Kaikki aineistot
Lisää
Tutkielman tavoite on selvittää, miten historiallinen ja kulttuurinen konteksti vaikuttaa kääntämistilanteeseen ja tarkastella Paavo Cajanderin ja Eeva-Liisa Mannerin Hamlet-suomennoksia havaintojen valossa. Lisäksi perehdytään alkutekstin, Shakespearen Hamletin, kontekstiin ja etsitään viitteitä kontekstin jättämistä jäljistä. Tutkielman lähtökohtana on käännöksen aika- ja paikkasidonnaisuus. Konteksti, jossa käännös syntyy ja luetaan, vaikuttaa kääntämisprosessiin ja käännöksen tulkintaan. Käännöstekstin syvällinen tarkasteleminen vaatii täten kontekstin huomioonottamista. Ongelmanasettelu lähtee oletuksesta, että myös konteksti on muuttuvainen ympäristö, joka vaikuttaa ja on altis vaikutuksille. Tutkimuksen metodi on laadullinen. Kontekstin määrittelemisessä hyödynnetään teorioita käännöksen kulttuurisidonnaisuudesta ja kääntämisestä uudelleenkirjoittamisena. Käännösanalyysiosiossa hyödynnetään Andrew Chestermanin kausaalista mallia ja sen perusdimensioita. Lisäksi tarkastellaan kriitikon roolia uudelleenlukijana. Tutkielman havainnot viestivät, että kontekstin efektit ja ajassa tapahtuvat muutosprosessit vaikuttavat sekä alkutekstin että käännösten syntymiseen ja tulkintaan. Efekti on kaksisuuntainen: ympäristö vaikuttaa tekstiin ja teksti vaikuttaa ympäristöönsä. Tutkielmassa todetaan, että alkutekstistä löytyy merkkejä Shakespearen ajan kontekstin vaikutuksesta mm. näytelmän teemoissa. Vertaamalla alkutekstiä ja Hamletin suomennoksia ja sekä alkutekstin että käännösten kontekstia voidaan arvioida ajassa tapahtuneita muutosprosesseja ja niiden jättämiä jälkiä. Kontekstin vaikutukset näkyvät tarkasteltavaksi valituissa käännöksissä käännösstrategian ja yksittäisten käännösratkaisuiden osalta. Käännösanalyysiosiossa todetaan, että kumpikin käännös heijastaa aikaansa omalla tavallaan. Käännösten vaikutus ei rajoitu vain niiden syntymisajankohtaan, vaan niillä on vaikutuksensa myös nykyaikaan. Käännökset ovat altistuneet kontekstissa tapahtuville muutosprosesseille, mutta ne ovat myös olleet osallisia muutosprosessien syntyyn ja kehitykseen. Havaintojen perusteella voidaan todeta, että historiallinen ja kulttuurinen konteksti vaikuttaa käännösprosessiin, ja käännösarvioita voidaan syventää lisäämällä ymmärrystä kontekstin ja muutosprosessien vaikutuksesta käännösten syntymiseen ja tulkintaan. Avainsanat: Konteksti, efekti, syy-seuraussuhteet, muutosprosessit, kulttuurisidonnaisuus, uudelleenkirjoittaminen, uudelleenlukeminen.
The purpose of this thesis was to examine the internationalisation of Finnish corporations and venture capital as a means of financing the internationalisation process. The examined topics consisted of the challenges and opportunities presented by internationalisation, the risks involved and how to prepare for them, financing internationalisation and venture capital as a financing method. Furthermore, the Finnish finance system and financial strategies were examined from the point of view of internationalisation. The subject of this thesis comes from corporate globalisation and the opportunities for growth provided by international markets. A Finnish corporation aiming for growth often seeks opportunities from abroad because of the small size of Finnish markets. In addition to opportunities, internationalisation also presents risks and financing needs that may be met by venture capital. This thesis is a desk study. The data for the thesis was collected from related and topical literature and by interviewing the team leader of the direct investments venture capital team, director Henri Grundstén of Finnish Industry Investment Ltd. The thesis observed that venture capital is a central means of financing internationalisation, and internationalisation is almost a prerequisite for making a capital investment into a Finnish corporation. In addition to financing, venture capital investors offer their expertise, contact network and knowhow of internationalisation. All of these can be valuable assets in the internalisation process.
Suomessa palomääräyksistä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa, maankäyttö- ja rakennusasetuksessa, pelastuslaissa sekä Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Suomen rakentamismääräyskokoelman osissa E1-9 kerrotaan vaatimukset ja rajoitukset erilaisten rakennusten rakentamiselle. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia suunnitteluohje helpottamaan palomääräysten huomioimista rakennusten vaipparakenteiden suunnittelussa. Suunnitteluohje tehtiin Vahanen Oy Rakennesuunnittelun käyttöön, yrityksen ohjauksessa ja valvonnassa. Työssä käsitellään sekä uudis- että korjausrakentamista. Työssä on käyty läpi Suomen rakentamismääräyskokoelman määräykset vaipparakenteille paloluokittain sekä selvitetty erilaisten rakennusosien ja materiaalien testausstandardeja. Myös korjausrakentamisen erityispiirteisiin on kiinnitetty huomiota. Työssä tehtiin myös kyselytutkimus kolmen eri Etelä-Suomen kaupungin rakennusvalvontaviranomaisille, tarkoituksena selvittää mahdollisia tulkintaeroja eri kaupunkien välillä. Kyselyyn saatiin vastaus vain Helsingin rakennusvalvontaviranomaiselta. Viranomaisen vastauksista kysymyksiin voi päätellä, että palotekniset ongelmat vaativat usein tapauskohtaista harkintaa sekä mahdollisesti myös pätevän paloteknisen suunnittelijan selvityksiä. Rakennusten ja rakenteiden palotekninen suunnittelu on vaativa kokonaisuus, joka vaatii tutustumista Suomen rakentamiskokoelman määräyksiin sekä niitä selventäviin kirjoihin ja oppaisiin. Myös erilaisten rakennustuotteiden ja rakennusosien testausstandardien tuntemus auttaa ymmärtämään niiden palokäyttäytymistä palotilanteessa. Yhteistyö viranomaisten kanssa jo aikaisessa vaiheessa suunnittelua auttaa suoriutumaan suunnitteluprosessista sujuvammin.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää sopimuspalokuntatoimintaan liittyvät tietoturvariskit sekä analysoida niiden vaikutus yhdistyksen toimintaan. Tietoturvariskien kartoittaminen suoritettiin lähettämällä kyselylomake yhdistyksen hallitukselle sekä yhdistyksen toiminnan avainhenkilöille. Lomakkeessa pyydettiin listaamaan yhdistykselle arvokasta tieto-omaisuutta, kertomaan käytössä olevista tietoturvamenetelmistä sekä listaamaan, millaista vahinkoa syntyisi jos tieto-omaisuuden eheys, luottamuksellisuus tai saatavuus vaarantuisi. Lisäksi toimitiloissa suoritettiin itsenäistä havainnointia tietotekniikan ja tietoturvan osalta. Riskianalyysissä tarkasteltiin tietoturvariskejä jakamalla ne kuuteen eri osa-alueeseen ja muodostamalla havaituille riskeille riskikerroin, jota yhdistys voi käyttää hyväkseen keskittyessään eniten huomiota ja toimenpiteitä vaativiin tietoturvariskeihin. Analyysissä selvisi, ettei yhdistyksellä ole vastausten perustella selkeää kuvaa yhdistykselle arvokkaasta tieto-omaisuudesta, eikä yhdistyksellä ole voimassa olevaa tietoturvaohjetta tai yhdistyksen toiminnan jatkuvuussuunnitelmaa tietoturvaloukkauksen tai onnettomuuden varalta. Vaikka yhdistyksellä ei olisi tarkkaa tietoa arvokkaasta tieto-omaisuudesta, on tietoturvan taso yleisesti ottaen hyvällä tasolla. Tietoturvan tärkeys ymmärretään ja yhdistyksen päivittäisissä toiminnoissa on otettu käyttöön monia yleisesti hyväksi todettuja tietoturvaratkaisuja ja toimenpiteitä. Yhdistykselle laadittiin kirjallinen yhteenveto mahdollisista uhkaskenaarioista sekä niiden muodostamista riskeistä toimenpidesuosituksineen.
Opinnäytetyön aiheena oli manuaalisesti tehtävien lumitöiden korvaaminen pienkuor-maajalla, jossa työlaitteena käytetään 1,5 metriä leveää avoharjaa. Työssä selvitettiin työ-tapojen kustannuserot, standardiajat ja työjäljen erot sekä laskettiin työnormit ja arvioitiin työtapojen vahvuuksia ja heikkouksia. Tutkimus rajattiin koskemaan kiinteistönhoitoyritys-ten lumitöitä, ja keskityttiin käsin tehtäviin lumitöihin sekä niiden koneistamiseen. Koe suoritettiin Joensuun Utrassa neljän kiinteistön alueilla, jotka jaettiin kahden työtavan kesken. Tutkimuspäiviä oli kaksi, koska koe haluttiin suorittaa käsin sekä koneella kaikilla tutkimukseen valituilla piha-alueilla. Tutkimus kuvattiin videokameralla, jotta töiden ositte-lu pystyttäisiin tekemään sisätiloissa tietokoneella. Vastaavanlaisia tutkimuksia ei ole aiemmin tehty ainakaan Suomessa, joten aihe oli tutkimisen arvoinen. Tutkimuksen perusteella käsilumitöiden suoritusaika laski 46,7 %, kun käsilumityöt suori-tettiin konetöiden jälkeen. Vaikka pienkuormaaja ei voi täysin korvata käsilumityöntekijää, on sillä kuitenkin mahdollista helpottaa ja nopeuttaa fyysisesti raskaita käsilumitöitä. Pienkuormaajan ja käsilumityöntekijän yhteissuoritusaika oli kuitenkin hieman suurempi verrattuna yksin työskentelevään käsilumityöntekijään. Työnormilaskelmien mukaan pienkuormaajan käyttö lumitöissä kasvattaa työntuotosta ja laskee työajan työnmenekkiä. Tuntikustannukset muodostuvat kuitenkin suuriksi yksin työskentelevään käsilumityöteki-jään verrattuna. Pienkuormaaja oli ketterä pienessäkin tilassa, ja sillä päästiin rakenteiden lähelle. Avoharja soveltui työhön hyvin, vaikka lumen olomuoto tutkimuspäivinä oli nuos-kainen. Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää, olisiko joillakin piha-alueilla kannattavaa tehdä traktorilla tehtävät lumityöt pienkuormaajalla, jolloin pienkuormaajaa päästäisiin hyödyn-tämään piha-alueilla entistä enemmän.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selventää Finavia Oyj:n eri hankinnallisia ja logistisia toimintoja ja niiden käytänteitä. Työtä voidaan käyttää yleisenä ohjeistuksena ja perehdytysmateriaalina kaikille niille, jotka ovat osallisina kyseisissä prosesseissa. Erilaisia ongelmatilanteita aiheuttavia asioita on selvitetty keskusteluiden ja haastatteluiden avulla ja työssä esitetään tapoja ratkaista näitä ongelmia. Tämän työn lähteinä on käytetty yrityksen sisäistä materiaaliarkisto ja uutiskanavaa, intranetia. Tarkoitus on kerätä jo olemassa olevaa aineistoa yksiin kansiin, tällöin helpotetaan tiedon etsimistä. Kirjallisten lähteiden perusteella esitetään, miksi tiettyjä työprosesseja ja toimintoja tehdään. Opinnäytetyön tuloksena on kuvaus organisaation logistisesta toiminnasta ja siitä, miten hankintaprosessi etenee. Suurimmaksi ongelmaksi osoittautui, että hankintajärjestelmää ei käytetä tarpeeksi, syynä pidetään sitä, että tieto hankintajärjestelmästä ja tämän prosessin kulusta on puutteellista. Organisaation sisäistä aktiivisuutta ja viestintää tehostamalla voidaan välttää ongelmatilanteita ja samalla tehostaa yrityksen toimintaa. Viestinnän avulla voidaan myös parantaa yhteistyötä yrityksen ulkopuolisten toimijoiden kanssa.
Alastontutkielma selin katsojaan seisovasta naisesta. Kirkas kesäinen päivänvalo valaisee mallin vartaloa. Ruohikolla seisova nainen pitelee vasenta kättään lantiollaan ja katsoo alas maahan. Taka-alalle on kuvattu kallioita. Värikylläisessä maalauksessa on selvästi toisistaan erottuvat siveltimenvedot, jotka tuovat teokseen liikkeen tuntua. Mikko Oinonen kuului Septem-ryhmään, jonka taiteilijat tunnettiin kirkkaiden värien käytöstä impressionismin väriteorioiden mukaisesti.