Kaikki aineistot
Lisää
Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella narratologian ja tyylintutkimuksen keinoin Saatanan näkökulman vaikutusta Eevan kuvaukseen ja luonnehdintaan John Miltonin runoeepoksessa ”Paradise Lost” (1674, suom. ”Kadotettu paratiisi”), joka kertoo uudelleen juutalais-kristillisen syntiinlankeemusmyytin. Kriitikot ovat kiinnittäneet runsaasti huomiota Eevan hahmoon kuluneina vuosikymmeninä, ja Miltonia on vuoroin pidetty niin edistyksellisenä Eevan puolustajana ja tasa-arvon kannattajana kuin paavalistisen ja naisvihamielisen perinteen jatkajanakin. Vaikka useat Milton-tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että Eeva ja Aadam esitellään ensi kertaa lukijalle Eedeniin tunkeutuneen Saatanan näkökulmasta, selvittämättä on jäänyt, missä määrin Saatanan kognition ja sisäisen maailman voidaan olettaa vääristävän Eevan luonnehdintaa. Tutkielma pyrki selvittämään, voidaanko Seymour Chatmanin narratiivista näkökulmaa käsittelevän suodatusmallin (filtration) avulla osoittaa, että Eevaa luonnehtiva kuvauskieli on suodattunut Saatanan mielen ja psykologisen kokemusmaailman lävitse eepoksen kirjoissa 4 ja 9. Kohtauksista pyrittiin tunnistamaan suodatukseen viittaavaa kieliainesta tyylintutkimuksellisin menetelmin ja siten määrittämään, mitkä kohdat mahdollisesti ovat suodattuneet Saatanan lävitse ja minkä aspektin kautta: näön, tuntemuksen vai tietämyksen. Suodatusanalyysin tulokset osoittivat, että Saatana on usein narratiivin keskiönä (centre) ja toisinaan myös vähintäänkin visuaalisena suodattimena. Siitä ei kuitenkaan voida vielä päätellä, että kertojan välittämä kuva Eevasta olisi vinoutunut tai muutoin epäluotettava niissä kohtauksissa, joissa hän on Saatanan katseen alaisena. On mahdollista, että kertoja käyttää Saatanan silmiä vain narratiivin fokuksen orientoimiseksi eikä välitettävän narratiivin sisällön vääristämiseksi. Analyysin ei onnistunut osoittaa suodatuksen kestoa silloin, kun sen katsottiin olevan vahvimmillaan, eli kytkettynä paitsi Saatanan näköaistiin myös tunteisiin ja tietämykseen. Vaikka Eevan ja Aadamin esittelykohtauksessa runotekstistä pystyttiin tunnistamaan saatanallista suodatusta, siitä ei voitu päätellä, kuinka monen säkeen ajan suodatus tarkalleen ottaen oli voimassa ja milloin näkökulma vaihtui takaisin kertojaan, vai vaihteliko näkökulma kenties Saatanan ja kertojan välillä pitkin kohtausta.