Kaikki aineistot
Lisää
Kansainvälisesti hajautetuilla projekteilla on runsaasti hyötyjä erityisesti niiden tuomissa kustannussäästöissä, resurssien laajemmassa hankinnassa ja muuttuvien vaatimusten mukaan joustavuudessa, mutta projektien kansainvälinen hajautus tuo mukanaan uudenlaisia haasteita, kun mukana on henkilöstöä yli kielellisten, fyysisten ja organisaatioiden rajojen. Haasteet on tässä tutkimuksessa jaoteltu kolmeen eri kategoriaan: kommunikointi, koordinointi ja kulttuuri. Kommunikointi tuottaa haasteita muun muassa siinä, miten teknologiasta riippuvaiset projektitiimit kommunikoivat eri medioiden kautta eri toimipisteissä, ja mitä vaikutuksia tehottomalla kommunikaatiolla on tiimin sisäisen luottamuksen syntyyn. Koordinoinnissa haasteena ovat muun muassa aikaerot ja eri osa-alueiden erilainen tiedon tarve, ja toimipisteiden välinen tiedon kulku. Kulttuurilliset haasteet on jaettu tässä kirjallisuuskatsauksessa vielä kolmeen erilliseen kategoriaan, sillä haasteita löytyi projektin kulttuurista, organisaatiokulttuurista ja tiimin jäsenten kansallisista kulttuureista. Kulttuurilliset haasteet sisältävät muun muassa sen, tukeeko organisaatiokulttuuri hajautettua työskentelyä, ja miten hierarkkisesta kulttuurista tulevat projektitiimin jäsenet suhtautuvat johtamiseen eri tavalla kuin muut tiimin jäsenet. Hajautettujen projektien hallinnassa on otettava huomioon enemmän riskitekijöitä verrattuna perinteisiin projekteihin, mikä muuttaa myös projektipäällikön roolia projektin sisällä johtajasta enemmän koordinaattoriksi. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan kansainvälisen hajautuksen tuomia haasteita, niihin käytettyjä ratkaisuja, ja miten projektin hajautus ainutlaatuisine ominaisuuksineen vaikuttaa projektinhallintaan.
Kansainvälisesti hajautetut IT-projektit ovat yleistyneet viimeisen kahden vuosikymmenen aikana huomattavasti, mutta projektien hajautus tuo mukanaan myös omanlaisiaan haasteita, jotka vaikuttavat projektien onnistuneeseen hallintaan. Tässä tutkimuksessa näitä haasteita tarkastellaan neljän eri etäisyyden muodon näkökulmasta: maantieteellisen, ajallisen, sosiokulttuurillisen ja tavoitteellisen etäisyyden kautta. Maantieteellistä etäisyyttä voidaan mitata sillä, kuinka kaukana projektitiimin jäsenet sijaitsevat toisiinsa nähden, ajallista etäisyyttä tiimin jäsenten välisillä aikaeroilla, sosiokulttuurillista etäisyyttä taas siinä, kuinka hyvin projektitiimin jäsenet ymmärtävät toistensa toimintatapoja, ja tavoitteellista etäisyyttä puolestaan siinä, kuinka yhtenäiseksi projektin eri osa-alueet ja toimipisteet kokevat tavoitteensa ja toimintatapansa. Projektin hajautuneisuus onkin usein yhdistelmä useampaa eri etäisyyttä. Haasteita lievittämään on projektipäälliköillä olemassa monia erilaisia ratkaisuja, joita pyrittiin selvittämään tällä tutkimuksella. Ratkaisuja on verrattu teoreettiseen hajautettujen projektien riskienhallinnan viitekehykseen, eli tarkasteltu ratkaisuja hajautetun projektin suunnittelun ja koordinaation, sekä projektitiimin sosiaalisen ja teknisen integraation ratkaisujen näkökulmasta. Suunnittelun ratkaisut keskittyvät projektien hajautuksen mahdollisuuksiin ja kontrolloinnin ratkaisut sen etenemisen seurantaan, kun taas sosiaalisen integraation ratkaisuilla pyritään projektitiimin kulttuurillisen yhteisymmärryksen luomiseen, ja teknisellä integraatiolla parannetaan teknistä yhteensopivuutta eri hajautettujen sijaintien välillä. Tässä tutkimuksessa on myös selvitetty sitä, voiko hajautetun projektin haasteita ratkaista ketterän projektinhallinnan menetelmillä. Tätä tutkimusta varten on haastateltu yhdeksää erilaisissa projektinhallinnallisissa tehtävissä työskentelevää henkilöä viidestä eri kansallisuudesta, jotta voidaan selvittää, miksi ja miten projekteja hajautetaan kansainvälisesti, millaisia haasteita projektipäälliköt kokevat hajautettujen projektien parissa, ja millaisia ratkaisuja heillä on käytössään hajautuksen tuomien haasteiden lievittämiseksi.
Työnteon muodot ovat monipuolistuneet informaatioteknologian kehityksen myötä ja työstä on osittain tullut paikasta riippumatonta. Maailmanlaajuinen COVID-19 pandemia nopeutti entisestään työn siirtymistä pois toimistotiloista esimerkiksi työntekijöiden koteihin. Työntekijöille etätyö asettaa uudenlaisia haasteita, mutta antaa myös mahdollisuuksia, jotka työnantajankin on hyödyllistä tiedostaa. IT-alalla projektityötä tekevien tiimit on mahdollista hajauttaa globaalisti ja projektitiimin jäsenet eivät välttämättä tapaa kasvokkain ollenkaan. Tämä pro gradu -tutkielma pyrkii selvittämään, millaisia vaikutuksia etätyöllä on työntekijöiden sitoutumiseen IT-projekteihin. Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja empiirisestä osiosta, jota varten haastateltiin IT-alan työntekijöitä. Tutkimuksen tulokset saatiin käyttämällä analysointimenetelmänä teemoittelua. Tutkielman tuloksena voidaan todeta, että etätyö vaikuttaa etenkin kommunikointiin työntekijöiden välillä IT-projekteissa. Kommunikaation tiheys ja vapaamuotoisuus vähenivät, ja kommunikaation kynnys kasvoi. Etätyö pääosin lisäsi oma-aloitteisuutta ja sen ei koettu estävän minkään projektin suorittamista. Etätyö ja etenkin hybridityömalli paransivat työntekijöiden työtyytyväisyyttä. Toisaalta etätyö saattaa vieraannuttaa työntekijää organisaatiostaan ja vaikeuttaa verkostoitumista työkavereiden kanssa. Etätyön vaikutukset työn tehokkuuteen ja työntekijän keskittymiseen olivat ristiriitaiset, mutta pääosin etätyön koettiin parantavan työntekoa. Vaikutukset riippuivat esimerkiksi siitä, miten paljon häiriötekijöitä projektityöläisen kodissa on. Kokonaisuutena etätyön vaikutus työntekijöiden sitoutumiseen vaikuttaa olevan positiivinen.
Mikäli tunnistat käsitteet ESR-hanke tai hyvä käytäntö, tämä opas on kirjoitettu juuri sinulle. Oppaassa tarkastellaan tuotteistamisen viitekehyksen kautta ESR-hankkeissa tehtävää kehittämistyötä. Tarkoituksena on tarjota ESR-hankkeille tukea ja ideoita palveluiden tuotteistamiseen. Opas sisältää paljon erilaisia harjoitteita. Tervetuloa ihmettelemään, miten hyvästä käytännöstä saadaan ESR-hankkeessa kehitettyä toimiva palvelutuote! Opas on kirjoitettu osana Metropolia Ammattikorkeakoulun toteuttamaa Osuma – osallistamalla osaamista -koordinaatiohanketta. Hanketta on rahoittanut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus osana Suomen rakennerahasto-ohjelmaa.
Turun ammattikorkeakoulu ennakoi tulevaisuuden tarpeita tekemällä alueellista tutkimus- ja kehittämistyötä etenkin T&K-ohjelmissaan sekä niihin liittyvissä projekteissa. Ammattikorkeakoulun ydinosaamisalueilla toimivat seitsemän ohjelmaa tuottavat parhaimmillaan aivan uusia ratkaisuja, innovaatioita ja toimintamahdollisuuksia yrityksille ja organisaatioille. Opiskelijat, työelämän edustajat ja opettajat ovat T&K-ohjelmissa yhteisen kehityshaasteen äärellä ja kukin osapuoli oppii kehitettävän asian lisäksi toistensa toimintamalleista ja vahvuuksista. ”Hermes”-ohjelman tavoitteena oli kehittää ICT-sovelluksia eri toimialoille sekä vahvistaa ICT-alan teknologista osaamista tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta. Ohjelman tuloksena Turun AMK:lle syntyi ICT-alaan ja tietotalouden kysymyksiin erikoistunut asiantuntija-, tutkija- ja kehittäjäryhmä, joka jatkaa työtään uudessa ”Soveltava ICT” -ohjelmassa. Julkaisu tarjoaa kokonaiskuvan ”Hermes”-ohjelman hankkeiden tuloksista vuosina 2007–2009. Yhdessä elinkeinoelämän kanssa toteutettujen hankkeiden keskeisinä teemoina olivat tietoliikenteen infrastruktuuriosaaminen, ohjelmistokehitys ja elektroniikka sekä sisältöjen ja palveluiden kehittäminen. Tämä julkaisu havainnollistaa yrityksille, julkiselle sektorille ja muille yhteiskunnan toimijoille ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityspalvelujen mahdollisuuksia kehittäjäkumppanina. Samoin opiskelijat voivat löytää ideoita siitä, kuinka he voivat liittää projekteja opintoihinsa, oppia ratkomaan työelämän käytännön ongelmia sekä rakentaa suhdeverkostoaan jo opintojensa aikana.
Turun ammattikorkeakoulussa on vuonna 2009 käynnissä viisi monialaista tutkimus- ja kehitysohjelmaa. Ohjelmat toimivat alueellisen innovaatiotoiminnan välineinä suuntaamalla resursseja strategian mukaisten tavoitteiden toteuttamiseen. Kokonaisuutena tutkimus- ja kehitysohjelmat tähtäävät tulevaisuuden tarpeiden ennakointiin ja tuottavat parhaimmillaan aivan uusia ratkaisuja, innovaatioita ja toimintamahdollisuuksia alueen toimijoille. Kehitysohjelmaan kuuluvat projektit puolestaan pureutuvat tyypillisesti yksittäisten tuotteiden, palvelujen tai prosessien kehittämiseen. Tässä julkaisussa esitellään tutkimus- ja kehitysohjelma kokonaisuutena sekä projektit, joiden avulla kokonaisuutta toteutetaan. Ympäristöosaamisen tutkimus- ja kehitysohjelma käynnistettiin vuonna 2007 ja sillä pyritään osaltaan vastaamaan alueellisten ja maailmanlaajuistenkin ympäristöongelmien haasteisiin. Ympäristöosaamisohjelma vahvistaa Turun ammattikorkeakoulun osaamista ympäristön tilan seurannan ja parantamisen teknologiassa sekä lisää Varsinais-Suomen edellytyksiä kilpailla ympäristöteknologian kasvavilla markkinoilla. Ohjelma käsittää ympäristön tilan seurannan, päästöjen vähentämisen, ympäristöviestinnän ja vastuullisen liiketoiminnan. Tässä julkaisussa on luotu katsaus Ympäristöosaamisohjelman tuloksiin vuosina 2007–2009.
Tämän työn tavoitteena on selvittää case-yrityksen projektien taloushallinnon tehtäviä ja ongelmia. Työssä käsitellään sitä, millaisia vaatimuksia EU-projektien hallinnointi taloushallinnolle asettaa ja miten ne toiminnassa tulee ottaa huomioon. Ongelmaa käsitellään case-yrityksen näkökulmasta. Yritys hallinnoi useita EU-osarahoitteisia projekteja. Samalla etsitään ratkaisuja yrityksen projektinhallintaan. Opinnäytetyö sisältää yleiskatsauksen projekteihin. Tämän jälkeen perehdytään tarkemmin EU:n rakennepolitiikan kautta EU-projekteihin sekä projektien taloushallinnon tehtäviin. Opinnäytetyön empiirisessä osuudessa käsitellään Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n EU-projektien taloushallinnon tehtäviä. Opinnäytetyössä tutkitaan projekteja ja projektien taloushallintoa. Tämän jälkeen esitetään millaisia vaatimuksia EU:n rahoittamissa projekteissa esiintyy ja miten nämä huomioidaan projektinhallinnoinnissa. Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:n nykyinen projektinhallinta ja taloushallinnon toiminnot ovat empiirisen osuuden pohjana. Empiirisessä osuudessa käsitellään case-yrityksessä tehtyä kyselyä sekä sen tuloksia. Opinnäytetyön loppuosassa esitetään toimintasuunnitelma projektien taloushallinnon parantamiseksi ja mahdolliset lisätutkimusaiheet. EU-projektien alueelle tuoma hyöty on suuri ja asioihin johon nämä projektit keskittyvät, ovat tärkeitä. Mitä useampia projekteja organisaatio hallinnoi, sitä tärkeämpää on projektien taloushallinto tehdä suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Rahoittajien ohjeistuksen hallitseminen ja muutoksiin sopeutuminen helpottaa jokaisen projektiin osallistuvan henkilön tehtäviä. Näin projektien toiminnalla saadaan mahdollisimman paljon aikaiseksi. Mitä enemmän yhteistyötä organisaation sisällä tehdään toimintojen tehostamiseksi, sitä paremmin projektit onnistuvat tavoitteissaan.