Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyö käsittelee ajoneuvon kuljettajalle teknisin keinoin tuotettavaa visuaalista informaatiota. Työ keskittyy ajoneuvoon valmiiksi rakennettujen ja siihen jälkikäteen liitettävien järjestelmien tuottamaan visuaaliseen informaatioon ajoneuvon kuljettamisen näkökulmasta. Tavoitteena on ollut luoda kattava läpileikkaus markkinoilla olevista, usein turvallisuuteen liittyvistä teknisistä ratkaisuista ja tutustua niiden toimintaan liittyviin yksityiskohtiin, saavutettavaan hyötyyn ja mahdollisiin puutteisiin. Työ rakentuu karkeasti kolmesta osa-alueesta: Alussa tutustutaan näkemisen fysiologiaan ja kognitiivisen psykologian kuvaamaa ihmistä työssä toimijana, käydään läpi sääilmiöihin ja sääennusteisiin liittyviä asioita sekä tutustutaan satelliittipaikannuksen toimintaperiaatteeseen. Toisen kokonaisuuden muodostavat ajoneuvoihin liittyvät järjestelmät, joiden toiminnan pääasiallinen tai osittainen funktio liittyy kuljettajan informointiin visuaalisen ärsykkeen avulla. Lisäksi osuudessa käydään läpi visuaalisen informaation esityskeinoja, anturi- ja kameratekniikkaa, sekä esitellään täysin autonomisen ajoneuvon kehitystä. Case-osuudessa esitellään idea navigaattorin käyttöliittymän kehittämiseksi ihmisläheisempään suuntaan kameran tuottaman kuvan avulla. Visuaalista informaatiota esittävien laitenäyttöjen, mittaristojen ja varoitusvalojen kartoitus selvensi syytä, miksi visuaalisten signaalien tuottamisessa ei ole siirrytty pelkkien näyttöjen käyttämiseen. Ajoneuvon toiminnan ja toimintojen visualisointi on vielä lapsenkengissä moneen muuhun alaan verrattuna. Yhtenäisen visuaalisen käyttöjärjestelmäpohjan puuttuminen tekee visuaalisten ajoneuvokäyttöliittymien kehittämisestä hidasta ja tuotteet vaikuttavat jo julkaisuhetkellä vanhahtavilta.
Kirjoituksessa Rakkaudentanssi, taiteellisen lopputyöni valmistamisprosessi, kuvataan Mika Korhosen taiteellisen lopputyön tekemisen prosessia ja teoksen merkityksiä taiteilijalle. Kirjoituksessa viitataan eri kaunokirjallisiin lähteisiin. Lisäksi kuvausta havainnollistetaan teoskuvin ja työn edistymistä esittävin valokuvin.
Tämän opinnäytetyön aiheena on web-pohjainen verkkokauppa valokuvaajille myynnin tukemiseksi. Työ tehtiin Hiottu Oy:lle. Hiotun asiakkaat tarvitsivat työkalun asiakastietojen ylläpitämiseksi sekä verkkokaupan myynnin edistämiseksi. Sovelluksesta haluttiin Internet-selaimella käytettävä. Sovellus päätettiin jakaa osioihin, joista verkkokauppamoot-tori käyttöliittymineen toteutetaan opinnäytetyönä. Valokuvaajan työkalupakki toteutettiin kehittyneellä PHP-kielen työkalulla PhpED-ohjelmistokehityssovelluksella. Ohjelmointikielenä käytettiin PHP:tä ja JavaScriptin jQuery sekä jQwidgets -kirjastoja. Sovellus käyttää web-ohjelmoinnille tyypillistä HTML5-kuvauskieltä sekä CSS-tyylimääritteitä. Tärkeät tiedot haetaan ja tallennetaan MySQL-tietokannan avulla. Lopputuloksena saatiin valokuvaajan työkalupakin verkkokauppamoottori, jota tullaan käyttämään lopullisen sovel-luksen pohjana. Projektista laadittiin projektisuunnitelma, vaatimusmäärittely sekä tekninen määrittely. Projektista laaditut suunnitelmat ovat luottamuksellisia eikä niitä ole liitetty opinnäytetyöhön. Liitteenä suunnitelma projektin aikataulusta.
Useimmat menestyvät ihmiset uskovat tulevaisuuden osalta kahteen asi-aan: tulevaisuus on parempi kuin nykyisyys ja itsellä on mahdollisuus vai-kuttaa siihen. Heillä on usein hyvää onnea, mutta hetkinä joina menestys luodaan he osoittavat henkilökohtaista tahtoa. (vapaasti käännetty Glad-well 2009) Tässä opinnäytteessä käsitellään luottamuksellisen yrityksen tapausta jossa tuotekehitysprosessi ei ole erityisen tulevaisuuteen suuntaava tarkastelus-saan. Opinnäytteen tavoitteena on tutustua soveltuvilta osin tulevaisuustie-teen teoriaan ja täydentää tietämystä teknologiakarttojen ja tuoteportfolio-ajattelun alueilta ja ehdottaa yritykselle käytettäväksi tuotekehitysprosessin mallia jolla tuotekehitystä voi harkita strategisella tasolla tulevaisuusteoriaa hyödyntäen. Teoreettinen viitekehys tutkimukselle luodaan kattavalla kirjallisuustutki-muksella ja siitä saatua tietoa rikastetaan tutkijan pitkällä kokemuksella ky-seessä olevalta liiketoiminta-alueelta, joka on rautatiekaluston alijärjestel-mät. Metodologiset valinnat kerrotaan työn ensimmäisessä kappaleessa. Tutkimuksen päälöydökset ovat, että yritys voi hyötyä monilla tavoilla sii-tä, että on tulevaisuuteen katsova tuotekehitysjärjestelmä, joka on nivottu strategiaprosessiin. Tutkija ehdottaa yritykselle strategiaprosessin mallia ja työkaluja joita voi käyttää, kun pohditaan tulevaisuuden tuotekehitys hankkeita ja ideoita. Vaikka tuotekehityksen, teknologia-, tuote- ja innovaatioportfolioiden ai-healueilta on paljon tutkimustietoa, on tarve vielä tutkia käyttöönoton es-teitä mm. tulevaisuustietometodien ja ennustamisen tieteellisemmän lähes-tymistavan käyttöönoton osalta joka toimii pohjana tuotekehityspäätöksil-le.
Lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa, jota toteuttavat terveydenhuollon ammattilaiset. Se on monimuotoista osaamista, tarkkuutta ja ammattitaitoa vaativa hoitomuoto. Koska lääkehoito on isossa roolissa potilaan hoidossa, tapahtuu väistämättä myös virheitä lääkitykseen liittyen. Lääkehoitoon liittyvät virheet ovat yleisimmin raportoidut vaaratapahtumat PSHP:ssä. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää EVA-yksikön lääkehoitoprosessia sisäisen koulutuksen avulla. Tavoitteena oli saada selkeä ja toimiva lääkehoitoprosessi EVA-yksikköön, jotta lääkehoitopoikkeamat vähenevät. Tavoitteena oli myös saada lääkevastaavan hoitajan työnkuvaa selkeämmäksi sekä lisätä potilasturvallisuutta lääkehoitoon liittyen. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena ja aineistona oli EVA-yksikössä tehdyt HaiPro-ilmoitukset vuosina 2014 ja 2015. Koulutuksen vaikuttavuutta arvioitiin vertailemalla 2014 vuoden huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana tehtyjä ilmoituksia vuoden 2015 huhtikuun ja syyskuun välillä tehtyihin ilmoituksiin Tulokset osoittivat, että pidetyllä koulutuksella oli vaikutusta lääkehoitoprosessiin ja potilasturvallisuuteen. HaiPro-ilmoitusten analysointi osoitti sen, että hoitajien toiminnasta aiheutuvat lääkepoikkeamat vähenivät 50% henkilökunnan käytyä koulutuksen. Jatkokehittämisehdotuksena on, että sisäinen koulutus otettaisiin säännölliseksi koulutukseksi EVA-yksikkön lääkehoitoon osallistuvalle henkilökunnalle. Tällä varmistettaisiin se, että EVA-yksikön lääkehoitoprosessin ja lääkevastaavan hoitajan toimenkuvan sisältö saadaan uusienkin työntekijöiden tietoon.
Tutkimuksen kohdeyritys harjoittaa siirrettävien rakennusten omistamiseen ja vuokraamiseen perustuvaa liiketoimintaa. Yrityksessä on huomattu tarve hankekohtaisen kannattavuuden analysoinnille ja varmistamiselle. Tässä konstruktiivisessa tutkimuksessa rakennetaan kannattavuuden arviointimallin prototyyppi taulukkolaskentaa hyväksikäyttäen. Tapauksena tutkimuksessa toimii päiväkotirakennustyyppi. Tutkimusraportti jakautuu kolmeen pääosaan alkaen taustateoriasta, jatkuen aineistolla ja päättyen tuloksiin. Taustateoriana työlle toimivat modulaarisen ja siirrettävän rakentamisen perusteet, tavoiteiän aikaisten toimintojen perusteet sekä investointilaskennan valitut viitekehykset. Aineisto koostuu rakennustyyppiä koskevasta kustannus ja tuottoaineistosta ja konstruoinnin systematiikan kuvauksesta. Kustannus- ja tuottoaineisto kerättiin yrityksen dokumentaatiota hyödyntäen sekä arviolaskelmin ja siitä muodostui laskentamallin kannattavuuslaskennan lähtötiedot. Tuloksina esitellään konstruoidun mallin sisältö ja käyttökulku, yrityksen johdolla tehdyn testauksen tulokset sekä johtopäätökset. Tutkimuksen aikana saavutettiin ymmärrys siirrettävän rakennuksen tuotoista, kustannuksista ja kannattavuudesta. Rakennettu prototyyppi palveli yrityksen tarpeita kuvaten kannattavuuden vaihteluväliä, muuttujien vaihtelun merkitystä kannattavuuteen sekä kassavirtaa eri skenaarioiden osalta. Tutkijan konstruointiprosessille asettama systematiikka ratkaisi tutkimusongelman vieden konstruoinnin lähtötilasta tavoitetilaan. Tutkimus kartutti tutkijan osaamista investointilaskennan soveltamisesta käytäntöön, sekä teoreettista ymmärrystä investointilaskentamenetelmistä. Modifioidun sisäisen korkokannan ja nettonykyarvon yhdistelmä osoittautui hieman ristiriitaiseksi kannattavuuden mittariksi. Kannattavuuden arviointimallin prototyypin jatkokehitykselle näytettiin vihreätä valoa. Jatkokehityksen nähtiin tuottavan kohdeyritykselle lisäarvoa ja kehityssuunta on selkeä. Ensinnäkin mallia kehitetään yrityksen kaikille työntekijöille ymmärrettäväksi ja täten henkilöstön liiketoimintaymmärrystä lisääväksi. Tutkijan aloitteesta myös laskentatekniikkaa kehitetään, jotta mainittu ristiriitainen tulosanti saadaan poistettua.
The purpose of this thesis is to study the events of OMX Helsinki 25 companies on ex-dividend day in years 2005-2013. The current dominant knowledge states that the stock price drops with the amount of the dividend on ex-dividend day +/- increase/drop of the market movements. The major understanding has been tried to break down during the past years by four different theories, which are: the long-term trading hypothesis, the short-term trading hypothesis, the dynamic model and the tick size rule. In this thesis, the ex-dividend day has been studied by three different methods and the findings are compared to previous observations and theories. The three methods are: price drop ratio, abnormal returns and abnormal volumes. Price drop ratio is examined by comparing the difference of the cum-day and the ex-dividend day stock prices to the amount of dividend paid. Abnormal returns and volumes are examined with the event study –method five days before and five days after the ex-dividend day. The price drop ratios were between 0.77 - 0.94, with different methods used. In abnormal returns there were about 1.5 % noticeable negative abnormal returns around the ex-dividend day. The abnormal volumes increased consistently when getting closer to the ex-dividend day and they were at their highest on the ex-dividend day. After which, the volume slowly got back to normal. The findings in this thesis support the previous studies in price drop ratio and abnormal volumes but are different in abnormal returns.
Ikärakenteesta johtuva työvoiman voimakas eläköityminen lähivuosina on koettu merkittäväksi haasteeksi sekä Suomen teollisuudelle että globaalisti. Vaikka juhlapuheet korostavat seniorien panosta organisaation voimavarana silti monet viimeaikaiset havainnot vahvistavat että työvoiman vähennystarpeessa henkilöstöä poistuu kokeneimmasta päästä uutisista tehtyjen havaintojen perusteella. Organisaatioilla on monia tapoja hallita tilannetta siten että arvokas työelämässä saatu kokemus ei poistu yrityksestä seniorin mukana. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käsitellään tiedon syntymistä ja sen muuttamista käytettävään muotoon. Hiljainen tieto, joka on muodostunut kokemuksen kautta työssä toimiessa, on merkittävä kilpailuetu yritykselle joka toimii tietointensiivisellä toimialalla. Tämä hiljainen tieto on tärkeää jakaa seuraaville sukupolville tai yhdessä toimien on luotava uusille sukupolville mahdollisuudet oppia yhdessä kokeneiden työntekijöiden kanssa. Se hiljainen tieto, joka on kirjattavissa näkyvään muotoon, voidaan kirjata, kunhan se tukee ja hyödyttää liiketoimintaa. Organisaatiossa tänään tehtäviin päätöksiin vaikuttaa menneisyyden lisäksi se mitä voidaan havaita tulevaisuudesta. Heikkojen signaalien kaappaaminen asiakasrajapinnasta voisi olla kaikkien työntekijöiden tehtävä ja hyvin hallittuna se auttaa yllättävien tilanteiden ennakoinnissa ja niihin valmistautumisessa liiketoiminnan varmistamiseksi ja mahdollisesti kasvun luojana. Tämä tutkimus tutustuu erään suomalaisen valmistavassa teollisuudessa toimivan tietointensiivisen PK-yrityksen käytänteisiin ja henkilöstön näkemyksiin siitä minkä arvoiseksi kokemus arvostetaan ja mitä toimia voitaisiin tehdä jotta eläköityvien asiantuntijoiden opit saataisiin talteen ennen kuin on myöhäistä. Samalla kartoitettiin millaista tietoa on jo kirjallisessa muodossa ja miten se on jaettu käyttöön. Tutkimuksessa annettujen vastausten perusteella haettiin niitä hyviä käytäntöjä ja kohteita joista sekä kokemattomat että kokeneet työntekijät kokivat haasteita. Tutkimus antaa myös joitain näkökulmia miten organisaatiota voitaisiin johtaa, jotta toimintaympäristön tarkkailu ja laajempi strateginen näkemys olisi kaikkien asiakasrajapinnassa työskentelevien mielessä päivittäisessä työssä. Tutkimus osoittaa että organisaatiolla on monia hyviä käytänteitä jotka mahdollistavat kokeneiden tiedon integroimisen uuteen luotuun tietoon. Jotkin havainnot tukevat sitä että uuden tiedon luonnin yhteydessä voisi olla hyödyllistä osallistaa kokeneita henkilöitä prosessiin sen tehostamiseksi. Luottamus avoimuus ja erilaisten näkökantojen pohtiminen yhdessä tuottaa lisäarvoa ja laadukkaampia päätöksiä. Sen sijaan tulevaisuuden uhkien ja mahdollisuuksien tarkkailuun ja jakamiseen organisaatiossa voitaisiin luoda johdonmukaisia käytänteitä ja kenties palauttaa joitain vanhoja skenaariotyöskentelyn helpottamiseksi. Oppimisen mahdollistaminen ja tiedon kulun esteiden poistaminen ovat tärkeitä kilpailukykyä edistäviä tekijöitä. Asiantuntemuksen ei pitäisi eläköityä asiantuntijan mukana.
Kaupungit ympäri maailmaa tähtäävät kestävään kaupunkikehitykseen ja kävelyn edellytysten parantaminen on yksi konkreettinen toimenpide, jolla kaupunkiympäristön kestävyyttä pyritään parantamaan. Kaupunkirakenteen käveltävyyden edistämisellä on todettu saavutettavan monia sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia hyötyjä, joista muun muassa piristyvä kaupunkielämä ja lisääntyvä kaupallinen aktiivisuus lisäävät tavaraliikenteen tarvetta. Käveltävyyden edistäminen kuitenkin heikentää kävelyalueen toimintojen saavutettavuutta ja tekee tavaraa kuljettavista ajoneuvoista kävelyalueen käyttäjien silmissä entistä vähemmän toivottuja kyseisellä alueella. Jotta kaupunkirakenteen kestävyyden tavoitteet voidaan saavuttaa, on kaupunkilogistiikka saatava toimimaan kestävällä tavalla, myös kävelyalueella. Tässä tutkimuksessa tuotetaan vertailutietoa Helsingin ja sen kannalta käveltävyyden edistämisen suhteen kiinnostavien kaupunkien käytössä olevista kaupunkilogistiikkaratkaisuista. Tutkimuksessa kartoitetaan tapauskaupunkien kaupunkilogistiikkaratkaisut, joita verrataan keskenään ja nostetaan esiin samankaltaisuudet ja eroavuudet, sekä pohditaan löydettyjen eroavuuksien merkitystä Helsingin kaupunkilogistiikan ja kävelykeskustan kehittämisen suhteen. Vertailukaupunkeina toimivat Tukholma, Kööpenhamina ja München. Tutkimus osoitti, että kaupungit ovat käytettyjen kaupunkilogistiikan ratkaisujen suhteen monilta osin samankaltaisia, mutta myös eroavaisuuksia löytyi. Tavaraliikenteen aikaikkuna-, ajoneuvojen paino-/kokorajoitus-, lastausalue- ja julkisyksityisen kumppanuuden ratkaisut olivat käytössä kaikissa tapauskaupungeissa. Sen sijaan yöllisen tavaraliikenteen salliminen, vähäpäästöisen alueen perustaminen, ydinkeskustaa palvelevan kaupunkilogistiikkakeskuksen perustaminen sekä ympäristöystävällisen ajoneuvojen hyödyntäminen osoittautuivat vertailukaupunkien joukosta löytyviksi ratkaisuiksi, joita ei Helsingissä ole vielä kokeiltu tämän tutkimuksen kriteerit täyttäen. Maanalainen huoltotunneli sen sijaan, hyödyntämiseen liittyvistä ongelmista huolimatta, erotti Helsingin edukseen vertailukaupungeista. Eroavuuksien löytymisestä huolimatta työn yksi merkittävimpiä johtopäätöksiä se, että Helsingin kävelykeskustan merkittävä laajentaminen ei näytä edellyttävän nykyisistä poikkeavien kaupunkilogistiikkaratkaisujen käyttöönottoa.
Decision making isn’t always rational and fact-based. Instead, it’s often intuitive and stems from heuristics. So-called nudge theory is based on this idea. Nudges are meant to influence behaviour with the use of these heuristics and biases. In this research I study two digital nudges in a context of an online store and examine how consumer’s personality affects their effectivity. The other nudge is a discounted price with limited availability and it is based on loss aversion bias. The other one is a rating given by other customers. It is based on conformity bias. The data I use is from a web survey with a sample size of 237. In the survey, I measured respondents’ personality with Big Five personality dimensions and their behaviour with a choice-based conjoint analysis. The findings of this study are in many ways consistent with a previous literature and the results also give new insights on the individual differences in the effectivity of nudging. Openness to Experience was negatively correlated with the susceptibility to both nudges. High Conscientiousness, on the other hand, reduced susceptibility to the nudge that utilizes the conformity bias. In addition, other correlations between personality and the effectivity of the nudges were found, but those findings were not statistically significant, probably due to small sample size. Still, the results are promising for further research.
Työn tarkoituksena oli linearisoida HF-taajuusalueella toimiva 50 W tehovahvistin käyttäen digitaalista esisäröytystä. Lisäksi haluttiin selvittää, voiko samaa tehovahvistinta käyttää 100 W teholla siten, että ITU-R:n suositukset täyttyvät. Ennen esisäröytyksen toteutusta, linearisoitava tehovahvistin mallinnettiin. Tehovahvistimen malliksi valittiin muistipolynomimalli. Yksi valintaperuste kyseiselle mallille oli se, että se on parametriensa suhteen lineaarinen, joten sen parametrisointiin käytettiin pienimmän neliösumman menetelmää. Muistipolynomimalli parametrisoitiin 19-asteen polynomiin ja viidennen asteen muisti-ilmiöön saakka. Validoinnin yhteydessä havaittiin, ettei linearisoitavassa vahvistimessa juurikaan ollut muistiominaisuutta käytetyillä signaalikaistanleveyksillä. Tästä johtuen muistipolynomimalli supistui muistittomaksi polynomimalliksi. Estimoidut mallit validoitiin, käyttäen viereisen kanavan virhetehosuhdetta (ACEPR) ja normalisoitua keskineliövirhettä (NMSE). Parhaat validointitulokset 100 W tehotasolla olivat ACEPR = -64 dB ja NMSE = -52 dB. Tehovahvistimen mallinnuksen jälkeen digitaalinen esisäröytys toteutettiin ja validoitiin. Mallina käytettiin edelleen muistipolynomimallia, mutta sen muistin syvyys asetettiin arvoon yksi, jolloin se vastaa muistitonta polynomimallia. Mallin kertoimien estimointiin käytettiin Tampereen teknillisessä yliopistossa kehitettyä adaptiivista dekorrelaatioon perustuvaa estimointimenetelmää. Parametrisointi tehtiin 15-asteen polynomimalliin saakka. Mallia validoitiin käyttäen viereisen kanavan tehosuhdetta (ACPR) ja virhevektorin amplitudia (EVM). Lisäksi vahvistimen lähtösignaalin tehospektriä verrattiin suositusten ITU-R M.1798-1 ja ITU-R SM.329-12 spektrimaskeihin. ITU-R spektrimaskit määrittelevät tehotiheysrajan tehovahvistimen lähtösignaalissa oleville pääkanavan ulkopuolisille taajuuskomponenteille. Parhaimmillaan tuloksiksi 50 W tehotasolla saatiin ACPR = -59 dB ja EVM =0.6 % sekä 100 W tehotasolla ACPR = -58 dB ja EVM = 0.8 %. Keskimäärin parhaat tulokset saavutettiin 12 MHz mittaustaajuudella, jolla tehovahvistin oli muita taajuusalueita lineaarisempi. Pienemmillä 10 W ja 50 W tehotasoilla ITU-R vaatimukset täyttyivät lähes kaikissa mittauksissa. Suurimmalla 100 W tehotasolla ITU-R vaatimukset täyttyivät vain kahdessa mittauksessa 12 MHz taajuudella. Tämä johtui signaalin voimakkaasta kompressoitumisesta 100 W tehotasolla.
Kova kilpailu markkinoilla pakottaa yritykset kehittämään entistä tehokkaampia menetelmiä niin tuotannossa kuin muissakin toiminnoissa. Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää Hollming-konsernin Konepajat -liiketoimintaryhmän (Hollming Works) tarjouslaskennassa käytettäviä laskentatyökaluja. Kehitystyön tuloksena luotiin taulukkolaskentaan perustuva tarjouslaskentaohjelma, joka soveltuu eri toimintayksiköiden yhteiseen käyttöön. Yhteiskäyttöön parhaiten soveltuvien ja kehityskelpoisimpien menetelmien löytämiseksi analysoitiin käytössä olleita tarjouslaskentamenetelmiä. Tämän lisäksi yrityksen käytössä oleviin tietojärjestelmiin perehdyttiin, jotta tarjouslaskentaohjelma voitiin kehittää muihin tietojärjestelmiin yhteensopivaksi. Tarjouslaskentaprosessin tutkimus, kirjallisuustutkimus ja kaupallisten sovellusten vertailu loivat teoreettisen perustan tarjouslaskentatyökalun kehitystyölle. Tarjouslaskentaohjelman testaukseen osallistui yrityksen jokaisesta toimintayksiköstä vähintään yksi tarjouslaskennan vasteuuhenkilo. Testaus toteutettiin kahdessa jaksossa, jotta ensimmäisen testausjakson aikana esiin tulleita ongelmia voitiin ratkaista vielä ennen toisen testausjakson toteuttamista. Näin saatiin myös erittäin tärkeää palautetta tarjouslaskentaohjelman käytännön toimivuudesta ja soveltumisesta eri toimintayksiköiden käyttöön. Testauksen aikana toteutetut analyysit osoittivat, että uudella tarjous laskentaohjelmalla toteutetut laskelmat ovat laskentatarkkuudeltaan vähintään aiemmin käytössä olleiden menetelmien tasolla. Koska uuden tarjouslaskentatyökalun käyttöönotto toteutetaan tämän diplomityön ulkopuolella, ei sen lopullista vaikutusta yrityksen toimintaan ja kannattavuuteen voitu vielä analysoida. Uudella tarjouslaskentatyökalulla voidaan määritellä laskelmien perusteena olevat tiedot järjestelmällisesti. Näin erityisesti muiden kuin laskennasta vastaavien henkilöiden on helpompi tulkita laskelmia. Lisäksi laskentaa helpottavat useat hinnoittelutyökalut ja laskurit, joita on kehitetty vanhojen menetelmien pohjalta. Nämä kehitystoimenpiteet antavat hyvän lähtökohdan Hollming Works in tarjouslaskentatoiminnan jatkokehitykselle.