Kaikki aineistot
Lisää
Kuningatar Elisabet II:n kuolema 8. syyskuuta 2022 kosketti monia ihmisiä ympäri maailmaa. Hän oli Yhdistyneen kuningaskunnan ja monien muiden alueiden hallitseva monarkki sekä Kansainyhteisön johtaja. Edesmennyt kuningatar hallitsi yli seitsemän vuosikymmentä ja oli tunnettu kaikkialla maailmassa. Suru-uutisen jälkeen internetissä julkaistiin lukemattomia kunnianosoituksia hänen muistolleen. Kirjoittajina olivat niin poliittiset päättäjät ja julkisuuden henkilöt kuin tavalliset kansalaisetkin. Tämä tutkimus analysoi kymmentä virallista surunvalittelua. Lausunnot ovat antaneet valtion tai instituution johtajat, joilla on läheiset kulttuuriset ja diplomaattiset siteet Britannian monarkiaan. Kaikki lausunnot on kirjoitettu englanniksi ja ne ovat julkaistu internetissä kuningatar Elisabet II:n kuolinpäivänä. Tavoitteena oli selvittää, millaisia tekstit ovat ja oliko teksteissä yhteisiä teemoja. Tutkimus käsittelee osanoton ja surunvalittelun ilmaisuja. Laadullinen aineisto tutkittiin temaattista analyysiä käyttäen. Kaikki tekstit on kirjoitettu ammattimaisesti, mutta sydämellisesti. Lausunnot sisälsivät muistoja kuningattaresta tyylikkäänä ja älykkäänä hallitsijana. Toistuvia aiheita ja teemoja esiintyi lausunnoissa, mutta jokainen teksti oli kuitenkin omaperäinen. Tutkimustuloksena ovat viisi teemaa: menetyksen huomiointi, osanoton ilmaisut, valtakausi ja persoona, valtiovierailut ja erityiset muistot ja yleiset sanonnat. Analyysin ohessa esitetään lainauksia lausunnoista, jotka kuvastavat kutakin teemaa.
Quadrangles are repeatedly used in construction of scenes in Swedish author C. J. L. Almqvist’s novel The Queen’s Tiara. They limit and frame views. Repeating these structures creates connections between scenes. They form in relations between characters. Several quadrangular structures form around one main character called Tintomara, when she involuntarily attracts characters that fall in love in her. Also, quadrangles inside and beside each other are visible in scenes. Almqvist presented these forms in the elementary geometry textbook he published a year before this novel.
Mobile genetic elements such as conjugative plasmids are responsible for antibiotic resistance phenotypes in many bacterial pathogens. The ability to conjugate, the presence of antibiotics, and ecological interactions all have a notable role in the persistence of plasmids in bacterial populations. Here, we set out to investigate the contribution of these factors when the conjugation network was disturbed by a plasmid-dependent bacteriophage. Phage alone effectively caused the population to lose plasmids, thus rendering them susceptible to antibiotics. Leakiness of the antibiotic resistance mechanism allowing Black Queen evolution (i.e. a “race to the bottom”) was a more significant factor than the antibiotic concentration (lethal vs sublethal) in determining plasmid prevalence. Interestingly, plasmid loss was also prevented by protozoan predation. These results show that outcomes of attempts to resensitize bacterial communities by disrupting the conjugation network are highly dependent on ecological factors and resistance mechanisms.
Many pathogens possess the capacity for sex through outcrossing, despite being able to reproduce also asexually and/or via selfing. Given that sex is assumed to come at a cost, these mixed reproductive strategies typical of pathogens have remained puzzling. While the ecological and evolutionary benefits of outcrossing are theoretically well-supported, support for such benefits in pathogen populations are still scarce. Here, we analyze the epidemiology and genetic structure of natural populations of an obligate fungal pathogen, Podosphaera plantaginis. We find that the opportunities for outcrossing vary spatially. Populations supporting high levels of coinfection -a prerequisite of sex - result in hotspots of novel genetic diversity. Pathogen populations supporting coinfection also have a higher probability of surviving winter. Jointly our results show that outcrossing has direct epidemiological consequences as well as a major impact on pathogen population genetic diversity, thereby providing evidence of ecological and evolutionary benefits of outcrossing in pathogens.
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee näytelmässä olevia henkilöhahmoja, heidän välisiä puheaktejaan ja heidän välistä hierarkiaa. Tutkielmassa keskitytään yhteen näytelmään, jonka nimi on Vuoriston Kaunotar (The Beauty Queen of Leenane). Tutkimus keskittyy näytelmätekstiin, ei näytelmäesitykseen. Tutkimuksen kohteena on näytelmän kaksi päähenkilöä, Mag (äiti) ja Maureen (tytär). Tutkielman teoreettisina viitekehyksinä toimivat Culpeperin (2001) kehittämä karakterisaatiomalli sekä Searlen (1969) kehittämä puheaktien luokittelu. Tutkimusmateriaali puheaktien osalta rajattiin koskemaan vain käskyjä, koska niitä oli suhteellisesti sopiva määrä ja niiden määritelmät olivat selkeät. Käskyjen avulla pystyttiin tutkimaan henkilöhahmojen välistä hierarkiaa sekä keskittymään siihen, mitä tietoa hahmoista voi saada tutkimalla heidän puheaktejaan. Lisäksi tutkittiin, miten Searlen kehittämien puheaktien onnistuneisuusehdot täyttyivät heidän puheakteissaan. Tutkimus antoi yllättävän lopputuloksen. Tytär oli selvästi ylempänä hierarkiassa kuin äitinsä. Hierarkia näkyi siinä, että tytär antoi paljon enemmän käskyjä äidilleen kuin päinvastoin. Äiti myös noudatti käskyjä useammin kuin tytär. Analysoitujen käskyjen lukumäärä oli pieni, joten niiden perusteella ei voitu tehdä mitään merkittäviä johtopäätöksiä siitä, millaisia hahmoja äiti ja tytär olivat. Ainoastaan käskyissä esiintyvien tiettyjen ja useasti toistuvien sanojen perusteella voitiin sanoa, että hahmot olivat melko suoraviivaisia. Käskyjen onnistuneisuusehdot täyttyivät vain kahdessa tapauksessa. Tässä kohtaa piti myös ymmärtää tutkimuksen kohde eli näytelmä. Ristiriitoja täynnä oleva teos on paljon mielenkiintoisempi kuin sovinnainen näytelmä.
Tutkimuksessani selvitän, millä tavoilla Eurovision laulukilpailut vuonna 2014 voittaneesta Conchita Wurstin parrakkaan naisen hahmosta kirjoitettiin suomalaisessa mediassa. Tutkimusaineistoni koostuu suosituimpien verkkouutispalveluiden, Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien, Iltalehden ja YLE Uutisten, Conchita Wurstia käsittelevistä artikkeleista aikavälillä 25.4.-31.5.2014. Analysoin aineistoani kategoria- ja diskurssianalyysin keinoin. Tutkimuksessani kysyn, 1) miten Conchita Wurstin hahmo luokiteltiin mediassa ja 2) mihin Conchita Wurstin hahmoa käytettiin mediassa. Tutkimuksen keskeiset teoreettiset lähtökohdat ovat drag queen -ilmiön teoretisoinneissa. Drag queeneyden miellän tässä tutkimuksessa arkielämästä poikkeavan sukupuoliroolin omaksumiseksi yleisön edessä. Conchita Wurst on omien sanojensa mukaan lähtökohdiltaan poliittinen drag queen -hahmo. Pyrin asettamaan Conchita Wurstin hahmon drag queen -kentälle esittelemällä erilaisia drag queen -tyylejä. Samalla pohdin sitä, miten erilaiset drag queen -tyylit suhteutuvat tutkijoita kiinnostaneeseen kysymykseen drag queeneyden ja heteronormatiivisuuden suhteesta. Tutkimukseni selkeä ja ilmeinen tulos on, että Conchita Wurstin hahmo ei sovi heteronormatiiviseen sukupuolijärjestykseen, vaan pyrkii haastamaan sukupuoleen liitettyjä ennakko-oletuksia. Kategoria-analyysia käyttämällä osoitan, että Conchita Wurstin hahmo luokitellaan "parrakkaaksi naiseksi", joka sisältää sekä miehen että naisen kategorian. Miehen ja naisen kategorian yhtäaikainen läsnäolo tulee mahdolliseksi luokittelemalla Conchita Wurst drag queen -hahmoksi. Tutkimissani mediateksteissä korostetaan mieheyttä alkuperäisenä ja pohjimmaisena sukupuolikategoriana, kun taas drag esitetään hetkellisenä siirtymänä naisen kategoriaan. Drag queenin naiseus on siis rooli tai esitys, joka rakentuu mieheyden päälle. Samanaikaisesti Conchita Wurst luokitellaan epätyypilliseksi drag queeniksi, ja hänen hahmonsa luokittelemista transsukupuoliseksi pohditaan. Lisäksi Conchita Wurstin hahmoa voi tulkita queer-utopistisena välähdyksenä, jossa heteronormatiiviset sukupuolen ja seksuaalisuuden luokittelut menettävät merkitystään. Conchita Wurstin hahmoa käytetään analysoimassani media-aineistossa samanaikaisesti sekä puolustamaan suvaitsevaisuutta että vastustamaan homo- ja transfobiaa. Esitän, että suvaitsevaisuuden ja homo- ja transfobian vastakkainasettelu muodostaa hegemonisen diskurssin, jossa Conchita näyttäytyy Euroopan itä-länsi-jakoa syventävänä hahmona. Analysoimani aineiston perusteella voi myös väittää, että analysoimani mediat esittävät Conchita Wurstin hahmon, ja tähän liitetyn suvaitsevaisuuden diskurssin suomalaisille lukijoilleen läheiseksi. Samaan aikaan tutkimassani mediassa homo- ja transfobinen ajatustapa etäännytetään Itä-Eurooppaan ja erityisesti Venäjälle. Väitän, että suvaitsevaisuuden puolustamisella ja homo- ja transfobian etäännyttämisellä, pyritään vahvistamaan Suomen paikkaa suvaitsevaisena ja liberaalina länsieurooppalaisena valtiona.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli suunnitella ja valmistaa drag-artisti Miss Jan’ille puvustus Miss Drag Queen 2011 -kilpailuun. Miss Jan toimi toimeksiantajanani tässä prosessissa. Työssäni perehdyin drag-kulttuuriin, hankin tietoa havainnoimalla muutamia drag esityksiä, sekä katsoin Miss Jan’nin aikaisem-mista esiintymisistä videoita. Kokosin tietoa myös esiintymisvaatteen suunnittelusta, sekä mies- ja nais-vartalon eroavaisuuksista. Suunnitteluprosessini apuna käytin Lamb & Kallalin (1992) kehittämää vaatetussuunnittelun kehysmallia sekä suunnittelun reunaehtojen määrittelemiseksi käyttäjälähtöistä FEA-mallia. Malli on kehitetty yksilölle tai ryhmälle yksilöitä, joten se soveltui hyvin esiintymisvaatteen suunnitteluun. Pohdin työssäni, millä keinoin miehen vartalosta saisi naisen vartalon muotoisen, koska toimeksiantajani on mies, joka viihdyttääkseen muita, esittää naista. Hänen kilpailunumeronsa kestää kolme minuuttia ja hän vaihtaa sinä aikana pukuja kolmesti. Suunnittelin ja toteutin kolme pukua, joista ensimmäinen muuntautuu kahdeksi erilaiseksi tyyliksi. Pukujen piti olla naisellisia, upeita, säihkyviä ja niiden tuli ku-vastaa Miss Jan’in tyyliä. Halusin itse, että puvut ovat laadukkaat ja antavat minusta tekijänä hyvän vai-kutelman. Pukuja suunnitellessa pohdin muun muassa pukujen päällekkäin puettavuutta, riisuttavuutta ja näyttävyyttä. Jatkokäyttöä ajatellen pukujen tulee toimia myös kokonaisuudesta irrotettuna. Puvut olivat toimeksiantajani päällä Miss Drag Queen -kilpailuissa 1.4.2011 ja ne jäivät sitten Miss Jan’nin käyttöön esiintymisasuiksi. Pukujen käyttäjänä toimeksiantajani arvioi puvut, ja antoi minulle kirjallisen palautteen niistä. Arvioin itse prosessia FEA-mallin avulla. Puvut saivat jo kilpailun aikana tuomaristolta kehuja. Ja palautteesta käy ilmi myös toimeksiantajani tyytyväisyys.
Red Queen theory (Barnett and Hansen 1996; Barnett and Burgelman 1996; Barnett and McKendrick 2004; Barnett and Pontikes 2004 and 2008; Derfus et al. 2008) posits that firm rivalry is an evergoing progress, where reciprocal learning–development action dyads affect the whole industry. However, Red Queen theory has largely omitted the impact of the wider business environment and has left unanswered questions about the effects of contextual forces on Red Queen competition. Hence, in this study, a historical case study perspective is employed to examine Red Queen competition and its effects on market share variation of Finnish grocery trade companies between 1985 and 2005. This study explores Red Queen competition in a business environment setting that represents a food retailing ecosystem, specifically describing how evolving context affects firm rivalry and firm performance. Assuming that organizational performance is a process, an outcome of action and dynamism in the market, this study reconstructs five different development paths and shows the interlinkages between them, describing the causal complexity behind firm performance generating processes. In particular, this study identifies a wider infrastructure for processes contributing to firm performance. The study expands the previous research by showing how firm performance is created by internal development, external market behavior, and is affected by the events and development in the contextual political, macro- and microeconomic environment as well as technological and social factors in the wider environment. In addition, this research identifies and explains the multiplicity of bifurgative performance development by showing how competition is dispersed into different managerial arenas (Teulings 1985; Tainio et al. 1983 and 1984). This study argues that the variation in market shares was an outcome of improving the competitive position by developing customer preferences and customer loyalty, and gaining technical, operational and/or institutional superiority. Market share increase or decrease was an outcome of a layered spectrum of events, the combined effect of a number of phenomena in changing causal chains. Companies focused on the continuous improvement of their own capabilities and their own activity by internal development efforts. In addition, there was action, which was targeted at transforming the external structures of the competitive field, in order to modify the operating framework conditions favorable to the focal company. Besides company initiated competitive action there were also significant external environmental changes, which the company itself had a limited possibility to influence, and which could appear on the horizon at short notice. Such external forces, however, had a major impact on companies' market share development and thus on their future efficiency.
Tämä opinnäytetyö on omaelämäkerrallinen tutkielma kirjoittajan työskentelystä drag show’n parissa sekä kuvataiteen ja esittävän taiteen opintojen vaikutuksesta oman identiteetin kehittymisessä. Työ perustuu itsereflektioon ja osallistuvaan havainnointiin. Työssä kirjoittaja kuvaa lapsuuden roolileikkien, opintojen ja taiteen tekemisen vaikutusta taiteilijaidentiteetin muodostumisessa. Työn lähdemateriaalina on käytetty drag-taidetta sekä näyttelijäntyötä käsitteleviä kirjoja. Opinnäytetyö kertoo drag-hahmo Linnea von Kattendamin kehitystarinan alkumetreiltä nykypäivään. Työ käsittelee alan kilpailujen, drag-taiteeseen kohdistuvien ennakkoluulojen sekä homokulttuurin vaikutusta dragin kehitykseen. Kirjoittaja pohtii dragin kohderyhmää, soveltavan teatterin käyttöä dragin parissa sekä drag show’n tekemisen tulevaisuutta. Työssä päädytään toteamaan, että drag on muodostunut tulevaisuuden ammatiksi ja se edustaa kehittyvän maailman liberaaleja arvoja.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esille työn tekijöiden ammatillinen osaaminen taideteon muodossa sekä dokumentoida pohdinnan muodossa analysoiden konseptin tuotoksia. Tavoitteena oli inspiroida ja nostaa esille nuorten keskisuomalaisten kulttuuri- ja muotoiluosaamista sekä edesauttaa monialaisen kulttuuriyhteisön muodostumista Jyväskylään. Opinnäytteen tavoitteena oli tuotetun näyttelyn jälleenmarkkinointi ja vienti ulkomaille. Opinnäytetyönä suunniteltiin ja tuotettiin muotikuvaukset sekä järjestettiin ja tuotettiin valokuvista näyttely. Näyttelyn avajaiset olivat Design Week Jyväskylän avajaispäivänä 19.5.2010. Opinnäytetyössä keskityttiin analysoimaan muotikuvausten pohjalta tuotettuja kuvia ja niiden merkitystä. Analysoinnissa sovellettiin Roland Barthesin - Valoisa huone teoksen valokuvan lukemisen menetelmää. Opinnäytetyön raportissa analysoitiin toteutetut muotikuvaukset valokuvauksen teoriaan pohjaten. Raportissa käydään kronologisessa järjestyksessä tapahtuman tuottaminen työpäiväkirjamenetelmää käyttäen. Opinnäytetyön tuloksina syntyivät taiteelliset muotivalokuvat. Valokuvista koottiin yhdessä mediataiteen ja ääniteoksen kanssa taidenäyttely. Opinnäytetyön tekijät toimivat tuottajan ja kuraattorin roolissa halliten laajaa yhteistyöverkostoa. Opinnäytetyön aihetta kartoitettaessa haluttiin löytää aihe jossa yhdistyy molempien tekijöiden vahvuudet ja osaaminen. Työssä haluttiin korostaa vestonomiopintojen kulttuurista puolta. Uusien kontaktien luominen ja tulevaisuuden näkymät osoittivat työn onnistuneen. Opinnäytetyöllä on jatkumo, näyttely siirtyy muun muassa esille Liettuaan, Vilnaan taide- ja muotifestivaaleille heinäkuussa 2010.
fyysinen kuvaus: Naisen rintakuva, oikealle, kasvot kohden katsojaa. Ylösnostetut, harmaaksi puuteroidut hiukset, hiuksiin kiinnitetty kukkakoriste. Avokaulainen vaaleanharmaa puku, jossa valkoiset pitsiröyhelöt kaula-aukon reunassa ja hihoissa. Vasemmalla olkapäällä kärpännahkaviitta. Musta kaulapanta jossa kiinni jalokiviä ja jalokiviriipus, suuret roikkuvat jalkivikorvakorut, jalkokivirintaneula viitassa. Harmaanruskea tausta. Kangas kiinnitty puulle. Leveä, koristeellinen kullattu kehys. Kehyksen alareunassa uudempi laatta jossa lukee "LORENTZ PASCH 1733-1805".