Kaikki aineistot
Lisää
Se on perustettu metsikköön, joten hautausmaan peruspuuston muodostavat havupuut. Puustoa on myöhemmin harvennettu ja täydennetty useilla puistopuulajeilla. Nykyään alueen jakavat neljään osaan pohjois-eteläsuunnassa ja itä-länsisuunnassa kulkevat pääkäytävät. Hautausmaa-aluetta on laajennettu useita kertoja ja nykyisin se on 9,5 hehtaarin suuruinen.
Kulkueen etuosassa lippuja; suomen lippu ja puna-vihreitä. Joukossa on iso ryhmä lapsia. Punaisessa banderollissa teksti: TYÖTÄ RAUHAA TURVALLISUUTTA. Vappukulkue, mielenosoitus, partio? Kadun varrella ihmisiä. Taustalla näkyy Seuratalo, jonka WPK rakensi 1895 toimitiloikseen, ja Koivistonmäkeä.
(Teräskiila Oy:n tiedot 15.12.1957-20.8.1958) Rakennuttaja oli Riihimäen Sato Oy, rakentaja Teräskiila Oy ja sen suunnittelin Sato Oy:n arkkitehti Aho. Rakennuksessa on 36 asuntoa. Odert Lackschéwitz perheineen muutti uuteen taloon sen valmistuttua ja asui sen Lopentien puoleisessa päädyssä ylimmässä kerroksessa. Samassa päädyssä alimmassa kerroksessa asui Aimo Löfberg perheineen. Kuvassa Löfbergin kaksivärinen Mosse. Kuva on Riihimäki-julkaisu 9:ssä, jossa Erkki Löfberg kertoo siitä muistojaan. Pihalla oli pyykkitelineet, roskalaatikot jan lapsille hiekkalaatikko. Talo edusti uusinta ja ajanmukaisinta Riihimäkeä.
Oikealla Gustafssonin leipurinliike (myöh. Karma), seuraavaksi näkyy Simeliuksen kellosepänliike ja vasemmassa reunassa pilkistää Grothin kaupan pääty. Ainoana tähän päivään (2013) säilynyt on Kerhotalon edessä oleva suojeltu mänty, joka kuvassa vasemmalla. Kuvassa mies ajelee hevoskärryillä torikatu aalas ja toinen kävelee samaan suuntaan.
Puputinkulma. Kuvassa vas Hämeenkatu 30, jonka kohdalla toimi V.H. Laakson myymälä vuodesta 1923. Laakso laajensi puutaloaan kaksikerroksisella kivitalolla 1929, puutalo jäin risteykseen. Rakennusmestari U.E. Mäkinen laati julkisivu muutospiiroksen ja sen vahvistettiin 2.12.1934. Laakso rakensi itselleen uuden talon kadun vastakkaiselle puolelle Teräksen viereen. Majaranta laajensi Hämeenkatu 30:ntä kulmalla ja kolmannella kerroksella. Seuraavana funkkistyylinen Puputin talo, arkkitehti Arvo Aallon suunnittelema 1938 (rak 6.3.1939) Kuvan oikeassa reunassa T:mi Renvall´in kivitalo 1930-l puolivälistä, myös vieressä oleva puutalo oli Renvall´in. Molemmat purettiin 1980-l uuden Osuuspankin tieltä. (puutalo 1983) Teräksen liiketalo Hämeenkatu 21:ssa on valmistunut 1950. Arkkitehtinä Veli Valorinta.
Kuvassa kaiteet, rappuja, ikkunoita, sisä- ja ulkoseinää. Vesilinna valmistui vuonna 1952 ja professori Erik Bryggmanin suunnittelema ja jäi hänen elinaikanaan viimeiseksi rakennustyökseen. Rakennus suunniteltiin paitsi vesitorniksi myös näkötorniksi. Ylätasanteelle sijoitettiin kahvila.
Tontti on vielä tyhjä, sillä Seurakunnan asuin- ja virastotalo rakennettiin 30.5.63-30.6.64. Tontilla on vettä. Aita reunustaa Kansalaisopistoa, kansalaisopiston takapihalla puukasa. Ajankohta luultavasti aikainen kevät, puissa ei ole lehtiä. Taustalla vasemmassa reunassa näkyy osa ent Kansalaiskoulua nyk Harjunrinnettä Kalevankatu 3:ssa. Koulu valmistui v 1950 arkkitehti Georg Jägerroosin piirustusten mukaisesti.
Puisto on Valtakadun-keskuskadun-Pohjoisen Rautatiekadun-Kauppakadun muodostamassa nelikulmaisessa alueessa. 3 tyttöä ja yksi poika keinumassa, taustalla lapsia hiekkalaatikolla. Alue on aidattu pensasaidalla. Ajankohta kesä. Oikeassa reunassa näkyy kulma valkoisesta rakennuksesta, ns. Sukkulan talosta, Valtakatu 4:ssä, talossa toimi ainakin myös Raku-Kuva ja Kahvila Pihlaja. Talo purettiin 1986. (Uudessa rak toimii mm. Kotipizza ja Ri Lukkohuolto Oy 2013)
Talon pääty Hämeenkadulle päin ja päädyssä alakerrassa apteekki, viereisen liiketilan haltijan nimi epäselvä. Talo on nelikerroksinen ja rakennettu 1951. Odert Lackschéwitz perheineen asui talossa, ennen muuttoaan Lopentie 19 sen valmistuttua 28.8.1958. Kuva on ennen v. 1960 (Hämeenkaarretta alettiin rakentaa)
Kuvassa nyk (2013) Majakka Ravintola Martinan ikkunat. Tilassa toimi alun perin Tampereen Osakepankki. Talon piirustukset ovat päivätty 20.10.1926 ja se on valmistuunut 1927, suunnittelijana arkkitehti Heikki Tiitola. Rakennuksessa on toiminut myös Alko ja lihakauppa. Nykyiseen asuunsa saatettu 1987. Kauppakatu 6 eli ns. Centrumin (Ahjon) rakennus on suojeltu rakennustaiteellisesti arvokkaana. Nyk (2013) Musiikkiopisto Kauppakatu 11:ssa on v 1930 valmistunut Kansallisosake pankin taloksi arkkitehti Kauno S. Kallion piirtämänä. Talon toisessa päässä Ilmari Mustonen piti vuosikausia asianajotoimistoa. Kaupunki osti talon ja siinä toimi kaupunginkirjasto. Kirjaston jälkeen tila korjattiin arkkitehti Harri Hietasen saneeraussuunnitelman mukaan Riihimäen Musiikkiopistolle 1987.
Kuvan alareunassa Kokinmäkeä ja veturinkuljettaja Kokin talo. Vasemman reunan keskellä Mäkelän talo ja sen kulmalta lähtevä Kirkkopolku. Ri Puhelimen laajennusosa valmistunut. Kuvassa näkyy myös kirkko ja Hämeenkatu 3 kerrostalo. Keskellä kuvaa Junailijankadun pk ja Kalevankatu 1 oleva Kaupungintalon vanha osa. Vasemman reunan yläosassa Sähkölaitoksen piippu.
Kolmas talo Hämeenkatu 26:ssa on Emil Valorinnan piirtämä 18.5.1928. Talossa on toiminut mm. 1940-luvulla Kenkäkauppa Pirtti ja Riihimäen rakennusaine. Viimeisimpänä ennen purkamista Muoti-Hovi. Paikalle rakennettiin ns. STS:n talo, jonka piirustukset on päivätty 25.6.1986 arkkitehtitoimisto Perko ja Rautamäki Ky:n toimesta. Neljäntenä pieni puutalo, joka on säilynyt ainakin vuoteen 2013 saakka. Taon lisärakennuksen piirustukset kesäkuulta 1923, nykyisen muotonsa talo sai 1951.
Kadun vasemmassa reunassa puutaloja, joissa liikemainoksia mm. FERCUSON, PEITE- ja TRIKOO. Kuvattu talviaikaan, lunta kinoksina. Rautatieasemalta päin tulossa linja-auto ja kadun varressa vaalea henkilöauto. Oikealla kajanderin talon nurkka. Poika perheineen asui alakerrassa ja äiti yläkerrassa. Nykyisin paikalla on v. 1982 valmistunut kerrostalo (As Oy Kajanderinpiha)