Kaikki aineistot
Lisää
Työni käsittelee improvisoinnin opettamista nuorille trumpetisteille. Tavoitteeni oli säveltää improvisoitavaa lisämateriaalia, joka soveltuisi alkeisoppikirjojen jälkeiseen vaiheeseen. Nuottimateriaalin tueksi tein äänitteen, joka sisältää sekä demonstraatio- että taustaraidat. Teoreettisessa taustassa pohdin kahta keskeistä käsitettä: improvisointia sekä konstruktivistista oppimiskäsitystä. Esittelen lisäksi trumpetinsoittajille aikaisemmin tehtyjä oppimateriaaleja, jotka sivuavat tai käsittelevät improvisoinnin opetusta. Keskeinen osuus opinnäytetyössäni on sävelletyillä kappaleilla ja niiden ohjeistuksilla. Olen pyrkinyt tuomaan esille sävellysten luonteet ja luomaan niihin soveltuvat improvisointiohjeet. Sävellykset on suunniteltu siten, että ne soveltuvat mm. musiikkiopistojen perustasojen 1-3 soittajille. Vastoin alkuperäisiä suunnitelmia en ehtinyt testata sävellyksiäni laajasti käytännön opetuksessa. Jatkoa ajatellen olisi mielenkiintoista tutkia ja saada palautetta laajemminkin siitä, miten säveltämäni materiaali toimisi käytännössä. Joitain kokeiluja ehdin kuitenkin opetustyössäni tehdä ja niiden pohjalta kappaleet palvelivat tarkoitustaan.
APECED (autoimmuuni polyendokrinopatia, kandidoosi, ektodermidystrofia) on harvinainen suomalaiseen tautiperintöön kuuluva sairaus, jota sairastaa hieman alle 100 suomalaista. Kyseessä on oireyhtymä, joka koostuu useista eri elimiin kohdistuvista tautikomponenteista. Tyypillisiä sisäeritysrauhasten toiminnan häiriöitä ovat lisäkilpirauhasen vajaatoiminta, lisämunuaiskuoren vajaatoiminta eli Addisonin tauti ja tyypin I diabetes. APECED:n liittyy ihon ja limakalvojen immuunipuolustuksen häiriö, ja lähes kaikilla suomalaisilla potilailla on ainakin jossakin elämänsä vaiheessa krooninen hiivatulehdus, yleisimmin suun limakalvoilla. APECED periytyy peittyvästi, ja tautia välittävä viallinen geeni on tunnistettu vuonna 1997: virheet AIRE (autoimmune regulator, autoimmuniteetin säätelijä)- geenissä aiheuttavat tämän oireyhtymän. Kyseessä on pääasiassa kateenkorvassa ilmentyvä geeni jota vastaava proteiini on keskeisessä roolissa immuunijärjestelmän T-solujen valinnassa yksilön kehityksen aikana. Normaalin AIRE:n toiminnan puuttuessa kateenkorvasta pääsee verenkiertoon T-soluja jotka tunnistavat elimistön omia kudoksia aiheuttaen autoimmuunitulehduksen, mikä taas johtaa kohde-elinten toiminnan häiriöihin ja siten APECED-oireyhtymän kliinisiin oireisiin ja löydöksiin. Tässä tutkimuksessa on selvitetty AIRE-proteiinin toimintaa solu- ja molekyylitasolla, sen vuorovaikutuksia muiden proteiinien kanssa, sekä sen solunsisäistä jakautumista tavoitteena löytää niitä mekanismeja joilla AIRE vaikuttaa immuunijärjestelmän kehittymisessä. Tutkimus osoittaa, että AIRE toimii geenien luennan eli transkription säätelijänä, lisäten transkriptiota erilaisissa kokeellisissa transkription säätelymalleissa. Tutkimuksessa tunnistettiin ensimmäinen AIRE:n sitoutuva proteiini CBP, joka osallistuu koaktivaattorina AIRE:n aiheuttamaan transkription säätelyyn edellä mainituissa mallijärjestelmissä. Lisäksi nämä proteiinit yhdessä lisäävät interferoni beeta- geenin transkriptiota solumalleissa. Solun tumassa nämä proteiinit sijaitsevat, tietyissä olosuhteissa, samoissa pyöreissä nuclear body- rakenteissa. Lisäksi tässä väitöskirjatutkimuksessa kuvataan AIRE-proteiinissa useita tunnettuja proteiinialueita sekä niiden osuus AIRE:n toiminnassa ja solunsisäisessä jakautumisessa. Tulokset viittaavat kahden AIRE:n toiminnnan säätelymekanismin olemassaoloon. Ensiksi, AIRE kilpailee CBP-proteiinin solunsisäisestä sijoittumisesta nuclear body- rakenteisiin PML-proteiinin kanssa. Toiseksi, AIRE:n solunsisäinen sijoittuminen ja proteiinin määrä on proteasomi-ubikitiinijärjestelmän säätelyn alaista. Väitöskirjatutkimuksessa osoitettu transkription säätely on ensimmäinen biokemiallinen funktio, joka AIRE-proteiinille on kuvattu. Tämä väitöskirjatyö on perustutkimusta joka auttaa selvittämään tämän erittäin tärkeän geenin osuutta normaalin immuunijärjestelmän kehityksessä.
Ympäri maailmaa on käynnissä runsaasti erilaisia sähköisen äänestämisen hankkeita. Monissa maissa on mahdollista äänestää sähköisesti äänestyspaikalla erilaisia menetelmiä käyttäen. Kiinnostus on kuitenkin alkanut kohdistua enenevissä määrin sähköiseen etä-äänestämiseen. Viro on eturivissä sähköisessä etä-äänestämisessä, sillä siellä on jo kaksissa vaaleissa ollut mahdollista äänestää Internetissä. Britannian lähtökohtana sähköisessä äänestämisessä on puolestaan ollut monikanavaisuus. Britannian kokeiluissa on ollut mahdollista äänestää sähköisesti joko matkapuhelimella, tavallisella puhelimella, Internetissä, äänestyspaikoissa tai äänestyskioskeissa. Sähköinen äänestäminen on vaikuttanut toimivan hyvin Euroopassa, mutta Yhdysvalloissa kehitys on ollut hidasta, ja ongelmia vanhojen sähköisten äänestysmenetelmien kanssa on ollut runsaasti. Suomessa sähköinen äänestäminen on tulossa kokeiluun vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kolmessa kunnassa: Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä. Suomessa sähköisen äänestämisen pilotointi ei kuitenkaan kohdistu etä-äänestämiseen, vaan äänestäminen sähköisesti tehdään äänestyspaikalla. Tässä tutkielmassa on tarkoitus tutkia sitä miten sähköistä äänestämistä on toteutettu maailmalla ja miten Suomessa on lähdetty etenemään. Tarkoituksena on selvittää myös sitä, mitä muiden maiden kokemuksista voidaan oppia. Tutkielmassa käsitellään lisäksi Suomen vaalilainsäädäntöä, sähköisiä tunnistamismenetelmiä, sähköisen äänestämisen ominaisuuksia ja lähtökohtia sekä sähköisen äänestämisen toteutustapoja. Avainsanat ja -sanonnat: Sähköinen äänestäminen, sähköinen äänestysjärjestelmä, sähköinen tunnistaminen, vaalit
Työn tärkeimpänä tavoitteena oli edistää ympäristöjärjestelmän laatimista Kvaerner Pulping, Power divisioonan Kattilat-liiketoimintayksikölle. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella yritykseen kohdistuvia ympäristövaatimuksia ja niiden vaikutusta yrityksen toimintaan. Aluksi työssä tarkasteltiin ympäristöjärjestelmästandardien sisältöjä ja niiden eroja. Työssä käsiteltiin myös erilaisia elinkaarijohtamisen malleja, joita voidaan hyödyntää yrityksen kokonaisvaltaisessa ympäristöjärjestelmässä. Työssä tarkasteltiin myös sidosryhmien vaikutusta yrityksen ympäristötoimintaan. Kattilalaitostoimittajan tärkeimpiä asiakkaita ovat sellu- ja paperiteollisuus. Näihin yrityksiin on kohdistunut runsaan kymmenen vuoden aikana paineita ympäristötoiminnan tehostamiseksi. Tämän kehityksen seurauksena vastaavat tehostamispaineet ovat siirtymässä myös alihankkijoille, kuten kattilaitostoimittajille. Tehokkaan ympäristöjohtamisen takaamiseksi työssä määriteltiin ympäristövastuut ja –valtuudet sekä ympäristöpäämäärät ja –tavoitteet. Lisäksi tunnistettiin yrityksen toimintaan liittyvät ympäristönäkökohdat ja –riskit. Työn yhteydessä laadittiin ympäristöjärjestelmän luonnos, ja se sisältää jatkuvan parantamisen periaatteen. Työn yhteydessä laadittiin lisäksi Kvaerner Pulping Oy:n koelaitokselle ympäristölupahakemus. Työssä on kuvattu koelaitosta ja sen ympäristölupahakemukseen liittyviä asioita esimerkkinä parantuneesta ympäristöasioiden hoidosta.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Rakennusliike Piirainen & Pitkänen Oy. Työn tavoitteena oli lisätä yrityk-sen tietämystä tietomallintamisen hyödyistä yleisesti ja tehostaa määrälaskentaa. Työn keskeiset selvi-tettävät asiat tietomallintamisen osalta olivat määrälaskenta, visuaalisuus, perehdyttäminen, suunnitel-mat, aluesuunnitelma ja rakennusliikkeen hankinnat. Opinnäytetyö alkoi tekemällä Excel-taulukot suunnittelijalle tietomalli vaatimuksista ja määrälaskenta taulukoista. Taulukon nimikkeet ovat Talo2000 nimikkeistön mukaiset ja taulukko on työmaakohtainen, jota tarvittaessa muokataan tuleviin hankkeisiin sopivaksi. Opinnäytetyön teoriaosassa kerrotaan aluksi tietomallintamisesta yleisesti. Tämän jälkeen työssä käydään läpi tasovaatimuksia ja työmaan toteutuk-seen liittyviä asioita. Teoriaosan lopussa käydään syvemmin läpi tietomallin hyödyntämistä määrälas-kennassa ja hankinnoissa. Opinnäytetyön lopussa on käyty läpi johtopäätökset liittyen mallin hyödyntä-miseen Rakennusliike Piirainen & Pitkänen Oy:ssä. Tietomallintaminen on järkevä ratkaisu rakennushankkeessa, kun se tehdään järkevästi palvelemaan kaikkia osapuolia. Tekemällä kattava tietomalliohje ja suunnitelma saadaan hyödynnettyä tietomallia parhaiten. Työmaan kulun osalta aluesuunnitelman teko 3D muodossa on suotuisaa, koska tällä tavalla sitä saadaan hyödynnettyä myös perehdyttämis- vaiheessa. Määrälaskennan ja hankintojen osalta las-kenta nopeutuu, kun tiedot saadaan taulukkomaisesti hankkeen alkuvaiheessa. Yhteistyö suunnittelijan kanssa on tärkeässä asemassa, kun tietomallia ollaan ottamassa käyttöön työmaalla. Jatkotutkimusta miettien järkevää olisi tutkia tietomallintamista aikataulun kannalta, ja yhdistää malli aikataulun kanssa.
Tässä työssä on tutkittu ja esitelty erilaisia menetelmiä ratakapasiteetin ja sen käyttöasteen mittaamiseksi. Työn tavoitteena on ollut löytää mahdollisimman helppokäyttöinen ja luotettava menetelmä ratakapasiteetin arviointiin. Lisäksi työn tavoitteena on ollut selvittää vuoden 2005 alussa käyttöönotetun uuden junien kulun seurantajärjestelmästä (JUSE) saatavien myöhästymistilastojen käyttömahdollisuus kapasiteettitarkasteluissa. Luotettavan menetelmän löytämistä vaikeuttaa se, että ratakapasiteetti on suhteellinen käsite ja kapasiteetin suuruus on riippuvainen muun maassa infrastruktuurin ja kaluston ominaisuuksista. Ratakapasiteettiin suuruuteen vaikuttavat radalla liikennöitävien junien ajonopeus ja muut ominaisuudet, ratageometria sekä käytettävien turvalaite- ja junan kulun valvontajärjestelmän (JKV) ominaisuudet. Ratakapasiteetti on myös riippuvainen käytettävästä aikataulurakenteesta. Samankaltaisten ja samaan suuntaan ajavien junien ryhmittely lisää vapaana olevan kapasiteetin määrää. Kapasiteetin kannalta optimaalisen aikataulurakenteen laatiminen on kuitenkin usein mahdotonta eri toimijoiden ristiriitaisten tarpeiden takia. Työssä esitellyistä laskentamenetelmistä on valittu neljä tapaustutkimuksiin, joissa valittuja menetelmiä on sovellettu yksiraiteisten rataosien Seinäjoki-Oulu ja Luumäki-Imatra kapasiteetin laskemiseen. Tarkasteltavia kohteita yhdistävät molempien rataosien suuret junamäärät ja liikennemäärän kasvusta aiheutuva lisärakentamisen paine. Tapaustutkimuksissa eri kapasiteetin laskentamenetelmillä saadut tulokset rataosien kapasiteeteista vaihtelivat paljon. Menetelmien luotettavuutta ja tulosten tarkkuustasoa voidaan jatkossa parantaa lisäämällä malliin Suomen olosuhteisiin kalibroituja korjauskertoimia ja lisätermejä. Kapasiteetin laskentamenetelmien lisäksi tapaustutkimuskohteille laskettiin huipputunnin kapasiteetin käyttöasteet kansainvälisen rautatieliiton vuonna 2004 käyttöönotetulla UIC 406 -menetelmällä. UIC 406 -menetelmä on otettu laajalti käyttöön Euroopassa ja menetelmän käyttökokemukset ovat olleet erittäin positiivisia. Tässä työssä UIC 406 - menetelmää on sovellettu tapaustutkimuskohteisiin vuorokauden kahden vilkkaimman tunnin osalta. Tutkimus ositti, että menetelmän avulla rataosan kapasiteetin käyttöasteen laskeminen on yksinkertaista, ja menetelmällä saadut tulokset ovat aikaisempien tutkimustulosten perusteella suhteellisen luotettavia. Menetelmän ongelma on kuitenkin sen vaatimien lähtötietojen määrä ja niiltä vaadittava tarkkuustaso. Parhaiten UIC 406 - menetelmä soveltuu kahden tai useamman, esimerkiksi nykyisen ja suunnitteella olevan, aikatauluvaihtoehdon vertailuun. Tämän työn yhteydessä tehdyt analyysit JUSEsta saataville myöhästymistilastoille osoittivat, että kirjattujen myöhästymistapausten avulla on mahdollista analysoida rataosan kapasiteettia myös Suomessa. Tässä työssä saadut tulokset olivat vähäisestä havaintomäärästä huolimatta lupaavia ja osoittivat, että myöhästymistilastoja kannattaa käyttää hyväksi kapasiteettitarkasteluissa myös jatkossa.