekseen erinomaisia. He saavuttivat kaikissa toimintakykytesteissä viitearvoja paremmat tulokset keskiarvollisesti. Käden puristusvoima näyttää osoittavan suhteellisesti koko kehon lihasvoimia korreloimalla merkittävästi alaraajojen lihasvoimien kanssa. Terveys 2000 ja 2011 -tutkimusten tuloksiin verrattuna Seniorit liikkeelle -tapahtumaan osallistuneet olivat fyysiseltä toimintakyvyltään parempikuntoisia kuin samanikäinen valtaväestö. Tapahtumaan osallistuneet olivat odotetusti fyysisesti hyväkuntoisia. Tulevaisuudessa ensiarvoista olisi fyysisesti inaktiivisten aktivoiminen ja heidän fyysisen toimintakyvyn mittaaminen. Kokeilemisen arvoista voisi olla toimintakykytestien vieminen ikääntyneiden luokse, jottei paikalle saapumisesta synny ratkaisevaa kynnyskysymystä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella kahta LVI-teknistä omakotitalon allastilalaajennuksen vaihtoehtoa, kun muuttuvana tekijänä on lämmöntuottotapa. En-simmäisessä toteutusvaihtoehdossa säilytetään olemassa oleva öljykattila. Toisessa toteutusvaihtoehdossa nykyinen öljylämmitys vaihdetaan maalämpöön. Allastilaa suunniteltaessa mitoittavana tekijänä on ilmanvaihto. Allastilaan kertyvä kosteus tulee käsitellä asianmukaisesti, jotta tilaa on mukava käyttää ja rakenteet pysyvät kunnossa. Kiinteistön lämmöntuotto vaikuttaa allastilan ilmankuivauksen LVI-tekniseen ratkaisuun, käyttövesien (kylmä ja lämmin) sijoitteluun sekä allastilan lattialämmityspiirin jakotukin sijaintiin. Mikäli allastilalaajennus tehdään olemassa olevan öljylämmityksen varaan, on ilma-ilmalämpöpumppu järkevin laite allastilan ilman kuivaamiseen. Käyttövedet tulevat nykyisestä teknisestä tilasta, joka on oma erillinen rakennuksensa. Allastilan lattialämmityksen jakotukki sijoitetaan alakerran WC-tilaan. Jos allastilalaajennuksen yhteydessä siirrytään maalämpöön, on allastilan ilman kui-vaamisessa järkevää käyttää puhallinkonvektoria. Maalämpöpumppu sijoitetaan allastilan yhteyteen rakennettavaan tekniseen tilaan. Tekniseen tilaan johdetaan kylmä vesi, josta maalämpöpumppu tuottaa kiinteistön tarvitseman lämpimän veden. Allastilan lattialämmityspiirin jakotukki sijoitetaan tekniseen tilaan. Viemäröinti on molemmissa tapauksissa lähes yhtenevä.
Datakeskuksien energiankulutus on noussut globaaliksi ympäristöongelmaksi niiden kasvaneen energiankulutuksen takia. Vuonna 2010 datakeskuksien osuus oli 1.3% koko maapallon sähkönkulutuksesta ja kulutuksen osuus on kasvanut edelleen. Perinteisiä ilmastointilaitteita käyttävillä keskuksilla 40% energiasta menee jäähdytykseen. Tämän vuoksi on kehitetty uusia energiatehokkaampia jäähdytysmenetelmiä. Yksi tällainen menetelmä on ulkoilmajäähdytys. Sillä voidaan saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä, mutta se altistaa laitteet huonommalle ilmanlaadulle ja täten heikentää niiden luotettavuutta. Häiriöttömät sähkönsyöttöjärjestelmät ovat normaalisti osa datakeskuksia ja alttiina samalle ilmalle kuin palvelimet. Tämä työ tutkii sisäilman laadun vaikutuksia häiriöttömien sähkönsyöttöjärjestelmien luotettavuuteen. Teoreettinen osa keskittyy elektroniikan luotettavuuteen, painottuen erityisesti korroosion vaikutuksiin. Kokeellisessa osuudessa suoritetaan "Telcordia GR-63 outdoor"monikaasutesti, joka jäljittelee korrosiivisen ympäristön pitkäaikaisia vaikutuksia. Kokeellinen osuus ei tuottanut riittäviä tuloksia piirikorttien lakkauksien, pintakäsittelyjen tai releiden eri kotelointitapojen vertailemiseksi. Yleisiä tapoja, joilla elektroniikan luotettavuutta voitaisiin parantaa on esitetty kirjallisuuden pohjalta.
The aim of this study was to prepare an operational model and calculation model for profitability evaluation of the research and development (R&D) projects tothe Finnish Road Enterprise. One of the goals was also to develop profitabilityevaluation of the R&D projects and create information to decision situations. The study consists of theory, interviews, operational model and calculation model. Theory part consists of selection methods and administration methods of projects. There were two groups of interviewees, experts and R&D managers. In this study are presented theoretical methods and empirical practices for profitability evaluation of the R&D projects. Practice of the profitability evaluation in the different progress of the R&D process is also described. The main results of the study are an operationalmodel and calculation model of the R&D project's profitability evaluation in the Finnish Road Enterprise. Findings indicate that profitability evaluation of the projects could not only base on the economical methods. Qualitative methods and economical methods have to be in balance in the profitability evaluation. Interviews as empirical data clarified that multifaceted and continuous evaluation ensure profitability of the R&D projects.
Tulkatussa oikeudenkäynnissä tulkkauksen tarkkuudelle asetetut vaatimukset ovat korostetussa asemassa, sillä sanoman sisällön ohella tulkin tulee pyrkiä välittämän myös sanoman ilmimuoto ja vivahteet kielestä ja kulttuurista toiseen. Tässä tutkielmassa tutkitaan autenttisten oikeudenkäyntiäänitteiden pohjalta suomalaisessa käräjäoikeudessa käydyn rikosoikeudenkäynnin kuulemisvaihetta, jonka aikana kuullaan todistelutarkoituksessa yhtä suomenkielistä ja neljää venäjänkielistä vastaajaa (so. syytettyä). Tutkielmassa huomio kiinnittyy kuulustelijoiden vastaajiin kohdentamaan puhutteluun kuulustelun kysymys–vastaus-dialogin aikana. Aineiston analyysissä keskitytään havainnoimaan niin puhuttelutyypeissä esiintyviä eroja tulkattavan ja yksikielisen kuulustelun välillä kuin myös puhuttelussa tulkkauksen myötä tapahtuvia muutoksia. Analyysissä kohtaavat suomenkielinen ja venäjänkielinen puhuttelukulttuuri, kaksi yksittäistä tulkkia ja tulkkausviestinnän ihanteet, rikosoikeudenkäynnin periaatteet sekä oikeustulkkaukselle asetetut vaatimukset ja niiden toteutuminen tarkasteltavassa tutkimusaineistossa. Tulkattavissa kuulusteluissa esiintyneet puhuttelutyypit vastasivat pääosin yksikielisen kuulustelun puhuttelutyyppejä. Ainoaksi leimalliseksi eroksi aineistossa muodostui epäsuora puhuttelu, jota osa kuulustelijoista käytti satunnaisesti tulkattavien kuulusteluiden aikana. Puhuttelutyypeistä yleisimmäksi muodostui monikon 2. persoonaan perustuva puhuttelu, toisin sanoen sekä teitittely että sen rinnalla esiintyvä monikollinen puhuttelu. Yksikön 2. persoonaa käytti ainoastaan osa avustajista päämiestään puhutellessaan. Tutkimusaineiston perusteella puhuttelu muuttui tulkattaessa pronominittomasta pronominaaliseksi ja epäsuorasta suoraksi. Tämän ohella osa puhuttelutyypeistä yksinkertaistui, minkä lisäksi osa puhuteltavaan kohdistetuista viittauksista jäi välittymättä tulkkeessa. Tulkit päätyivät satunnaisesti myös lisäämään puhuttelun puhejaksoihin, joissa sitä ei esiintynyt. Muutokset ovat selitettävissä muun muassa suomen ja venäjän kielen välisillä kieli- ja kulttuurieroilla, puheenvuorojen eksplikoitumisella tulkkauksen yhteydessä kuin myös tulkkien tekemillä tiivistyksillä. Oma vaikutuksensa muutoksiin oli oletettavasti myös tulkkien työskentelyolosuhteilla ja heidän käyttämillään tulkkaustekniikoilla. Keskeiseksi eroksi kahden tulkin välillä muodostui puhuttelun lopullinen ilmimuoto ja sävy tulkkeessa. Toinen tulkeista noudatti puhuttelussa yhteneväistä, kohteliaaksi lukeutuvaa linjaa, toinen päätyi tekemään muutoksia, jotka olivat lähtökohtaisesti omiaan muuttamaan niin viestijöiden välistä hierarkia-asetelmaa, tilanteen luonnetta kuin myös viestinnän sävyä ja viestinnästä syntyvää mielikuvaa. Asiasanat:oikeustulkkaus, puhuttelu, rikosoikeudenkäynti, sinuttelu, teitittely, tulkki, tulkkaus